
Nauraa eikä tuu sylliin.

Mikäs haarapuu se tuosa mennee, sano vaari ku akkunasta naapurin ukon näki.

Tuolta tullee laiva ja tuolta toinen, sano merimies ku kainaloitaan kynsi.
- Vieläkö ne herrat siellä Oulusa keppi käjesä kävelevät?
- Piikoimpa tietenki Temmekseen.
(=yöjalkaan)
- Terveisiä Temmekseltä vaan en muistanut voita tuuva.
- Temmes temmaa, Ängeslevä pommaa, Tyrnävä välisä uikuttaa.
- Sen verran pohojolasta että olla tohtii.
- Leipuri Kemistä ja palijo markan rahoja.
- Huutaa ku venäläinen koskesa, vaan hätä siellä taitais tulla suomalaisellekki.
- Hyvällä ku ajjaa ni kaulaan tuulee.
- Seisoo ku Ängeslevän isännät meijärin portailla.
- Elä sinä lukkari veisaa, annappa ko Immolan Junnu määkäsee!
- Vie minua, minä vikisen, oo viepinäs väkisin, minä tuun mielellänikin.
- Paistaa ku Euluksen kylyki.
(Eulus oli oululainen purjelaiva)
- Niin se on Vepsän Viitalasa vaan toista se on Oterman Koukkarisa.
- Jopa sotkeutui ku Bäkmanni puseroonsa.
- Hirvijä hijaton vaate, hijapuoli hirvijämpi.
- Äläpä ipata ku apetta on eessäsi.
- Tuppia, puukkua piiloon, Tavaskenkää tullee.
- Pois kiviojalaiset vikatteesta.
- Reissu on tehty, mastosa käyty eikä oo itketty ensinkään.
- Sarka se on ollu tuossaki, sano Heikkilän Juho, ku siemeniä aitohangelle heitteli.
- Perkele arkina kirkosa ja pyhänä soututoolisa.
- Lempo lehmällä ajaa, pahahenki paimenilla.
- Kerralla se keikahtaa, tuli Oulusta eli Raahesta.
- Naama ku savupirtin kellotaulu.
- Nokka ku Temmeskirkko.
- Pittää panna pitkäkseen ettei ruokakulta luule että on sujen vattasa.
(Ruokalevolle asetuttaessa)
- Pirukos se kirkon pimitti ku ei evankeliumi kuulukkaan?
- Tikki ja tuuma, sano suutari ku kenkää teki.
- Numeroi luus että tiijät läjätä ne tappelun jäläkeen.
- Lyökää löylyä että paremmin paita lähtee.
- Paljon kiitoksia löylyn lämpymästä saunan salavajalle, sammalin nykkijälle, kiven kantajalle, kiukaan kutojalle.
- Moniosanen ku Ojalan Heikin revolli.
- Se on vielä niin sääkeri vaikka on vanaha kallas.
(Sääkeri=tarkka; kallas=rähjä)
- En minäkään oo siellä niin pastänttinä ollu.
(Pastänttinä=alinomaa, vakituisesti)
- Me oomma Tossulta niitä ite kuolleen Taavan poikia.
- Elä vielä veisaa, vanahalla Mäläskällä on lihat syömättä.
- Meijän heiniä koko suova, sen on meijän Heikki niittäny.
- Hinnuu niinku Vinkki-Antti Ouluun.
(Hinua=tahtoa)
- Levenee ku Yli-Jaakolan alavainio.
- Köykäilee ku susi Paltaaniuksen myllyvainiolla.
- Kuorsaa ku velaton mies.
- Piru, ja minä maalariksi luulin.
- Reppii ku hirvi haapaa.
- Meni ku mölijältä merreen.
- Vielä nousee turska Norijan meresä.
- Moni kärijen tekkee vaan harva kannan kaventaa.
- Ei oo kangas yhen langan varasa.
(On muitakin heiloja varalla)
- Istuu ku maanantaimorsian.
(Vanhan taikauskon mukaan häitä ei sopinut pitää maanantaina)
- Mies ku mettikana ja hartiat ku poikavariksella.
- Oottako nähäneet markkinarossia, sano ruotipoika ja irvisti.
- Pittää kattua miestä huulipartaan, sano isäntä ku heinämiestä valitti.
- Vahinko ei tuu kello kaulasa vaan se tullee suuren kontin kansa.
(Vahinko-Aapo Tyrnävällä)
- Ku rikas on ylypiäs niin köyhäki kääntää selekäsä.
- Se on köyhä talo josa ei oo pattaa.
(Korttia pelattaessa)
- Hertta on heleppo sanua vaan se on pirun pistettävä.
(Korttia pelattaessa)
Lähdeluettelo
Poimittu seuraavista lähteistä:
- Sananparsia: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sananparsia. 1957.
- Sananlaskut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 346. 1984.
- Pohjois-Pohjanmaan maakuntalukemisto. 1959.