[Kuva: Myllykirjasto]

Vuonna 1919 valmistunut myllyrakennus kuuluu investointeihin, joita Osuusmeijeri toteutti aina vuodesta 1916 lähtien huolimatta samaan aikaan vallinneesta maailmansodasta ja Suomen poliittisten olojen epävakaudesta.

Rakennus ei edusta tiettyä rakennustyyliä. Se on suorakaiteen muotoinen, ja sen eteläpäädyssä on vähäinen levennys. Komea ja kookas, bruttoalaltaan 619 neliömetrin tiilirakennus on rapattu ja väritykseltään vaaleanpunainen. Rakennuksen yleisilmettä hallitsevat kookkaat kuusijakoiset ikkunat.

Myllyrakennuksen eteläpäädyssä sijaitsivat kattilahuone ja voima-asema 100 hevosvoiman höyryvoimakoneineen ja sähkögeneraattoreineen, jotka tuottivat sähköä paitsi meijerialueelle myös kirkonkylän tarpeisiin. Voimahuoneen vieressä oli myös meijerin konttori. Keskiosassa oli konehuone, ja varsinainen myllysali sijoittui pohjoispäätyyn.

Myllyn toiminta ei lakannut meijeritoiminnan päättyessä, vaan se jatkui aina vuoden 1993 tammikuuhun asti. Kun kunnan omistukseen siirtynyt alue rakennuksineen oli päätetty saneerata vähitellen tarkoituksenmukaiseen käyttöön, oli myllyrakennus ensimmäinen kohde. Siitä päätettiin tehdä kirjasto, jonka – samoin kuin alueen muidenkin rakennusten – peruskorjaussuunnittelusta vastasivat arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki.

Peruskorjaus on tehty vanhan myllyn henkeä kunnioittaen ja mahdollisimman vähin muutoksin vanhoja työtapoja noudattaen: mm. rapatut seinäpinnat on maalattu kalkkimaalilla vanhan tavan mukaisesti, vanhat puurakenteet on säilytetty entisellään ja ikkunat punamultapuitteineen on uusittu alkuperäisten kaltaisiksi. Vanha tunnelma on saatu aikaan myös karkeilla puupinnoilla, joissa näkyy käsityön jälki.

Entinen huonejako pohjakerroksessa on säilytetty; vanhassa myllysalissa on aikuisten lainausosasto, konehuonetilassa lainauspiste, konttorin paikalla ns. monitoimihuone, ja eteläpäädyssä on lastenosasto sekä musiikkiosasto. Sisäänkäynti muuttui pohjoispäädystä talon keskelle.

[Kuva: Aikuisten lainausosasto][Kuva: Kirjaston 2. kerros]

Myllykirjastossa on eri tasoja, portaikkoja ja parvia, jotka tekevät sisätiloista hyvin moni-ilmeiset. Myllyn parvella ovat käsikirjasto ja näyttelytilat, ylimmässä kerroksessa entisessä ullakkohuoneessa ovat kirjastohenkilökunnan työtilat ja konehuone.

Koko meijerialueen kokonaiskuvaa hallitsi mahtava savupiippu, joka tuprutteli kattila- ja voimahuoneista savut ja höyryt taivaalle. Myllyn saneerauksen jälkeen korjattiin myös yläosastaan rapistunut piippu. Se korotettiin 28 metriin eli entiseen korkeuteensa vanhojen piirustusten mukaan.

EU-rahoitettu remontti alueella saatiin päätökseen v. 2010. Myllykirjastosta on rakennettu yhdyskäytävä Kivipirttiin (meijeri), jonne on siirretty kirjaston lehtilukusali ja asiakaskoneet. Kivipirtin tiloissa on vuokrattavana myös kokoustila n. 12 hlölle.

Myllykirjaston pihalle valmistui viehättävä Tapulipuisto mataline istutuksineen, kävelyteineen ja oleskelualueineen muistuttamaan meijerialueen sahateollisuudesta ja lautatapuleista.