Jo Temmeksen seurakunnan synnystä kertoessamme mainitsimme, kuinka viimeisten Lithovius-nimisten kirkkoherrain aikana lukutaito alkoi tulla yleiseksi. Tällöin ei vielä kuitenkaan ollut järjestetty yleisempää, yhtenäistä lasten opetusta, vaan vanhemmat opettivat etupäässä itse lapsensa lukemaan. Tosin lienevät Lithoviukset täälläkin vaatineet piispa Gezelius vanhemmat v. 1666 julkaiseman säädöksen noudattamista, jonka mukaan pojan kustakin kylästä oli saavuttava seurakunnan lukkarin opetettavaksi lukutaitoiseksi ja kyläkunnan tarvittaessa kustannettava tämän opettajakokelaan elatus oppiaikana. Tämä sai sitten tehtäväkseen opettaa muita kylässään. Kaikissa tapauksissa oli kotiopetus kuitenkin tärkein tekijä näidenkin seutujen väestön lukutaitoiseksi saattamisessa. Hiljaisuudessa jatkui tämä työ edelleen kotiopetuksen ja lukkarien valmistamain lukijapoikain avulla. Vasta 18-sataluvun alkupuolella saatiin varsinaisia koulumestareita. Silloiset Vitalit sekä Vitalilla että Koskelassa ja Anttilaiset halusivat hankkia pojilleen perinpohjaisempaa opetusta ja palkkasivat tänne erään jo elähtäneen kotiopettajana muuallakin toimineen ylioppilaan Henellin. Mainituissa taloissa majaili tämä koulukunta viikon pari kussakin kerrallaan ukko Henellin opettaessa etupäässä ”kirjoitusta ja räkninkiä”. Noin kymmenkunta vuotta myöhemmin palkattiin taasen uusi koulumestari, hänkin vanha ylioppilas, nimeltään Kallén. Oppilasmäärä oli nyt melkoista suurempi, opetussuunnitelma myöskin laajempi, sillä jotkut oppilaista harjoittelivat ruotsinkielen alkeitakin. Olkoon, että näiden koulumestarien opetus oli yksipuolista, eikä heidän yksityinen elämänsä kertomusten mukaan nykyisen raittiuskannan vaatimuksia silmällä pitäen moitteetonta, sillä he kuuluvat olleen molemmat ”uutstryykättyjä” ylioppilaita, niin tästä kaikesta huolimatta on heidän työnsä nähtävästikin hedelmää kantanut, sillä myöhemmin kunnallisasetuksen voimaan astuttua ja kunnallisen elämän alettua ovat useat näitten tilapäisten koulujen entisistä oppilaista innokkaasti ja kunnolla ottaneet osaa kunnalliseen elämään ja suuressa määrin yhteiskunnallisen elämän muillakin aloilla vaikuttaneet kotiseutunsa kehitykseen ja edistykseen.

Kun kansallisen herätyksen mainingit 19 vuosisadan puolivälissä alkoivat saapua tänne pohjanperille, on täälläkin huomattavissa virkeämpää henkistä toimintaa. Kansan nuorison keskuudessa ilmenee yhä lisääntyvää opinhalua. Niinpä lähti Temmekseltäkin useampia nuorukaisia Jyväskylän äsken perustettuun seminaariin. Jotkut talolliset lähettivät lapsiansa Limingassa näihin aikoihin vaikutuksensa alkaneeseen kansakouluun. Kotioloissakaan ei enää tyydytty entisiin opetusoloihin, vaan kirkonkokouksessa elokuun 25 p:nä 1867 päätettiin palkata oma kiertokoulunopettaja, jonka tuli opettaa vuosittain kussakin neljässä koulupiirissä neljä viikkoa. Ensimäiseksi kiertokoulunopettajaksi valittiin silloinen lukkari Pietari Vesterinen. Miten tämän miehen yksityistä elämää ja esiintymistä lukkarinviran toimituksessa arvosteltaneenkin, niin täysi tunnustus on hänelle annettava onnistuneena kiertokoulunopettajana sekä lauluharrastuksen elvyttäjänä. Hänen johdollaan syntyivät ja vilkkaasti toimivat mies- ja sekakuorot. Kiertokoulun turvissa jatkui sitten vuosikausia nuorison opetus. Opettajat olivat ehtimiseen vaihdelleet, alkuaikoina hoitivat tointa usein seurakunnan lukkarit. Myöhemmin toimineista kiertokoulunopettajista mainittakoon neiti Ina Hämäläinen, joka vaikutti tässä virassa 11 vuotta saavuttaen kuntalaisten yleisen suosion. Sitä osoittaa m.m. sekin, että vapaaehtoisilla lahjoituksilla hankittiin kiertokouluille kaksi urkuharmooniota.

Verrattain myöhään kansakoulu Temmeksellä vaikutuksensa alkoi. Ensimäinen, kirkonkylän koulu päätettiin perustaa kuntakokouksessa toukokuun 10 p:nä 1890. Se toimi aluksi vuokrahuoneissa Yli-Klaavulla, kunnes sille rakennettiin oma talo Uudentalon maalle. Opettajat ovat siinä usein vaihtuneet. nykyään toimii opettajana neiti Vieno Kanniainen. – Kärsämän kylään päätettiin perustaa koulu toukokuun 25 p. 1909. Se alkoi toimintansa seuraavana syksynä vuokrahuoneissa Koski-Kärsämällä. Oloihin nähden upeaa koulutaloa rakennetaan parhaillaan Raitamaan maalle. Opettajana tässä koulussa on neiti Lyyli Leinonen.

Kun vielä mainitsemme, että paikkakunnan nuorisoa on jonkunverran ollut Limingan kansanopistossa ja muutamat antautuneet lukualalle, olemmekin lyhyesti kuvailleet Temmeksen opetus- ja kouluoloja.