Nauraa eikä tuu sylliin.

Mikäs haarapuu se tuosa mennee, sano vaari ku akkunasta naapurin ukon näki.

Tuolta tullee laiva ja tuolta toinen, sano merimies ku kainaloitaan kynsi.

• Vieläkö ne herrat siellä Oulusa keppi käjesä kävelevät?
• Piikoimpa tietenki Temmekseen.
  (=yöjalkaan)
• Terveisiä Temmekseltä vaan en muistanut voita tuuva.
• Temmes temmaa, Ängeslevä pommaa, Tyrnävä välisä uikuttaa.
• Sen verran pohojolasta että olla tohtii.
• Leipuri Kemistä ja palijo markan rahoja.
• Huutaa ku venäläinen koskesa, vaan hätä siellä taitais tulla suomalaisellekki.
• Hyvällä ku ajjaa ni kaulaan tuulee.
• Seisoo ku Ängeslevän isännät meijärin portailla.
• Elä sinä lukkari veisaa, annappa ko Immolan Junnu määkäsee!
• Vie minua, minä vikisen, oo viepinäs väkisin, minä tuun mielellänikin.
• Paistaa ku Euluksen kylyki.
  (Eulus oli oululainen purjelaiva)
• Niin se on Vepsän Viitalasa vaan toista se on Oterman Koukkarisa.
• Jopa sotkeutui ku Bäkmanni puseroonsa.
• Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi.
• Äläpä ipata ku apetta on eessäsi.
• Tuppia, puukkua piiloon, Tavaskenkää tullee.
• Pois kiviojalaiset vikatteesta.
• Reissu on tehty, mastosa käyty eikä oo itketty ensinkään.
• Sarka se on ollu tuossaki, sano Heikkilän Juho, ku siemeniä aitohangelle heitteli.
• Perkele arkina kirkosa ja pyhänä soututoolisa.
• Lempo lehmällä ajaa, pahahenki paimenilla.
• Kerralla se keikahtaa, tuli Oulusta eli Raahesta.
• Naama ku savupirtin kellotaulu.
• Nokka ku Temmeskirkko.
• Pittää panna pitkäkseen ettei ruokakulta luule että on sujen vattasa.
  (Ruokalevolle asetuttaessa)
• Pirukos se kirkon pimitti ku ei evankeliumi kuulukkaan?
• Tikki ja tuuma, sano suutari ku kenkää teki.
• Numeroi luus että tiijät läjätä ne tappelun jäläkeen.
• Lyökää löylyä että paremmin paita lähtee.
• Paljon kiitoksia löylyn lämpymästä saunan salavajalle, sammalin nykkijälle, kiven kantajalle, kiukaan kutojalle.
• Moniosanen ku Ojalan Heikin revolli.
• Se on vielä niin sääkeri vaikka on vanaha kallas.
  (Sääkeri=tarkka; kallas=rähjä)
• En minäkään oo siellä niin pastänttinä ollu.
  (Pastänttinä=alinomaa, vakituisesti)
• Me oomma Tossulta niitä ite kuolleen Taavan poikia.
• Elä vielä veisaa, vanahalla Mäläskällä on lihat syömättä.
• Meijän heiniä koko suova, sen on meijän Heikki niittäny.
• Hinnuu niinku Vinkki-Antti Ouluun.
  (Hinua=tahtoa)
• Levenee ku Yli-Jaakolan alavainio.
• Köykäilee ku susi Paltaaniuksen myllyvainiolla.
• Kuorsaa ku velaton mies.
• Piru, ja minä maalariksi luulin.
• Reppii ku hirvi haapaa.
• Meni ku mölijältä merreen.
• Vielä nousee turska Norijan meresä.
• Moni kärijen tekkee vaan harva kannan kaventaa.
• Ei oo kangas yhen langan varasa.
  (On muitakin heiloja varalla)
• Istuu ku maanantaimorsian.
  (Vanhan taikauskon mukaan häitä ei sopinut pitää maanantaina)
• Mies ku mettikana ja hartiat ku poikavariksella.
• Oottako nähäneet markkinarossia, sano ruotipoika ja irvisti.
• Pittää kattua miestä huulipartaan, sano isäntä ku heinämiestä valitti.
• Vahinko ei tuu kello kaulasa vaan se tullee suuren kontin kansa.
  (Vahinko-Aapo Tyrnävällä)
• Ku rikas on ylypiäs niin köyhäki kääntää selekäsä.
• Se on köyhä talo josa ei oo pattaa.
  (Korttia pelattaessa)
• Hertta on heleppo sanua vaan se on pirun pistettävä.
  (Korttia pelattaessa)

Lähdeluettelo