Mikäli näiden seutujen asioita varhaisempina aikoina yhteisesti ja julkisuudessa käsiteltiin ja päätettiin, tapahtui se käräjillä sekä myöhemmin pitäjän kirkonkokouksissa, joiden ratkaistavina vielä 19 vuosisadan puoliväliin olivat monet nykyisen kunnallisen elämämme tärkeimmistä kysymyksistä. Kun sitten Temmeksen ja Kärsämän kylät muodostuivat omaksi kappeliseurakunnaksi, siirtyivät niiden omat, yksityisempää laatua olevat asiat kappelikokousten ratkaistaviksi, sillä välin kuin koko seurakuntaa koskevat kysymykset edelleenkin päätettiin Limingassa pidettävissä kirkonkokouksissa, joihin Temmeksen kappelin asukkaat omissa kirkonkokouksissaan valitsivat edustajia. Puheenjohtajana koko seurakunnan kokouksissa toimi kirkkoherra, kappelikokouksissa tavallisesti kappalainen. Tärkeimpiä asioita ratkaistaessa saapui kappelikokouksiakin johtamaan kirkkoherra. Alituiseen, melkeinpä vuodesta vuoteen uudelleen ja yhä uudelleen näissä kappelikokouksissa esiintyvä kysymys on viljan hankinta ja siitä johtuva lainojen järjesteleminen, sillä 19 vuosisadalla kohtasivat paikkakuntaa usein katovuodet, joista vaikein kestää on täälläkin ollut v. 1867. Asian auttamiseksi oli muodostettu erityinen lainajyvästö, jota vuosikaudet hoidettiin yhteisesti silloisen Tyrnävän kappeliseurakunnan kanssa, mutta erimielisyyksiä alkoi ilmetä ja niiden johdosta herätettiinkin kysymys tuon lainajyvästön jakamisesta. Erikoisesti oli lainamakasiinin kunnossapito erimielisyyden aiheuttajana. Kappelikokouksessa huhtikuun 10 p:nö 1864 päätettiinkin tehdä läänin kuvernöörille anomus saada muodostaa omintakeinen Tyrnävästä erillään oleva lainajyvästö. Paikkakunnan henkiseen kehitykseen vaikuttava päätös tehtiin kokouksessa elokuun 25 p:nä 1867, jolloin päätettiin ottaa Temmekselle kiertokoulunopettaja.

Tämä kokous on Temmeksen nuoressa kunnallisessa elämässä aina muistettava, sillä siinä päätettiin nykyisen kunnallishallinnon toimeenpano seuraavasta Pyhäinpäivästä alkaen. Tämän työn varhaisemmista tuloksista mainittakoon paloapuyhtiön perustaminen helmikuun 21 p:nä 1870; vasta viime aikoina on tämä yritys nykyisen esimiehensä maanvilj. Is. Vitalin johdolla saavuttanut huomattavan kehityksen. Henkisen ja aineellisen elämän edelleen kehittyessä päätettiin sitten v. 1878 kunnan lainakirjaston perustaminen; nykyään on se Nuorisoseuran hallussa. Huomattava tapaus kunnalliselämässämme oli 10.5.1890 tehty päätös kansakoulun perustamisesta Temmeksen kirkonkylään. Taloudellisessa ja kasvattavassa suhteessa tärkeä oli naisten käsityökoulun perustaminen, käännyttiin nim. v. 1903 hallituksen puoleen pyynnöllä avustuksesta, jota saatiinkin 4 600 mk. Tärkein kuntakokouksessa tehdyistä päätöksistä lienee taloudellisessa suhteessa kunnan säästöpankin perustaminen, jonka säännöt hyväksyttiin toukokuun 25 p:nä 1909. Toukokuussa 1909 päätettiin perustaa kansakoulu Kärsämän kylään. Tämän vuoden kunnalliselämän tapahtumiin kuuluu eläinvakuutusyhtiön perustaminen, säännöt hyväksyttiin kesäkuussa.

Tällaiset ovat olleet Temmeksen kunnallisen elämän vaiheet. Erikoisen huomattavia tahi paikkakunnan oloja mullistavia eivät tehdyt päätökset ole olleet, sillä ovathan temmesläiset kuuluneet niihin hiljaisiin maassa, mutta sovinnolla ja hiljaisuudessa on yhteisiä asioita hoidettu, niin että ne nykyään ovat ehkä paremmassa kunnossa kuin monessa sellaisessa pitäjässä, joista maine on kauemmaksikin kuulunut.

Lopuksi luettelemme tässä kunnanvirkailijat. Kuntakokouksen esimieheksi valittiin kunnalliselämän alkaessa 1867 pastori Henrik Elfwing, joka muutti jo seuraavana vuonna paikkakunnalta; hänen sijaansa valittiin talollinen Isak Haapala (Revola). Seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin esimieheksi maanvilj. Kustaa Pehkonen; sitten edelleen maanvilj. Pietari Eloniemi; pastori Nils Holmström, maanvilj. Is. Vitali, maanvilj. Olli Pekkala, pastori N. Holmström, lukkari F. A. Gutzen, maanvilj. Is. Vitali ja maanvilj. M. Ruottinen vuodesta 1904 alkaen.

Kunnallislautakunnan esimiehinä ovat toimineet lautamies H. Vitali, maanvilj. Is. Vitali, maanvilj. J. Kandelberg, maanvilj. A. Perälä, maanvilj. J. Kuoppala, maanvilj. I. Mikkola, maanvilj. Haapaniemi, maanvilj. K. Pehkonen, maanvilj. I. Pehkonen, kirkkoväärti B. Rusila ja maanvilj. M. Pietilä.

Äsken toimitetuissa kunnallisissa vaaleissa valittiin kuntakokouksen puheenjohtajaksi maanvilj. M. Ruottinen uudelleen ja kunnallislautakunnan esimieheksi maanviljelijä A. Korkala. Läänin kuvernööri on kuitenkin t. k. p pnä antamallaan päätöksellä vapauttanut Korkalan tekemänsä valituksen johdosta mainitusta toimesta ja määrännyt uuden vaalin toimitettavaksi.