• Jyrisee ku Jaakon passo,

sanoivat kyläläiset kun ukkonen jyrisi. Jaakko Jussilalla oli maan kuulu basso ja se kuului kauas.

  • Nurinpäin ku Villen tee (D).

Maalari N. maalasi liikekilven vaatturi Ville Mandelinille. Kuinka ollakaan – nimen D oli tullut takaperin. Se herätti ihmisissä hilpeyttä. Osa kyläläisistä ryhtyi käyttämään nimeä ”Mankelin Ville”.

  • Kääntyy ku Oskun kengät.

O. Talikko oli asemamies Martinniemessä. Hän oli lyhyt, mutta isojalkainen, ja kääntyminen sujui hitaasti.

  • Irtos ku Otun päänahka.

Sota-aikana marssittiin joukolla maaottelumarssia. Asemakylällä lähtö oli rautatieasemalla ja kääntöpaikka Martinniemessä Kerholan edessä. O. V. oli vanhempi ihminen ja sinnitteli nuorten vauhdissa. Kun tultiin maaliin, hän pyörtyi, jolloin hänen peruukkinsa irtosi. Tämä herätti ihmetystä, sillä peruukki oli outo asia.

  • AKOLE 5 mk

oli kääntymispaikan kyltti naisten maaottelumarssissa.
Tarkoitti: Naisille 5 km.

  • ”Oli piilopaikosta kapelo ku tukkakonneet oli päällä”, sano Yrjö, kun kertoi sotakokemuksiaan.

tukkakonneet = Stuga-lentokoneet

  • Tykkää ku hullu pelokasta.
  • Makkaa ku annakantekijä.
  • Täyvestä meni ku väärä raha.
  • Se on sitte tehty viimesen tapin takkaa.
  • Niin se käy, kun ei juosta jaksa!
  • Lentää ku varpusparvi.
  • Kylymänkalsia ku ei oo helemiä kaulasa.
  • Kylymä ku hollitalli.
  • Vettää ku hollitallisa.
  • lileilee iliman piliviä ku Kropsun Eelin kuutamoyö.
  • Tuli hiki ku Pekka Vyyriillä kylypiisä.
  • Summasa suorii ku Sanna-Jussi kirkosa (virttä).
  • Hoppu ku Hartikaisella kissaa pestesä.
  • Sepä kävi äkkiä ku pässin aivastus.
  • Oottaa ku Kokko-Mikko joulua.
  • Huutaa ku hinnaaja. Puhkuu ku onkapannu.
  • Kelepaa sitä vihille mennä ku pääsi sahan jämäkäksi!

jämakkä = naispuolinen sahatyöläinen

  • Puhhuu ku täti Mellun Ollista.
  • Kiiltää ku pemppu jouluna.
  • Se on oikkunen ku paksun Maijan takapuoli.