Nykyisen Sievin leivän lähteitä ovat perinteisen maatalouden ohella lukuisat teollisen alan työpaikat ja palveluammatit. Sieviläisten leivän lähteet ovat pitkään olleet kiinni maassa ja metsässä. Vielä 1800-luvulla suurin osa väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vielä vuonna 1940 88,5 % väestöstä sai elantonsa maasta ja metsästä. Sodan jälkeen teollisuuden ja palveluiden osuus alkoi kasvaa.

Vuonna 2004 Sievissä oli peltoa viljelyksessä yhteensä 9 417 ha. Tilaa kohden viljeltyä peltoalaa oli 40,94 hehtaaria. Aktiivitiloja oli 230, joista luomutiloja 51, lypsykarjatiloja 99, lihakarjatiloja 17, sikatiloja 8, hevostiloja 5, kanatiloja 2, lammastiloja 2 ja kasvinviljelytiloja 97.

[Kuva: Sievin jalkineen tehdas]
Sievin jalkine. Kuva SKSA.

Nykyisin Sievissä on teollisia työpaikkoja noin 1 300. Palveluista elantonsa saa noin 700 henkilöä.

Elinkeinomurros on ollut valtava viime vuosina. Suurimmat työllistäjät Sievissä ovat

Maatalous

Ensimmäiset sieviläiset olivat eränkävijöitä. Suurin osa pyyntiin liittyvästä nimistöstä lienee kuitenkin syntynyt pysyvän asutuksen yhteydessä. Myös paikannimet kuten Peuraoja, Kaskela, Hautala ja Huhtala kertovat siitä, kuinka ennen elettiin. Perinteiset talonpoikaiset elinkeinot, kuten kaskenpoltto ja myöhemmin tervanpoltto, olivat myös sieviläisiä elinkeinoja.

[Kuva: Helga Tainio sonneineen]
Helga Tainio ohjastaa lavakärryjen eteen valjastettua sonnia. Kuva SKSA.

Maatalouden suuri murros alkoi 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Sievissäkin alkoi voimakas karjatalouden kasvu. Karjamäärän kasvaessa ja tuotannon parantuessa syntyi tarve maidonkäsittelyyn ja voin tuotanto kasvoi. Karjatalous synnytti useita meijereitä. Koneellistuminen, neuvonta ja yhdistystoiminta vahvistivat peltoviljelyä. Pellonraivaukset, suoviljely ja järvikuiviot loivat pohjaa vahvalle maahengelle. Nykyinen sieviläinen maatalouden harjoittaja on yhä useammin monipuolinen ja monitaitoinen yrittäjä, joka on joutunut sopeuttamaan ja muuttamaan tuotantosuuntaansa kiivaaseen tahtiin.

Peltoviljely

Vääräjoen hienojakoiset kivennäismaat, hiekka, hiesu, lieju ja savi antoivat erinomaisen mahdollisuuden peltoviljelyyn. Jo 1830-luvulla peltoviljely alkoi olla pääelinkeino monella talolla. Tosin peltoalat olivat pieniä. Katovuosien aikana etsittiin keinoja parempaan viljelyyn. Esimerkiksi kytöviljely eli suon polttaminen oli käytössä. Viljanviljely oli vaikeuksissa 1800-luvun loppupuolella halvan tuontiviljan ja kasvavan karjatalouden vuoksi. Mutta monissa myllyissä kuitenkin jauhettiin edelleen oman kunnan viljasatoa.

[Kuva: Silverin traktori]
Ensimmäisiä traktoreita oli John Silverin piikkipyöräinen hautahepo fältteineen. Jo 1920-luvulla Sievissä oli useampia traktoreita, kuten Wallenbergin piikkipyörä Kiiskilässä. Kuva SKSA.

Vanhat tuulimyllyt korvautuivat sittemmin Vääräjoesta voimansa saaneista vesimyllyistä. Muistissa ovat vielä Kosken mylly, Hanhiniemen, Kukonkylän ja Vanhankirkon myllyt. Nykyisin Jyringin sähkömylly palvelee vielä vanhaan malliin. Sotien välinen aika 1900-luvulla oli voimakasta uudisraivauskautta. Vanhoja jokivarsiniittyjä ja soita tehtiin pelloiksi. Pellonraivaus on jatkunut näihin päiviin saakka. Tilat ovat vähentyneet ja tilakoot ovat kasvaneet suuriksi.

