Oulun kihlakunta, jonka muinaisjäännösten luetteleminen on seuraavien lehtien tarkoituksena, on pinta-alaltansa Suomen laajimpia. Se sisältää leveän, melkein suoraan koillisesta lounaasen juoksevan kaistaleen Pohjois-Pohjanmaata, ulottuen Wenäjän rajoilta Pohjanlahden rantamaille saakka. Tämän alan läpimitta pitkinpäin, Kuusamon Paanajärveltä Lumijoelle, on n. 30 peninkuormaa, sen leveys, Oulu- ja Simojärven välimatka, ainakin 15 peninkuormaa. Kihlakunnan rajana on idässä Wenäjä; pohjoisessa Kemin kihlakunnan Kuolajärven, Kemijärven, Rovaniemen ja Simon pitäjät; lännessä Pohjanlahti; etelässä Kajaanin kihlakunnan Suomussalmen, Puolangan, Säräisniemen pitäjät sekä Salon kihlakunnan Siikajoen pitäjä.

Maanlaatu on vaihtelevaa, joka käy selväksi jo kihlakunnan laajuudestakin. Koillis- ja itäinen osa on vielä harvaan-asuttua vaaraista järvimaata. Varsinkin tulee luonnon-ihanoista maisemistansa tunnetussa Kuusamossa liikkuva helposti huomaamaan, että hänen ympärillänsä oleva maa on ”tuhatjärvinen”. Puroja, jokia, lampia, salmia, lehteviä luotoja, korkeita vaaroja, siintäviä järviä, joissa kansa tietää olevan sadottain niemiä, tuhansittain saaria, vaihtelee alituisesti katselijan silmissä. – Kun pitäjä sijaitsee kummallakin puolen Maanselän vuorijaksoa, haarautuvat sen vesistötkin usealle suunnalle. Kuusamon, Muojärven, Kirpistön, Kiitämän, Suiningin, Posion ja molempain Kitkajärvien vedet yhtyvät omituisessa, kauniista ympäristöstään mainiossa Paanajärvessä, josta ne sitten Oulanganjokea myöten virtaavat Wenäjän Karjalan kautta Wienan mereen. Samalle suunnalle laskee myöskin Tavajärvi vetensä. Pitäjän luoteis-osassa olevat Suolijärvet laskevat Kemijokeen. Eteläisimmät vedet Iijärvi, Kerojärvet ja Irnijärvet ovat Iijoen latvoilla ja laskevat vetensä sitä myöten Pohjanlahteen.

Alempana Iijoen ja sen lisävesien ympärillä ovat Taivalkosken ja Pudasjärven pitäjät – viimeksi mainittu avarin Suomessa Lapin seurakuntia lukuun-ottamatta. Näiden pitäjien vesistä mainittakoot Tyräjärvi, joka Jokijärvessä laskee Iijokeen, Kynsijärvi ja Kostonjärvi, jotka vähän alempana Kostonjoen kautta yhtyvät samaan valtajokeen. Pudasjärven pitäjän sisällä saa Iijoki vielä vasemmalta puolen Suolijärven, Puhoksen, Jaurakaisjärven ja Jongun vedet, oikealta puolen taas Livonjoen, joka lähtee Kuusamossa olevasta Livojärvestä, sekä Siuruanjoen, jonka latvoina ovat Saarijärven ja Ranuan vedet. Tämän joen suu on kumminkin jo Iin pitäjän alaa. Myöskin Simojärven eteläisin osa on Pudasjärven sisällä. Iijoen alisen juoksun varrella meren rantapitäjänä on Ii, jonka pohjois-osassa juoksevan, Oijärvestä laskevan, Kuivajoen varsi muodostaa Kuivaniemen kappelin.

Paitse Iijokea halkovat Oulun kihlakuntaa vielä mainitun joen kanssa melkein yhtäsuuntaisesti virtaavat Kiimingin- ja Oulujoki. Edellisen joen varrella olevista vesistä ansaitsevat mainitsemista Juorkunan järvet sekä sen lisäjoki Nuorittanjoki.

Mahtavista koskistaan ja korkeista äyräistään tunnettu valtava Oulujoki on kokonansa kihlakuntamme alaa. Sen lisäjokina mainittakoot oikealta puolen laskevat Utos- ja Sanginjoki, vasemmalta taas Muhosjoki.

Kihlakunnan eteläisin osa, Limingan pitäjä, on suurimmaksi osaksi tasaista, meriveden laskeumisesta muodostunutta alankomaata. Sen vesistöistä ei ole paljoa mainittavaa; ainoastaan vähäpätöiset Ängeslevän-, Tyrnävän-, Temmeksen- ja Limingan-joet johtavat pitäjän ylä-osista liian veden mereen.

Järvien ja jokien muodostamain vesijaksojen välimaat varsinkin kihlakunnan koillis-osassa ovat suurimmaksi osaksi vaaroja. Näistä ovat muutamat niinkin korkeita, että ne ansaitsevat tunturin nimen. Kuusamossa, jonka läpi Maanselkä juoksee, ovat korkeimmat maat. Niiden joukosta on ensiksi mainittava lähellä Wenäjän rajaa kohoava Nuorunen (1,743 jalkaa), jonka ”paljas-päisellä” huipulla tämän kirjoittaja vielä Heinäk. 11 p. näki isoja lumikinoksia. Vähän matalampia, mutta kumminkin korkeita, ovat Kuusamossa Iivaara (1,626 jalkaa), Kuntivaara, Pudasjärvellä Pyhitystunturi, Isosyöte y. m. Meren rannikko on yleensä alhaista maata, samoin on laita Oulujoen varrenkin. Vähäisempiä ylänköjä täällä kumminkin löytyy, niinkuin Rokuanvaara Utajärvellä, Pyhänselkä Muhoksella muita mainitsematta.

Tämä kihlakunta sisältää kahdeksan pitäjää ja yhdeksän kappelia, nimittäin Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Iin, Alakiimingin, Muhoksen, Oulun ja Limingan pitäjät sekä Kuivaniemen, Haukiputaan, Ylikiimingin, Utajärven, Oulun-Salon, Kempeleen, Tyrnävän, Temmeksen ja Lumijoen kappelit.