Raahen vanhan puukirkon ikkunat olivat suurvalta-ajalle ominaiseen tapaan kehystetyt koristeellisilla kehyksillä. Alttarilaitteissa oli 1600-luvulla arkkitehtoniset kehykset: usein paripylväät kannattamassa palkistoa. (Palkistoa kannattavat pylväät, ja palkiston päällä on katto.) Raahen museon kirkkoveistoksia kehystävät pylväät ja koristeelliset kehyslistat. 1600-luvun kirkkoveistolle on ominaista runsasmuotoinen voluutta-ornamentiikka, kierteiset pylväät, voluutat ja konsolit. (Konsoli on seinästä ulkoneva rakenneosa, joka kannattaa patsaita.) Raahen museolla ei ole kierteisiä pylväitä, mutta joitakin pylväitä kiertävä köynnös antaa vaikutelman kierteisyydestä.

1600-luvulle siirryttäessä alettiin rikkoa renessanssin selkeitä muotoja ja suoria viivoja. Raahen kirkossa salin ikkunoiden päällä olleet frontonit ovat kolmiotauluja, joiden yläreunalla on aaltoileva koristelista. Barokin tapaan koristelistat ovat yläosasta katkaistut.

Raahen vanha kirkko oli tulvillaan siivekkäitä enkelin päitä ja pikkuenkeleitä. Ne kuuluivat olennaisena osana juuri 1600-luvun barokin taiteeseen. Vaakunoissa ja epitafeissa enkelien vartalot ovat hyvin kierteisessä asennossa. Kierteinen vartalo, corpus serpentina, oli liioittelevan manieristisen taiteen ihanne siirryttäessä 1500-luvun renessanssista 1600-luvun barokin kaudelle.

[Kuva: pikku enkeli]

Koristelistat ovat voluuttavyöryjä, jotka päättyvät litistettyihin spiraaleihin. Ne olivat hyvin tyypillisiä myöhäisrenessanssin ja barokin ajalle. Veistosryhmien alla olevissa konsoleissa on veistettyjä ja maalattuja timanttisuorakaiteita, kuten barokin illusoriseen tyyliin kuuluukin. Barokin veistoksiin kuuluivat voimakkaat värikontrastit: punainen, vihreä ja sininen. Vuonna 1884 veistokset maalattiin uudelleen samoilla väreillä, mutta aikaisemman mattapinnan sijaan veistokset saivat lateksimaisen kiillon.