Porneeraa ku Leemannin sahti.

Oulu

Kahavia ne kaikki tarijuaa, vaan kukkaan ei kysy, millon oot viimeksi syöny.

Raahe

Pöytäkalja oli tavallinen arkijuoma sekä kesällä että talvella. Pitoihin keitettiin maltaista ja ruisjauhoista sahtia ja pitokaljaa. Pitokalja oli tummaa ja vahvaa, ja ennen tarjoilua siihen lisättiin sokeria. Katajanmarjoista valmistettiin myös kaljaa, katajakaljaa, jota itäisillä alueilla kutsuttiin liiriksi.

Kesäinen juhlajuoma oli yrtein maustettu sima. Alkujaan sima valmistettiin vedestä ja hunajasta; myöhemmin sokerin yleistyttyä hunaja korvattiin sokerilla. Tuomenmarjoista valmistettiin tuomikkaviinaa ja metsämarjoista ja omenoista viiniä ja likööriä.

Marjamehuja valmistettiin kuivatuista luonnonmarjoista, joita liotettiin kuumassa vedessä. Mehujen valmistus yleistyi vasta 1900-luvulla puutarhamarjojen viljelyn ja kellerien yleistyttyä.

Teenjuonti tuli tunnetuksi ylempien sosiaaliluokkien keskuudessa jo 1700-luvun puolivälissä. Pidoissa teetä juotiin sekä kaupungeissa että maaseudulla. Teetä tarjottiin kutsujen aluksi pikkuleipien, korppujen ja keksien kanssa. Teetarjoilu oli myös pitojen päättymisen merkki. Ulosheittotee tarjottiin tavallisesti teeleipien kanssa. Teetä valmistettiin ruusunkiulukoista, mesimarjan kannoista ja vadelmista.

Kahvi alkoi yleistyä vähitelleen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Aluksi kahvi oli vain juhla- ja seurustelujuoma, mutta vuosisadanvaihteessa sitä juotiin jo kolme kertaa päivässä. Arkikahvia keitettiin paahdetuista rukiin- ja ohranjyvistä ja sikurinjuuresta. Erittäin tervetulleelle vieraalle keitettiin enkkomikahavet klaariin vetteen ja puhtaaseen pannuun.