Karjatalous ja meijerit

Ensimmäisiä tietoja sieviläisten karjamääristä on vuodelta 1591, jonka mukaan sievinmäkisellä maakauppias Pekka Sievilällä oli kaksi hevosta, yksi sonni, 22 lehmää, 13 nuorta nautaeläintä sekä 40 lammasta. Lypsykarjatalouden asema vahvistui 1800-luvun lopulla Pohjanmaan radan ja voin hinnan nousun ansiosta. Karjamäärän kasvaessa maitomääräkin kasvoi. Tarvittiin meijereitä maidon käsittelyä varten. Ensimmäinen meijeri perustettiin Vanhallekirkolle Rääsiön tilalle 1880-luvun lopulla. Maidon käsittely kotona helpottui myös separaattorien ja peltisten maitoastioiden ansiosta.

[Kuva: Alapään meijeri]
Sievin Alapään meijeri sijaitsi Markkulassa Markkulantien alkupäässä, jossa nykyään sijaitsee Kuljetusliike Pöllä. Kuva SKSA.

Osuusmeijeritoiminta alkoi Sievissä 1920-luvulla, jolloin perustettiin Alapään osuusmeijeri. Pääasiassa Sievinkylän ympäristöä palvellut meijeri yhdistettiin vuonna 1963 Sievin osuus­meijeriin eli entiseen Tilkkaan. Tilkan pää­rakennus paloi seuraavana vuonna. Edessä oli yhdistyminen Toholammin meijerin kanssa. Sieviin rakennettiin uusi meijeri vuonna 1967. Nykyisin Osuuskunta Maitokolmio jalostaa Sievissä meijerituotteita, erityisesti rahkaa, koko Suomeen.

Järvikuiviot

Sieviläiset osasivat myös kuivata järviä. Satojen vuosien ajan järviä on vuoroin kuivattu ja viime vuosina vesitetty. Järvikuivioilta niitettiin arvokasta luonnonheinää. Heinä kerättiin suoviin, joista heinä talven aikana ajettiin eläimille. Haikolankylän ja Jyringinkylän välillä sijainnut Evijärvi (Evijärven takkaa eteviä) oli vielä 1700-luvulla kalaisa järvi, jonka kuivatus alkoi saman vuosisadan loppupuolella niittymaan puutteen vuoksi. Evijärveä kuivattiin useaan otteeseen ja lopullisesti järvi saatiin kuriin 1960-luvulla pengertämällä Vääräjoki. Järvikuivio tuotti runsaasti heinää, jota kasvava karjalauma tarvitsi. Vielä nykyäänkin Sievissä mennään ”järvelle” eli järvikuiviolle maataloustöihin. Järvikuiviota on myös Karjulanmäen ja Jokikylän välimaastoon sijoittuva Kortejärvi, joka on kuivattu yli 100 vuotta sitten. Jo järven nimi kertoo siitä, mitä heinää kuivioilta on yleensä saatu, eli kortetta ja taarnaa.

[Kuva: Vääräjoen pengerrystöissä]
Vääräjoen penkereitä tehtiin vielä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä (kuva v. 1928) mies- ja lapiovoimin. Moni saikin ikuisen vamman heitel­les­sään savista maata. Kuva SKSA.

Sievinkylän Sievinmäenjärvi kuivatettiin 1930-luvulla. Kuivatettu maa ei täyttänyt viljelytoiveita, joten 1970-luvun lopulla aloitettiin Sievinmäenjärven vesitys. Jyringissä Jyringinjärven kohdalla on nyt 2000-luvun alussa menossa sama uudelleen vesitys. Keväisin näille entisille järvikuivioille nousee tulvavesi, joka houkuttelee paikalle runsaasti muuttolintuja. Varsinkin Evijärven kohdalla tulvapenkat ovat olleet viime vuosina keväisin kovalla koetuksella.

Metsätalous

[Kuva: Petäjäojan uitto]
Petäjäojan uitto 1920-luvulla. Kuva SKSA.

Metsä on aina ollut sieviläisten turva. Sievissä poltettiin tervaa jo 1700-luvulla ja tervatynnyrit muutettiin rahaksi Kokkolassa tai Raahessa. Tervaa kuljetettiin myös tervatietä pitkin Raution kautta Kalajoen markkinoille. Tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Pohjanmaan radan ansiosta. Myös paikallinen erikoisuus, tervanpoltto uunissa eli hyteissä, oli voimissaan vielä 1900-luvulla.

Puuta on aina osattu työstää Sievissä; varsinkin parrunveisto tunnetaan sieviläisessä metsähistoriassa. Parruja vedettiin runsain mitoin Sievin asemalle edelleen lastattavaksi. Petäjäojaa pitkin uitettiin tukkeja sydänmailta kohti Vääräjokea. Vuonna 1928 tukkien matka päätyi Kukon sahalle. Ryhmäjärven kohdalla kevätuittoa autettiin sahaamalla järven jäätä.

