Vaivaiskassan ensimäinen tallessaoleva tili on vuodelta 1801. Vanhain kertomusten mukaan on tämä rahasto saanut alkunsa siten, että Ruotsin kuningas tästä läpi matkustaessaan olisi lahjoittanut jonkun rahasumman seudun vaivaisille. Mutta silloin vanhaan hyvään aikaan ei sattunut olemaan ketään avutarpeessa olijaa ja rahat pantiin säilyyn ja ruvettiin myöhemmin tilittämään erityisenä kassana. Hautajaisissa siihen näytään kerätyn vapaehtoisia lahjoituksia 18-sataluvun alussa. Nykyjään tilitetään noin 6 000 mk kunnallisena rahastona ja käytetään sen korot köyhäinhoidon menoihin.

Palokassa. Kuten varemmin on mainittu, perustettiin Temmekselle v. 1870 oma paloapuyhdistys. Tämä vietti aluksi enemmän kituvaa elämää, kunnes se nyt viimesen vuosikymmenen kuluessa on edistynyt hyvin huomattavaksi. Rahaston varat ovat nyt noin 10 000 markkaa ja on vuotuinen edistys ollut viime vuosina yli tuhannen markan. Kun kassa nykyisten sääntöjensä mukaan saa pitää isommista vakuutuksista ainoastaan 4 000 markkaa omalla vastuullaan, loppusumma on jälleen vakuutettava, on kassan tulevaisuus turvattu ja jos isompia tulipaloja onnistutaan välttämään, saadaan jonkun kymmenen vuoden perästä jättää vakuutusmaksut pois ainakin vanhemmilta vakuutetuilta.

Diakonaattikassa, jota hoidetaan kirkollisena rahastona, on edistynyt huomattavassa määrässä parin viime vuoden ajalla. Kristillisiä iltamia on pidetty ja kannatusyhdistys muodostettu ja on yleisö yleensä osottanut kiitettävää harrastusta tähän asiaan. Tästäpä onkin seurauksena, että ensi syksynä voidaan ottaa seurakunnan palvelukseen diakonissa, jonka palkkaukseen laskelmien mukaan ei tarvitse käyttää ollenkaan taksotettuja varoja.

Säästöpankki. Jo vuonna 1867, jolloin Liminkaan perustettiin pitäjän säästöpankki, oli Temmeksen kunta matkassa pohjarahaa pankille hankittaessa. Kun Tyrnävän ja Lumijoen kunnat ovat jo varemmin erkautuneet Limingan säästöpankista perustaen omat säästöpankkinsa, heräsi temmesläisissä myös ajatus saada oma säästöpankki. Säästöpankin perustamisen suurin vaikeus, kantarahaston hankkiminen, ei tehnyt täällä mitään hankaluutta, Limingan pankki kun luovutti pohjarahastostaan Temmeksen kunnalle tulevan osan 4 300 mk. Kun säännöt oli saatu vahvistetuksi ja muutkin muodollisuudet noudatettu, alotettiin Temmeksen säästöpankissa liike toukokuussa vuonna 1910. Alku on ollut hyvin lupaava, erikoisesti ansaitsee mainitsemista se seikka, että palkolliset ovat tehneet talletuksia ilahduttavan suuressa määrässä. Palvelijattarista tuskin on sellaista, jolla ei olisi pankkikirjaa. Renkimiehet ovat myös tehneet tallennuksia aika paljon. Pankin hallitukseen ovat alusta alkaen kuuluneet: Pastori Niilo Holmström esimiehenä, maanvilj. Matti Pietilä, Juuso Junttila, Juuso Koskela, torp. Jaako Kylmänen jäseninä ja maanvilj. Yrjö Junttila kirjurina.

Maanviljelyslainarahasto on täällä myös. Sen omat varat ovat nykyään noin 1 500 mk ja kokonaisliike noin 18 000 mk. Kassan hoitajana on maanvilj. Is. Vitali.

Yhteisiin varoihin on myös luettava lainamakasiini. Se on alkujaan ollut koko pitäjän yhteinen, sijaiten Limingassa, mutta erotettiin suurten hallavuotten aikaan kuhunkin kuntaan erilleen. Lainamakasiinin kylvövarat tekevät nyt noin 800 hehtoa yhteensä ja toimii sen hoitajana maanvilj. Is. Vitali.

Niin kuivaa numerokieltä kuin tällainen kassatilasto puhuukin, antaa sen kuitenkin aina selvän kuvan niistä harrastuksista ja suunnista, jotka kulloinkin ovat kansassa vallalla olleet.