Liisa Päätalo (1940–)

Taivalkoskella asuva eläkkeellä oleva kirjastotoimenjohtaja. Tehnyt yksin tai yhteistyössä eri tahojen kanssa useita teoksia:

  • veteraanimatrikkeli Isänmaan asialla: taivalkoskelaiset sodassa (1996), toimittanut Antti Heikkilä. Aineiston ovat keränneet ja tekstin kirjoittaneet Antti Heikkilä, Tuomo Horsma ja Liisa Päätalo. Täydennetty painos 2009.
  • Talojen ja ihmisten historiaa Metsäkylästä (1996). Taivalkosken kansalaisopiston kylähistoriapiirissä kahden lukuvuoden aikana koottu aineisto ja ensimmäinen ja ainut kyläkirja Taivalkoskelta. Liisa Päätalo toimi piirin opettajana ja kirjoittajana, ja hän on kirjoittanut suurimman osan kirjan luvuista sekä toimittanut ja taittanut kirjan.
  • Sirniön kylän historiaa (1993), Sirniön kylähistoriapiiri 1990–1992. Aineisto kerättiin kahden vuoden aikana Posion kansalaisopiston piirissä. Liisa Päätalo on kirjoittanut, taittanut ja toimittanut teoksen. Täydennetty painos 2007.
  • Sirniöläisiä sotavuosina 1939–44: Kirjeet kertovat (2004). Kirjaan Päätalo on koonnut vanhempiensa sota-ajan kirjeenvaihdon. Kirja sisältää myös muiden kirjeitä.
[Kuva: Isänmaan asialla -kirjan kansi][Kuva: Talojen ja ihmisten historiaa metsäkylästä -kirjan kansi][Kuva: Sirniön kylän historiaa -kirjan kansi][Kuva: Sirniöläisiä sotavuosina -kirjan kansi

Heimo Härmä (1943–)

Rovaniemellä asuva eläkkeellä oleva autokoulunopettaja. Voitti esikoisteoksellaan Iijoen kansaa Möllärimestarin tittelin Päätalo-instituutin omakustannekilpailussa vuonna 2003. Kirja on päätalomainen ”mölläri” pojan ensimmäisestä uitosta Iijoella. Iijoen kansaa osa 2 (2004) on jatkoa esikoisteokselle. Kirja kertoo Iijoen uitosta ja lohen noususta joelle mereltä. Iijoen kansaa osa 3 (2005) on edelleen jatkoa esikoisteokselle ja päättää pitkän tarinan.

[Kuva: Iijoen kansaa -kirjan kansi][Kuva: Iijoen kansaa 2 -kirjan kansi][Kuva: Iijoen kansaa 3 -kirjan kansi][Kuva: Iijoen kansaa 4 -kirjan kansi][Kuva: Iijoen kansaa 5 -kirjan kansi][Kuva: Iijoen kansaa 6 -kirjan kansi]
  

Veli Veikko Käsmä (1948–)

[Kuva: Kostonjoen kohina -kirjan kansi][Kuva: Kuohuja kohti -kirjan kansi]

Oulussa asuva ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleva diplomi-insinööri on syntynyt ja varttunut aikuiseksi Taivalkosken Koitilassa. Sieltä hän muutti vuodeksi Ruotsiin 20-vuotiaana ja sen jälkeen Ouluun lähes kymmeneksi vuodeksi. Lähes kolmenkymmenen vuoden Suomessa reissaamisen jälkeen hän palasi takaisin Ouluun vuoden 2006 keväällä.

Veli Käsmä sijoittui kolmanneksi vuonna 2004 romaanillaan Kuohuja kohti Päätalo-instituutin Möllärimestari-omakustannekilpailun romaanisarjassa. Kirja kuvaa kirjoittajan perheen elämää vuosina 1954–1962. Vuonna 2006 kirjoittaja osallistui veijaritarinallaan Salakaato Möllärimestari-kilpailuun romaanisarjaan. Vuoden 2007 keväällä kirjoittajalta ilmestyi Oulu-opiston proosaryhmän opinnäytetyö, 2006/syksy–2007/kevät, kokoelma Kolmen Tiiman Pysäkki, novelleja ja vähän muutakin.

