Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus. Pekkatorista piti tulla hallinto- ja kauppa-aukio. Torin ympäriltä luovutettiin tontit kaupungin huomattaville porvareille, jotka olivat raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia. Torin lounaiskulman tontille piti rakentaa uusi raatihuone.

Langin, Fontellin, Montinin, Friemanin ja Hedmansonin talot valmistuivat vuosina 1811–1815 ja edustavat täten 1800-luvun alkupuolen vaurasta kaupunkirakentamista. Talojen mittasuhteissa on nähtävissä uusklassismin vaikutteita.

Mielenkiintoista on, ettei 35 vuotta myöhemmin valmistunut Kivi-Sovio eikä edes yli puoli vuosisataa myöhemmin eli v. 1870 raatihuoneen tontille rakennettu Reinin talo mitenkään poikkea torin muiden rakennusten koreilemattomasta yleisilmeestä.

[Kuva Montinin talosta]
Montinin talo.
[Kuva Kivi-Soviosta]
Kivi-Sovio.
[Kuva Reinin talosta]
Reinin talo.
[Kuva Langin talosta]
Langin talo.

Pekkatorin rakennuksista monet olivat alkuvuodet vuoraamattomia. Ainakin Langin talon tiedetään ennen vuoraamista olleen punainen – ilmeisesti punamullattu. Muutoin talot yleensä olivat vuoraamattomina harmaita, käsittelemättömiä. Pekkatorin rakennusten ensimmäiset vuoraukset ovat 1820-luvulta. Tuolloin myös maalaus alkoi yleistyä maassamme ja Pekkatorin juuri vuoratut porvaristalot saivat ajan hengen mukaisen vaalean öljymaalin: keltaista ja harmaata seiniin sekä valkoista listoihin ja ikkunanpuitteisiin.

Lääninarkkitehti Johan Oldenburg laati suunnitelmat raatihuonetta varten 1850-luvun alussa. Suunnitelmia ei kuitenkaan vahvistettu, vaan intendentinkonttori teki oman ehdotuksensa. Raatihuoneen rakentaminen Pekkatorille raukesi kokonaan, kun tullinhoitaja Brunowin perikunnan talo Rantakadulta ostettiin kaupungin uudeksi raatihuoneeksi. Pekkatorin rakentamiselle raatihuoneen suunnittelu oli kuitenkin antanut uuden sysäyksen, ja niinpä 1850- ja 1860-luvulla monet aukion taloista saivat uuden vuorauksen, mm. Langin talon päärakennus ja pihasiipi, Kivi-Sovio, Frieman ja Hedmanson. Mahdollisesti juuri Oldenburg oli laatinut näitä julkisivusuunnitelmia. Rappaukset Montinin, Kivi-Sovion ja Friemanin taloihin syntyivät tuolloin.

1900-luvun alussa Reinin talon ja Langin pihasiiven kulmauksissa on ollut sirot puiset kulmatornit. Nämä myöhemmät lisäykset on sittemmin purettu.

Pekkatori on ollut pitkään kaupan ja monipuolisen toiminnan keskuksena Raahessa. Pekkatorin taloissa on ollut kauppapuotien koko kirjo: on ollut päärakennuksen jatkeena puotirakennus (Hedmansonin talo), päärakennuksen kivijalassa sijainnut myymälä (Kivi-Sovio), portaitten yläpäässä päärakennuksen yhdessä huoneessa sijainnut puoti (Langin talon alakartano). Paitsi kauppoja, on Pekkatorin rakennuksissa toiminut mm. Seurahuone, hotelli, koulu ja pankki sekä lähirakennuksissa postikonttori.

Tällä hetkellä Pekkatorin rakennuksissa on monipuolista toimintaa: mm. päihdehuollon keskus, työväenopisto, ammattikoulun parturi-kampaamo-osasto sekä asuntoja. Ikävä kyllä, torin toinen alkuperäinen käyttötarkoitus, kaupankäynti, on lähes kokonaan hiljentynyt.

Pekkatori on säilynyt näihin päiviin poikkeuksellisen yhtenäisenä 1800-luvun alkupuolen rakentamistapaa edustavana aukiokokonaisuutena. Ulkokulmaisen torityypin edustajana Pekkatori on kansainvälisesti arvokas. Suomalaisten puukaupunkien toreista Pekkatori on parhaiten säilyneitä.

Torin rakennustaiteellisesti ainutlaatuinen miljöö on nyttemmin murtumassa. Historiallinen hierarkia on hävinnyt eräiden pihapiirien osalta, kun tonttien peräosat on rakennettu täyteen rivi- ja kerrostaloja.

[Yleiskuva Pekkatorista]