Muinaisia rantavaiheita kuvaavasta kartasta käy ilmi, että pääosa Pyhännältä löytyneistä esihistoriallisista kohteista on rannoilla, jotka olivat paljastuneet meren alta esikeraamisen ajan alkupuolella eli noin 6 000–9 000 vuotta sitten. Pyhännältä on tiedossa yhdeksäntoista muinaisjäännöskohdetta, joista viisitoista on esihistoriallisia asuinpaikkoja, kolme on maakuoppakohteita, ja kaksi on historiallisen ajan kohteita. Yhdessäkään Pyhännän kiinteistä muinaisjäännöskohteista ei ole tehty kaivauksia. Kaikki kohteet on inventoitu vuonna 1996.

Pyhännänjärven Kirkkorannalla on sijainnut Vanhantalon asuinpaikka, joka on tyypillinen kivikauden asuinpaikka. Asuinpaikka on sijainnut kalaisan järven etelään päin olevalla hiekkaisella rannalla. Ranta sijaitsee Pyhännän hautausmaan vieressä. Alue on vanhaa peltoa. Paikalta on löydetty kiviesineen katkelma, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta.

Tavastkengällä on useita esikeraamisen ajan löytö- ja asuinpaikkoja kuten Junno, Myllylä ja Välilä sekä mahdollisesti samalle ajalle sijoittuvat Leiviskä ja Mäntylä.

Kaikista kohteista on tehty useita löytöjä, esimerkiksi Junnon pelloista on löydetty liuskekärjen katkelma, talttamainen kiviesine ja kivikirves, jotka viittaavat asuinpaikkaan. Lisäksi viereisistä Katajamäen ja Anttomin taloista on tarkemmin paikantamattomina löytynyt kaksi reikäkiveä ja tasataltta.

Ison Lamujärven rannalla myös kohteita

Esikeraamisen ajan asutus on jättänyt merkkejä myös Lamujoen vesistöalueelle. Pyhännän Ison Lamujärven pohjoisrannalla on voitu asua jo esikeraamisena aikana. Lamujoen niskasta on kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Madetojan rantamilta on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, tasataltta ja palanutta kiveä.

Pyhännän Lohipurolla sijaitsee huomattavan laaja pyyntikuoppakokonaisuus. Sotasaarelta on löydetty kiveen tehty hakkaus ja Selkämaankankaalta kiveen maalattu merkintä, jotka kumpainenkin arvioidaan historiallisena aikana tehdyksi. Sotasaarella kerrotaan olleen Sandelsin joukkojen asemat Suomen sodan aikana. Paikalla on kaksi soiden ympäröimää saareketta, joista läntisimmässä olevaan maakiveen on hakattu merkintä 1808–09. Pyhännän Leiviskän mailta on löydetty tarkemmin paikantamaton hevosenkenkäsolki, joka valottaa alueella 1 000 vuotta sitten vallinneita oloja.

Kivijärven läheisyydessä useita asuinpainaumia

Talvet Lahdessa asuva Pentti Hyvönen asuu kesäkuukaudet kotipaikallaan Rytiniemessä. Talo sijaitsee Kivijärven läheisyydessä. Pentti Hyvönen esittelee Kivijärven vanhoja rantavalleja ja paikkaa, jossa kahden rantavallin välissä on jäljellä todennäköisesti historiallisena aikana olleesta asumuksesta kertova kivikasa. – Järvi on ollut niittyjärvi, ja mökin lähellä on kaksi rantatörmää, jotka ovat jääneet, kun järvi on kuivatettu niittyjärveksi, kertoo Pentti Hyvönen.

Kivijärvenojan niskasta noin 700 metriä pohjoiskoilliseen on noin 100 metrin matkalla yhdeksän erikokoista ja muotoista asuinpainaumaa. Pyöreiden halkaisija on 2–5 metriä ja soikeiden pituus 7–8 metriä, leveys 4–5 metriä ja syvyys 20–40 senttiä. Painanteista on tavattu kvartsia. Alueesta noin 800 metriä itään on myös mahdollisia asuinpainaumia.

Noin 1,5 kilometriä Kivijärvestä itään sijaitsee Rämälehdon talo, josta taloon johtavan tien itäpuolelta on löydetty kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Alueella on kaksi halkaisijaltaan noin 3–4 metriä laakeaa painaumaa, joiden syvyys on 20–30 senttiä.

Pentti Hyvösellä on hallussaan hyvin säilynyt alueen tiluksia esittelevä vuonna 1840 tehty kangaskartta, jossa näkyy niin Rämälehto kuin vanha talon paikka.