Vuonna 2010 ilmestyi Kostonjoki-sarjan ensimmäinen osa Mäntykustannuksen kustantamana. Kostonjoen kohina sijoittuu kirjoittajan kotikylään Koitilaan ja se kuvaa Riihelän perheen taistelua Koillismaan ankarissa oloissa 1950-luvulta lähtien. Sarjan toinen osa Koillisesta tuulee (2014) jatkaa sukutarinaa 1960-luvulle.

Faktaa ja fiktiota yhdistelevä Kuusamon koskisota (2015) kuvaa "1950-luvun puolivälissä alkanutta Kuusamon koskien suunniteltua kahlitsemista ahneen voimatalouden alttarille" (ote takakansitekstistä).

Niilo Keränen (1950–)

Eläkkeellä oleva lääkäri. Kansanedustaja 1999–2003 ja 2015 alkaen. Voitti valtakunnallisen lastenromaanikilpailun teoksellaan Soiperoisten maa (1992). Muita teoksia: Mopolla ehtii (1993), Soiperoisten maan kuningas (1996), Satama vai karikko (1997), Elävän veden virta (2008), Nuori Maria (2014). Toimittanut teokset Sadun päivä: narrapurra: lasten parhaita satuja Suomesta ja muista Pohjoismaista (1996) ja Heimo Moilasen Elettiinpä ennenkin (1998). Napero-Finlandia-satukilpailun päätuomari vuodesta 1993 ja Möllärimestari-omakustannekilpailun tuomari vuodesta 1997. Sai Taivalkosken kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 1993.

[Kuva: Soiperoisten maa -kirjan kansi][Kuva: Mopolla ehtii -kirjan kansi][Kuva: Soiperoisten maan kuningas -kirjan kansi][Kuva: Satama vai karikko -kirjan kansi][Kuva: Elävän veden virta -kirjan kansi]

Tuomo Horsma (1951–)

[Kuva: Markan matkassa maailmalla -kirjan kansi]

Julkaissut vuonna 1999 tietoteoksen Elämää Karttimolla Täyssinän rauhan jälkeen, joka käsittelee Suomussalmen Juntusrannassa sijaitsevan Karttimon rajavartioaseman historiaa. Markan matkassa maailmalla (2007) oli Horsman debyytti romaanikirjailijana. Vuonna 2011 ilmestyivät romaanit Yksi laukaus ja sen jatko-osa Laukauksen jälkeen...

Sulo Keränen (1952–)

[Kuva: Kultahiekkaa -kirjan kansi]

Taivalkoskelaissyntyinen entinen Pomarkun kunnanjohtaja. Julkaissut nimimerkillä Saku Kangas teoksen Kultahiekkaa (1992).

Veikko Räisänen (1952–)

Veikko Räisänen on syntynyt Jokijärvellä 15.12.1952. Kansakoulun hän kävi Jokijärvellä ja kansalaiskoulun kirkonkylällä. Vuosina 1968–1969 hän opiskeli Länsi–Suomen kansanopistossa ”hullun miehen” Huittisissa. Sen jälkeen hän elätti itsensä metsätöillä ja kävi Taivalkosken Metsätyökoulun vuosina 1972–1973. Tammelan Metsätyönjohtajakoulun hän suoritti vuonna 1974.

1.1.1975 Räisänen aloitti silloisen Kajaani–yhtiön leivissä Taivalkoskella, josta hän siirtyi Puolangalle syksyllä 1983. Nykyisen työnantajan nimi on UPM–Kymmene Metsä. Räisänen toimii Suomen suurimman metsäyhtiön Kajaanin piirillä metsätalousesimiehenä. Hänen vastuualueenaan ovat yhtiön pohjoisin metsäomaisuus Ristijärvellä, Puolangalla, Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Kuusamossa, Posiolla ja Ranualla.

