Oulun kihlakunnan eteläosassa löytyy koko joukko merkillisiä kiinteitä muinaisjäännöksiä, joidenka olemassa-olokaan ei ole tullut tutkijain tietoon. Semmoisia ovat nuo omituiset linnantapaiset rakennukset, joita tavataan siellä täällä veteläin soiden keskellä olevilla saarekkeilla kaukana nykyisten ihmisten asuinsijoilta. Kun näitä muinaisen elämän muistomerkkejä ei ole vielä nimeksikään tutkittu, on tietysti mahdotonta päättää, minkäaikuisia ne ovat. Tarina kertoo, että ne ovat Jättiläisten tekemiä. Kun ei niiden syntyperästä mitään muuta tietoa ole nykyisen kansan muistoon jäänyt, voidaan siitä olettaa, että ne ovat nykyistä asutusta vanhemmat. Melkein varmaa lienee myöskin, että nämät linnat1 tahi ainakin useimmat niistä ovat rakennetut turvapaikoiksi vihollisen hävityksiä vastaan. Tähän olettamiseen oikeuttaa se suuri työ, joka näihin rakennuksiin on pantu, ja varsinkin se seikka, että muutamia niistä ympäröivät kaksinkertaiset vallit. Paitse sitä sijaitsevat nämät muinaisjäännökset melkein aina sellaisilla mailla, että ne jo paikallisen asemansa puolesta tarjoavat jonkunlaista suojaa. Kun siis niiden ulkonainen muoto ja nimikin viittaa sotaiseen tarkoitukseen ja kun niitä verrattain pienellä alalla tavataan kymmenmääriä, kun paitse sitä useimmat ovat ainakin pääpiirteiltänsä jokseenkin samaa laatua, niin käynee selväksi, että nämät muinaisjäännökset ovat saman viljelyksen tuotteita ja ehkä muistoja niiltä ajoilta, jolloinka eri kansallisuudet väkevämmän oikeudella koettivat saada itsellensä jalansijaa Pohjanperillä. Ennen olemme jo huomauttaneet, että gootilaisen asutuksen jälkiä tavataan sa-moilla seuduin, jossa nämät muinaislinnat ovat. Vastaisen tutkimuksen ratkaistavaksi jääköön, ovatko viimeksi mainitut muinaisjäännökset missään yhteydessä tämän asutuksen kanssa. Huomat-tava on sekin, että sekä linnat että ennen luetellut hautarauniot ovat sellaisella alalla, josta ei enää kiviaseita löydetä. Jonkunlainen syy on siis päättää, että ne eivät ole sen viljelyksen muistoja, jonka jättämiä näillä seuduin tavattavat kiviaseet ovat.

Tämäntapaisia muinaisjäännöksiä on jo ennen tunnettu Iistä, Salosta ja Siikajoelta, mutta tutkijat eivät ole saaneet minkäänlaista vihiä mainittujen paikkakuntain välimailla olevista muinais-linnoista, vaikka niitä on toistakymmentä.

Lähdeviitteet

  1. Kansa ei tosin enää kutsu itse muinaisjäännöksiä tällä nimellä, vaan yhdistää kumminkin usein linna-sanan niiden kankaiden nimeen, joilla tällaiset muistomerkit sijaitsevat.