Entisen Rantsilan kunnan [nykyisin osa Siikalatvan kuntaa] alueelta kiinteitä muinaisjäännöksiä on luetteloitu 23. Osa näistä tunnettiin jo Rantsilan seurakunnan kappalaisen Christfrid Gananderin aikaan.

Kampakeraamisen ajan alussa reilut 4 000 vuotta sitten nykyisen Uljuan altaan paikalla oli laajahko merenlahti, jonka suu sijaitsi Rantsilan Sipolan tasalla. Sieltä rannikko kulki Kurranjärven länsipuolitse kohti Utajärven keskustaa.

Esineistön perusteella voidaan päätellä paitsi asutuksen ikää myös sitä, mistä päin alueelle on tullut vaikutteita. Kampakeraamisen ajan löydöissä on uusia esinetyyppejä, ja yleensäkin löytöaineisto on aiempaa monipuolisempi. Tavallisimpia työkaluja olivat kirveet, tasa- ja kourutaltat sekä tuurat. Skandinavian suunnasta tulleista vaikutteista kertovat erilaiset liuskeiset kärjet ja veitset, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden lopulle. Rantsilan Tikkalankankaalta on löydetty tätä aikaa edustava nuolenkärki. Rantsilan Porkasta on löytynyt tähdenmuotoinen reiällinen nuija, joka voisi olla jo esikeraaminen, mutta rannankorkeuden perusteella se lienee nuorempi.

Lisäksi tunnetaan monenlaisia reikäkiviä, joista osa lienee pyydysten painoja. Huolellisesti muotoillut lienevät kuitenkin olleet aseita. Tällaisia ovat suiponsoikeat ja rombinmuotoiset reikäkivet, joita luettelon alueelta tunnetaan puolenkymmentä ja joita on löydetty mm. Rantsilan Nivalasta ja Saarelankankaalta.

Pienesineistön materiaalina kvartsi säilytti asemansa, mutta sen rinnalle tuotiin kampakeraamisella ajalla Suomen ulkopuolelta piitä eli limsiötä. Löytöaineistossa pii on kuitenkin harvinaista.

Ensimmäiset Suomessa tunnetut metalliesineet ovat kuparia. Pronssikautinen uutuus Suomessa olivat kiviröykkiöihin tehdyt polttohautaukset. Pääasiassa näitä on rannikolla, mutta kauimpaa sisämaasta tyypiltään lähinnä hautoina pidettyjä röykkiöitä on löydetty Rantsilan Mankilan Jänessaaresta ja Ruukin Kipsuajärven rannalta.

Arkeologia kiinnosti Gananderia

Arkeologi Eero Jarva on löytänyt Rantsilan seurakunnan kappalaisen Christfrid Gananderin henkilökuvasta arkeologiaan viittaavan sivupersoonan. Ganander esitteli Rantsilan kohteita vuonna 1783 Åbo Tidningarissa julkaistussa kirjoituksessa. Jarva arvelee Gananderin tutkineen ja kaivelleen arkeologisia kohteita. Ganander on kirjoittanut tekstin vanhalla ruotsin kielellä. Hän puhuu Mankilanjärven Kalmusaarista, Mankisenmaasta jossa on lapinhautoja ja Kalmusaaresta löytyneistä kiviraunioista. Haudoissa on tekstin mukaan ollut ihmisen luita; oletettavasti kyseessä on ollut ikivanha lappalaisten hautapaikka. Jarva ei ole löytänyt paikalta varsinaisia hautoja. Sekin on mahdollista, että Ganander on tutkinut paikan niin tarkoin, että hauta on tuhoutunut. Kirjoituksessa mainitaan mm. Keljukangas Kurranjärven kupeessa, jossa on paljon kiviröykkiöitä, jotka ovat huonosti säilyneitä tai maatuneita. Yksi tutkimuskohde hänellä on ollut Kivijärven ja Leuanjärven välissä. Hän puhuu kohteesta myös Iso- ja Vähä-Kipsuajärven välissä Savalojalla.

Ganander on tutkinut kohteita myös Rantsilan ulkopuolella. Kestilän suunnasta hän mainitsee Isokankaan hiekkaharjun, Kestilän ja Tavastkengän välillä lähellä Hyvölän tilaa olevat lapinhaudat. Gananderin aikaan maastossa saattoi vilahtaa vielä porojakin ja vanhat lappalais-saamelaiset asumisperinteet näkyivät muutenkin.

Ganander mainitsee Mulkuanjärven ja Sorvonkankaan, joissa on merkkejä vanhoista rakennuksista. Hän puhuu Terskanselästä Kestilässä ja Pihkala-Väyrylä-alueella olevista suurista kivitalorakenteista, joissa olisi asunut jättiläisiä. Hän mainitsee Marjokankaan, joka sijaitsee kahdeksan osamailin päässä Rantsilan kappalaisen asunnosta. Siellä on useita lappalaisten tekemiä kiviröykkiöitä, joista on löydetty poltettua hiiltä. Ganander käsittelee myös Hyttikangasta, joka on Hyttikosken kohdalla metsässä. Paikalla on hänen mukaansa ollut muinainen raudanvalmistuspaikka.