[Kuva: Viulu-enkeli-veistos]

Raahen kaupunki perustettiin vuonna 1649. Raaheen ryhdyttiin rakentamaan kirkkoa aikaisintaan vuonna 1653, mutta käyttöön se otettiin kahta vuotta myöhemmin. Raahen kirkko sijoitettiin mäelle kau­pun­gin koillis­kulmaan, missä sen länsitorni toimi hyvin meri­merk­kinä. Raahen puukirkko oli 1600-luvulle tyy­pil­li­nen pitkä­kirkko: Suora­kai­tei­sella runkohuoneella oli kolme kylkiäistä. Kirkkosalin eteläsivulla oli kaksi eteistä ja pohjois­puolella sakaristo. Kirkkosalia kattoi puoli­pyöreä tynnyri­holvi, ja sisään­käynnin päällä oli 1600-luvulla yleistynyt lehteri. (Ks. pohjakaava.)

Raahen vanha kirkko oli 1600-luvun suurvaltakauden kulttuurin ja taiteen täydellinen ilmentymä. Sotaisa vuosisata toi kuoleman lähelle ihmisten elämää, ja aatelissuvut halusivat jättää muistonsa suuruudestaan lahjoittamalla nimeään kantavaa taidetta kirkkoon. 1600-luvulla ei kirkkoihin lahjoitettu enää yksittäis­veistoksia vaan alttarilaitteita, joihin kuului veistosten kehystämä alttaritaulu. Raahen kirkon kuorissa oli peräti kolme korkeaa kuvalaitetta, ja keskisalin ikkunat oli koristettu veistotöillä.

Vuonna 1884 Raahen kirkkoa korjattiin ulkoa ja sisältä. Kirkon hirsiset sisäosat vuorattiin laudoilla ensimmäistä kertaa ja korkeat kuvalaitteet hajotettiin yksittäisveistoksiksi. Värikkäät veistokset puhdistettiin ja maalattiin, mutta ne todettiin uudistettuun kirkkoon sopimattomiksi.

Vuonna 1908 kirkko paloi, mutta tapuliin varastoidut veistokset säilyivät. Pyhän Agathan väitetään varjelleen tuulta kääntymästä tapulin suuntaan. Vuonna 1912 veistokset sijoitettiin Raahen museoon. Museolla on täten yli yhdeksänkymmentä 1600-luvulta peräisin olevaa puuveistosta Raahen vanhasta kirkosta. Veistoskokoelmaan kuuluu kahdeksan apostolia, enkelten soittokunta, symbolisia eläinhahmoja, erilaisia ikkunakehyksiä, epitafeja eli sukujen muistotauluja ja päätykolmioaiheita eli frontoneja.

Veistosten kristillinen sanoma ei saavuttanut ihmisiä enää 1800-luvulla. Veistoksia pidettiin vain kirkon koristuksina, ja 1600-luvun räväkkä muotokieli tuntui sopimattomalta valkaistuun kirkkoon. Protestanttisissa maissa kirkkointeriööreistä muotoutui lopulta hyvin pelkistettyjä Herran huoneita, joissa kristillistä sanomaa julistavat vain alttaritaulu ja pappi. Nykyajan ihminen tarvitsee opastusta ymmärtääkseen Raahen kirkon veistosten kristillisen sisällön ja historiallisen merkityksen.

painettu versio: Raahen museo [1997] 2008