Kirjoittanut Veikko Räisänen on aina. Vuonna 2006 häneltä julkaistiin ensimmäinen romaani Rakastunut mittamies, vuotta myöhemmin Sadantuhannen kilometrin mies, vuonna 2008 Hätätilan aikaan ja vuonna 2010 Karpalokyyneleet. Lisäksi hän kirjoittaa juttuja metsäalan lehtiin ja julkaisuihin.

[Kuva: Rakastunut mittamies -kirjan kansi][Kuva: Sadantuhannen kilometrin mies -kirjan kansi][Kuva: Hätätilan aikaan -kirjan kansi][Kuva: Karpalokyyneleet -kirjan kansi]

Huumori ja lämminhenkinen oikean elämän kuvaaminen ovat olennaisin osa Veikko Räisäsen kirjoittamisesta Suurta Luontoa unohtamatta.

Timo Lappalainen (1959–)

Syntynyt vuonna 1959 Taivalkoskella, asuu Helsingissä. Julkaistut teokset:

  • Kaikki tapahtuu oikeastaan talvella (runoja). Taideteollinen korkeakoulu 1995.
  • Poetic Licence (runoja). Like 2001.
  • Tuhat yötä, yksi kuu (osuus antologiassa). Daimon 1995.
  • Toisen sanoin - mit den Worten des Anderen: suomalais-saksalainen runoantologia (osuus antologiassa). Like 2003.
  • Kultainen noutaja. Like 2005.
  • artikkeleita, käännöksiä ja runoja eri lehdissä, mm. Parnasso, Nuori Voima, Tuli & Savu.
[Kuva: Kaikki tapahtuu oikeastaan talvella -kirjan kansi][Kuva: Poetic Licence -kirjan kansi][Kuva: Toisen sanoin -kirjan kansi]

Runoja julkaistu myös

Jäsen seuraavissa järjestöissä:

Sisko Tyni (1968–)

[Kuva: Ohikiitävät hetket -kirjan kansi]

Kirjoittaja toisessa polvessa. Julkaissut lyhyitä muistikuvia lapsuudesta kokoelmassa Ohikiitävät hetket (1986). Vuonna 2005 julkaissut nimellä Sisko Määttä teoksen Elämä kuin kukkatarha.

Rea Tiirola-Tyni (1974–2017)

[Kuva: Silti kirkas -kirjan kansi]

Taivalkosken kirjastotoimenjohtaja. Voitti vuoden 2010 Runo-Kaarina-kilpailun esikoisrunokokoelmallaan Silti kirkas (2010). Osallistunut antologiaan Keinuen, keinuttaen (toim. Hanna Ratilainen) 2010. Kuvakirja Hillan marjavuosi 2015.

Salme Koskelo (1951–)

Taivalkosken Jokijärvellä asuva ja eläkkeellä oleva sairaanhoitaja ja luontaisterapeutti. Aloitti kirjoittajaopinnot Päätalo-instituutin kirjoittajakoulutuksessa vuonna 2010. Julkaisut runoteoksen Sain koko taivaan v. 2012. Esikoisromaani Kosketus ilmestyi 2013 ja sen jatko-osat Rakastettu 2014 ja Koski palaa 2015. Kosketuksen kirjoittaminen alkoi senioriryhmän muisteluista.

Sijoittunut toiseksi Työväen muistitietotoimikunnan järjestämässä valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa v. 2011 kirjoituksella ”Unohtumaton lomamatka”. Kunniamaininta novelli-sarjassa Kustannus Ves-Linen ja Itä-Karjalan kustannus Oy:n kirjoituskilpailussa v. 2013 kirjoituksella ”Polvistun narkkarin edessä”. Ensimmäinen palkinto Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajien valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa v. 2014 kirjoituksella ”Pikku aurinkoiseni”.