Pikkurata

Heti 1920-luvun alusta paikallista keskipohjalaista metsätaloutta nousi värittämään Pikkurata, joka oli metsähallituksen rakentama ja ylläpitämä kapearaiteinen (750 mm) metsärata. Pikkurata, 68 kilometriä pitkä ja kaksihaarainen rata, kulki Kannuksen Eskolasta kohti Sievin Teeriharjua sekä Lestijärven Syrinharjua. Valtion metsissä työskennelleet miehet asustivat viikot kämpissä, joita oli rakennettu pitkin rataa. Vanhalampi, Ristilä, Takkula, Katiska, Itäoja, Saarivesi ja moni muu kämppä tulivat tutuiksi miehille. Puutavaraa kuljetettiin Sievin, Reisjärven, Lestijärven ja Toholammin sydänmailta Eskolaan VR:n ison rautatien varteen neljällä veturilla ja lukuisilla vaunuilla. Pikkurata toi töitä ja toimeentuloa radan ympäristökuntiin 40 vuoden ajan. Vuonna 1961 purettu Pikkurata palvelee paikallisia asukkaita edelleenkin metsäautotienä virkistyksen, matkailun ja metsähistorian merkeissä. Pikkuradan entiset kämpät on merkitty opastustauluin maastoon.

[Kuva: Kukonkylän saha]
Keski-Pohjanmaan Saha ja Mylly rakensi Kukon sahan Vääräjoen varten Kukon­kylälle 1920-luvun alussa, jolloin puutavarakauppa oli vilkasta. Kuva SKSA.

Kukon saha

Kukon saha rakennettiin vuonna 1920 Vääräjokivarteen Kukonkylälle. Sahan rakennutti Keski-Pohjanmaan Saha ja Mylly Oy. Parhaimmillaan saha työllisti 300 henkeä, joista suuri osa tuli Sievin ulkopuolelta. Puutavara sahalle tuotiin uittamalla Vääräjokea pitkin. Parhaimpina aikoina sahalla oli käytössä kolme raamia ja töitä tehtiin kolmessa vuorossa. Valmis sahatavara vietiin rautateitä pitkin Kokkolaan Ykspihlajan satamaan. Saha paloi vuonna 1929 epäilyttävissä olosuhteissa. Pitkällisestä poliisitutkinnasta huolimatta todellinen syttymissyy ei selvinnyt koskaan. Kylän entinen kauppias Veikko Uusitalo on rakentanut sahaa ja sen toimintaa kuvaavan pienoismallin, johon voi tutustua nykyisin Sievin kirjastossa.

Yrittäjyys 2000-luvulla

Sieviläisyyteen kuuluu myös vahva yrittäjähenki. Vanhin sieviläinen teollisuusyritys on Sievin Jalkine, jonka Lauri Jokinen perusti Sievin Asemakylälle vuonna 1951 aluksi suutarinliikkeenä. Nykyisin Jalkine on erityisesti tullut tunnetuksi turvajalkineistaan. Vuonna 1963 Ojalan veljekset aloittivat koneiden suodattimien teon. Tie kulki merkittäväksi suodatinvalmistajaksi, ja toiminta laajentui mekaniikkateollisuudeksi useille paikkakunnille. Ojala Group muodostui yhtiöistä Teho Filter, Ojala yhtymä sekä Ricdon. Yritystoiminta on siirtynyt monikansalliselle Flextronics-yhtiölle.

[Kuva: Hannunkankaan teollisuusaluetta]
Hannunkankaan teollisuusaluetta. Kuva Sievin kunta.

Sievin yritystoiminta on monipuolistunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi Celermec on erikoistunut ohutlevymekaniikkateollisuuteen. Tekniserin alaa ovat silkkipainotyöt. Pekka Salmela ky valmistaa metallirakenteita alihankintatyönä. Vuonna 1976 perustettu Scanfil aloitti toimintansa ilmastointilaitteiden suodattimien valmistuksella. Mukaan tulivat mekaniikka ja elektroniikka. Yritys on nykyisin kansainvälinen tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja. Voimakkaan kasvun myötä tuotantoa on ympäri Suomea ja ulkomaita. Sievi on tunnettu useista rakennus- ja maanrakennusalan yrityksistä sekä monista pienemmistä yrityksistä. Sieviläistä savenvalantaperinnettä jatkaa Sievin Savi useilla omilla tuotteillaan. Sorvipojat Oy on vuonna 1970 perustettu puualan yritys, joka on erikoistunut sorvattujen puuosien valmistamiseen. Sievi on tunnettu myös useista rakennus- ja maanrakennusalan yrityksistä.