[Kuva: Vanha jokiuoma]
Kirkonkylän kulttuurimaisemaa halkoo vanha Siikajoen jokiuoma.

Edessä aukeaa vanha Siikajoen jokiuoma, jonka kautta Siikajoen vedet ovat virranneet vielä joitakin satoja vuosia sitten. Ison jääpadon tukittua vanhan uoman mursi Siikajoki nykyisen virtaussuunnan. Vähitellen vanha uoma, Pudas, joutui kuiville ja virtaus tätä kautta lakkasi kokonaan. Vielä 1700-luvun lopun lähteissä Siikajoen kirkonkylän toisena nimenä käytetäänkin Saarikylä-nimeä, joka kuvastaa vanhan jokiuoman merkittävyyttä maisemaa jakavana tekijänä.

Siikajokisuun viljelymaisema on merkittävä kulttuurimaisema-alue. Siellä kohtaavat vuosisatainen viljelykulttuuri ja monet historialliset tapahtumat, kuten Siikajoen taistelu v. 1808. Kulttuurimaisema on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Alue on pitkäaikaisen maanviljelyn muovaama, yhtenäinen ja maisemakuvaltaan ehjä kokonaisuus. Maisemassa tärkeä osa on pienillä viljelyalueiden väliin jätetyillä metsäsaarekkeilla ja asutuksella.

Siikajokilaakson asutus keskittyi ensimmäisten 1540-luvulta olevien kirjallisten lähteiden mukaan Siikajokisuun alueelle vajaan parinkymmenen kilometrin matkalle joen molemmin puolin. Erityisen tiheästi asuttu oli Siikajoen kirkon seutu.

Siikajoen kirkolta vanhan jokiuoman yli Pyhtilänmäen suuntaan kulkeva tie on osa vanhaa Turun ja Tukholman välistä rantamaantietä. Vielä 1500-luvulla tieyhteys oli paikoin vain ratsupolku. Tien kuljettavuus parani kuitenkin jatkuvasti; 1600-luvulla posti kulki Turusta Tukholmaan jo parissa viikossa. Rantamaantie on ollut vuosisatoja postinkulun ohella tietojen, virkamiesten, kulttuurivaikutteiden ja tautienkin kulkuväylä.

Tien vastakkaisella puolella oleva maatalouskeskus on vanha Kerttulan (Iso-Kerttula) talo. Kerttula on ollut matkalaisten levähdyspaikka, Siikajoen kestikievari. Koska täältä kuljettiin myös läheiselle Hailuodon saarelle, mainitaan Kerttulan talo usein merikestikievarina. Kestikievarit majoittivat entisaikaan kulkijoita ja pitivät vaihtohevosia.