 

Harrastajakirjoittajien antologioita

  • Elämässä liikkuu: Oulun läänin haastajakirjoittajien antologia, toim. Reijo Rinnekangas, 1981. Mukana taivalkoskelainen Rauno Riekki.
  • Askelten äänet: Taivalkosken kirjoittajapiirin antologia, toim. Risto Kormilainen, 1989.Mukana Mari Aro, Veijo Jussila, Paula Keränen, Seija Loukusa, Pentti Määttä, Airi Railo, Pekka Silén, Keijo Siltovuori, Niina Waenerberg, Leena Ylönen.
  • Iijoen törmästä 1990, 4 numeroa, toim. Eero Niemelä, julk. Kalle Päätalon Seura ry ja Taivalkosken kulttuurilautakunta.
    Kirjoittajat:
    • 1/1990: Pauli Huovinen, Synnöve Huovinen, Esa Kemppainen, Riitta Mänty, Anne Parviainen, Airi Railo, Reima Rannikko, Rauno Riekki, Eija Räisänen, Raija Räisänen, ”Santtu” (nimim.), Keijo Siltovuori, Teppo Sirniö, Anna-Riitta Soronen, Aira Tauriainen, Pekka Väisänen, Leena Ylönen, ”15 and Life” (nimim.).
    • 2/1990: Pauli Huovinen, Veijo Jussila, Seija Loukusa, Erkki Majava, Eero Niemelä, Anne Parviainen, Airi Railo, Reima Rannikko, Eija Räisänen, Raija Räisänen, Terttu Seppänen, Pekka Silén, Anna-Riitta Soronen, Raija Tukio, Pekka Väisänen, Leena Ylönen.
    • 3/1990: Pauli Huovinen, Armas Härkönen, ”Ante K...” (nimim.), Niilo Keränen, Eero Niemelä, Anne Parviainen, Raija Räisänen, Hilja Tyni, Pekka Väisänen.
    • 4/1990: Seija Aro, Piia Hietala, Mikko Häme, Paula Keränen, Marjaana (ei sukunimeä), Eero Niemelä, Airi Railo, Mikko Renvall, Eero Räisänen, Raija Räisänen, Pekka Silén, Teppo Sirniö, Anna-Kaisa Tarkkonen, Raija Tukio, Nina Waenerberg, Janne Väisänen, Pekka Väisänen, Pirkko Väätäjä.
  • Elämän ääni: runoja Taivalkoskelta 1991. Kirjoittajina Pauli Huovinen, Niilo Keränen, Erkki Majava, Marjo Nevala, Anne Parviainen, Airi Railo, Keijo Siltovuori, Eija Räisänen, Raija Räisänen, Raija Tukio, Hilja Tyni, Nina Waenerberg.
  • Reimari 1992. Kansalaisopiston kirjoittajapiirin tekstejä työkaudelta 1991–1992, toim. Reima Rannikko. Kirjoittajat esiintyvät nimimerkillä.
  • Kaksitoista vuodenaikaa 1994. Päätalo-instituutin Ryhmä 92:n antologia. Mukana taivalkoskelaiset Anneli Hanhela-Gråsten, Marjo Nevala.
  • Keisarin perilliset 1998. Päätalo-instituutin Ryhmä 94:n antologia. Mukana taivalkoskelainen Seija Aro.
  • Riitoksia 1999. Päätalo-instituutin Kirjoittajakurssi 96:n antologia. Mukana taivalkoskelainen Terttu Seppänen.
  • Silta tarinoiden saarelle: novelleja 1999. Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat ry:n antologia. Mukana taivalkoskelaiset Anneli Hanhela-Gråsten ja Marko Naumanen.
[Kuva: Askelten äänet -kirjan kansi][Kuva: Iijoen törmästä 1/90 -julkaisun kansi][Kuva: Iijoen törmästä 2/90 -julkaisun kansi][Kuva: Iijoen törmästä 3/90 -julkaisun kansi][Kuva: Iijoen törmästä 4/90 -julkaisun kansi][Kuva: Elämän ääni -kirjan kansi][Kuva: Kaksitoista vuodenaikaa -kirjan kansi][Kuva: Keisarin perilliset -kirjan kansi][Kuva: Riitoksia -kirjan kansi][Kuva: Silta tarinoiden saarelle -kirjan kansi]