Raahen vanhan kirkon veistosten tekijä on Mikael Balt. Hänen syntyperänsä on kiistanalainen. Asiakirjoissa hän esiintyy nimellä Michel Sigfredsson Balt. Mikael Baltia on pidetty ranskalaissyntyisenä, mutta perimätiedolle ei ole kirjallisia todisteita. Baltin varhaisvuosista tiedetään vain se, että hän saapui Suomeen Ruotsista vuoden 1650 tienoilla. Henrik Fleming oli tilannut Baltilta saarnatuolin Turun tuomiokirkkoon. Balt saapui itse Tukholmasta asentamaan sitä paikoilleen.

Viisi vuotta myöhemmin Raahen pormestari Henrik Corte kutsui Baltin kaupunkiin valmistamaan uuteen kirkkoon saarnatuolia. Se valmistui samana vuonna 1655. Vuonna 1657 Balt kävi todennäköisesti koristamassa Kokkolan kirkkoa. Hän asettui viimeistään vuonna 1658 Ouluun ja meni naimisiin Catharina Casparintytär Forbuksen (1640–1691) kanssa. Raahen pormestari H. Corte ja Balt olivat sisarusten kanssa naimisissa. Oulusta käsin Balt toimi ympäri Pohjois-Pohjanmaata (Rantsila, Kajaani, Muhos, Saloinen ja Pyhäjoki). Vuosien 1669 ja 1673 välisenä aikana Mikael Balt työskenteli Raahen kirkossa. Balt kuoli Oulussa vuonna 1676.

Baltin kolme saarnatuolia Turun tuomiokirkossa (1650), Raahessa (1655) ja Oulussa (1658) vaikuttivat suuresti koko läntisen Suomen saarnatuolituotantoon.

Turun tuomiokirkon saarnatuolin tuhouduttua 1681 siitä tehtiin useita mukaelmia Etelä-Suomen kirkkoihin. Baltin oma tuotanto on tuhoutunut kirkoista kokonaan tai säilynyt hyvin fragmentaarisesti. Vain Raahen vanhan kirkon sisustus on säilynyt lähes kokonaisuudessaan.

Taidehistorioitsija Lars Pettersson yhdisti Mikael Baltin nimen Baltian maihin mutta epäili Baltia myös ruotsalaiseksi hänen hyvän ruotsin kielen taitonsa vuoksi. Baltian mailla ja Ruotsi-Suomella oli kiinteät kulttuuriyhteydet 1600-luvulla. Taiteilijoita saapui 30-vuotisen sodan (1618–1648) tieltä Pohjois-Eurooppaan turvaan. Raahen vanhan kirkon pyhimysveistos Agatha ja evankelistojen nimeäminen pyhiksi viittaa siihen, että Balt olisi ollut kotoisin jostain katolisesta maasta. Todennäköisesti Balt ei ollut Ruotsista kotoisin, koska Ruotsi-Suomessa 1600-luku oli luterilaisen puhdasoppisuuden aikaa. Yksi kirkko, yksi uskonto tuki kuninkaan valtaa ja yhtenäisti valtakuntaa.