Vanha juustola

[Kuva: Vanha juustola]

Pitäjien maidontuotanto kasvoi merkittävästi ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Aikoinaan tilavaksi rakennettu meijeri kävi ahtaaksi, kun tuotantoa haluttiin laajentaa voin lisäksi juuston valmistamiseen.

Vuonna 1913 valmistui ja otettiin käyttöön juustolarakennus. Juuston valmistukseen käytetyt tilat sijaitsivat rakennuksen kellarikerroksessa ja länsipäädyssä; juustokellareiden yläpuolella olivat puurakenteiset asuinhuoneet.

Meijerin ensimmäinen juustomestari oli August Sahlsten, joka oli oppinut juustonvalmistamisen Sveitsissä. Niinpä Tyrnävällä alkoi myös juustomestareiden kouluttaminen, ts. meijeristä tuli Suomen ensimmäinen harjoittelujuustola, jossa koulutettiin mestareita muidenkin meijereiden palvelukseen.

Nykyisin vanha juustola toimii asuinkäytössä. Vuoden 2010 remontissa rakennuksen tiloihin valmistui 40-paikkainen auditorio.

Uusi juustola

[Kuva: Uusi juustola]

Meijerin tuotantorakennuksista merkittävimpiä on vuonna 1918 valmistunut suuri juustola-asuinrakennus, bruttoalaltaan 1 100 neliömetriä. Meijerin yhä kasvava toiminta tarvitsi suuremmat tilat ja tehokkaan laitteiston tuotantoon: meijeri hankki mm. maidonjäähdyttimen, vaikka yleinen käytäntö oli siihen aikaan jäissä jäähdytys.

Tuotannon tehokkuuden ansiosta Tyrnävän Osuusmeijeristä kasvoi yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä emmentaljuustoloista. Voita ja juustoa tuotettiin kotimaan tarpeisiin mutta myäs vientiin, enimmäkseen Englantiin.

Juustola oli alueen suurin rakennus. Alakerrassa, rakennuksen pohjoispäässä, sijaitsi juustojen kypsytyskellari ja eteläpäässä juustolasali. Toisessa kerroksessa, juustokellarin yläpuolella, oli meijerin työntekijöiden asuntoja, ja pohjoispäässä toimi puhelinkeskus. Rakennus on materiaaliltaan pääosin tiiltä rapattuine seinineen; asuntokerros on kuitenkin puurakenteinen. Yleisilmeeltään rakennus on kartanonomainen.

Vuosien varrella tässäkin rakennuksessa on ollut monenlaista toimintaa vuoteen 1995 asti, jolloin aloitettiin perusteellinen korjausrakentaminen. Kunnostustyön perusajatus oli vanhan säilyttäminen ja vanhat työtavat.

Juustolan asuinrakennusosa on peruskorjauksen jälkeenkin asumiskäytössä. Sen alapuolella on tilat poikkeusolojen johtokeskukselle, kotiseutuarkistolle ja kirjaston varastolle.