Oulun suomalaisen yksityislysein kokoelmiin on aikojen kuluessa keräynyt koko joukko muinaistieteellisiä esineitä, jotka hiljakkoin on yliopistolle lahjoitettu. Valitettavasti ei niiden löytö-paikoista eikä lahjoittajista voi saada tarkempia tietoja, sillä minkäänlaista luetteloa ei esineistä löydy. Olettaa sopii kumminkin, että useimmat näistä muinaiskaluista on löydetty Oulun kihlakunnassa. Kuusamosta ja Pudasjärveltä on useita kiviaseita mainittuun lyseiin lähetetty, kuten minulle matkoillani kerrottiin. Näistä esineistä ovat kivikaudelta:

  • 1) Poikkikirves, 165 millimetriä pitkä, teränsuusta 50, varsipäästä 42 mm. leveä; suurin vahvuus (30 mm.) aseen keskipaikoilla. Teräpäästä sileäksi, muualta vaillinaisemmin hiottu.
  • 2) Tasataltta, 60 mm. pitkä, 31 mm. leveä, 10 mm. paksu. Hiottu ainoastaan teräpäästä.
  • 3) Tasataltta, 89 mm. pitkä; teränsuusta 35 mm. leveä, kapenee varsipäästä, 11 mm. paksu. Ase on hiottu teräpäästä kahdenpuolen oikokirveen tapaan.
  • 4) Tuura, 173 mm. pitkä, keskeltä 54 mm. leveä, 47 mm. paksu. Ase on, kuten tuurat melkein aina, hyvin raakatekoinen ja hiottu ainoastaan teräpäästä. Alapuoli tasainen, yläpuoli mykevä (kuva 1).
  • 5) Tuura, raakatekoinen, 184 mm. pitkä, 58 mm. leveä, 44 mm. paksu. Teroitettu ainoastaan teränsuusta. Alapuoli tässäkin jokseenkin tasainen, yläpuoli mykevä. Asetta on pahoin pidelty, teränsuusta on lohkeillut pois palasia ja tulessakin näkyy se joskus olleen, kuten kupeilla olevat palonjäljet osottavat.
  • 6) Tikari, nelisulkainen, erittäin jaloa tekoa, 154 mm. pitkä; 36 mm. leveä ruotopäästä, kaitenee tietysti kärkeen päin; 8 mm. paksu, kärjeltä hienompi. Päässä on vähän ruotoa, jonka pituus on 27, leveys 24 mm. Itse terä on siis 127 mm. pitkä. Löydetty peltoa tehdessä Luusuan maalla Kemijärvellä (Kuva 34).
  • 7) Tasataltta, 116 mm. pitkä; teränsuusta 41 mm. leveä, toisesta päästä kapeampi; 16 mm. paksu. Hiottu ainoastaan teräpäästä, joka on jokseenkin eheänä säilynyt.

Paitse mainittuja on lysein kokoelmiin keräynyt useampia reikäkiviä, nimittäin:

  • 8) Litteä, melkein ymmyrkäinen kivi, 215–193 mm. ristiinsä laaja, 16 mm. paksu. Aivan luontainen; keskellä pyöreä reikä, 29 mm. ristiinsä laaja.
  • 9) Soikea litteä reikäkivi, 181 mm. pitkä, 115 mm. leveä, 43 mm. paksu; keskellä on kahden puolen jystämällä tehty pyöreä reikä, jonka läpimitta keskikivellä on 17 mm.
  • 10) Soikea raakatekoinen reikäkivi, 163 mm. pitkä, 140 mm. leveä, 55 mm. paksu. Kiven keskellä on kummaltakin puolen hiertämällä tehty pyöreä reikä, 21 mm. laaja; pinnan kohdalta leveämpi. Reikä on tehty hyvin kovalla hiertimellä, kuten laidoista selvästi voi nähdä.
  • 11) Nuijakivi, pyöreä, 115 mm. ristiinsä laaja, 57 mm. paksu; keskellä on kahden puolen jystämällä tehty pyöreä reikä, pinnalla 25 mm. ristiinsä laaja, keskikivellä pienempi. Toinen puoli kiveä on tasainen, toinen mykevä; yleensä hiottu jokseenkin sileäksi.
  • 12) Soikea hiomaton reikäkivi, 115 mm. pitkä, 64 mm. leveä, 31 mm. paksu. Keskellä oleva jystämällä tehty soikea reikä on 8 mm. ristiinsä laaja.
  • 13) Pieni reiällä varustettu kivi, 81–77 mm. ristiinsä laaja, n. 22 mm. paksu; aivan hiomaton, syviä lovia täynnä. Kiven keskellä on pyöreä reikä, 17 mm. ristiinsä laaja.
  • 14) Iso kiven-möhkäle, jonka kummallekin puolelle on aljettu reikää jystämään; n. 147 mm. ristiinsä laaja, 76 mm. paksu.
  • 15) Hammaslaitainen reikäkivi, 132 mm. pitkä, 109 mm. leveä, 41 mm. paksu. Keskellä oleva kahden puolen jystämällä tehty reikä on pyöreä, keskikivellä 35 mm. ristiinsä laaja. Kiven laitaan on ympäriinsä tehty yhteensä 15 pykälää, jotka muodostavat jonkunlaisia hampaita; niistä ovat useimmat n. 1/2 tuumaa pitkät, erisuuren välimatkan päässä toisistaan. Kivi on tietääksemme tähän saakka tuntematonta muotoa. Se on löydetty Kuusamossa Kitkajärven etelärannalta ja on tullut lysein kokoelmiin v. 1880 Kalle Poroputaan kautta. 1) (Kuva 2).

Oulun ruotsalaisen lysein kokoelmissa säilytetään seuraavat kiviaseet, jotka myöskin lienevät kotoisin Oulun kihlakunnasta, vaikka niiden löytöpaikoista ei ole tarkempia tietoja:

  • 16) Poikkikirves, 124 mm. pitkä; teränsuusta 42 mm. leveä, kaitenee varsipäästä, jossa sen leveys on 32 mm.; 26 mm. paksu. Hiottu koko pinnaltansa; yläpuoli, josta terä laskee, on kolmi-kanttinen, alapuoli sileä ja tasainen.
  • 17) Tasataltta, raakatekoinen, 119 mm. pitkä, teränsuusta 60 mm. leveä, kaitenee varsipäästä (18 mm.). Suurin vahvuus (18 mm.) varsipäässä, josta ase heti alkaa säännöllisesti hienota teräpäähän. Hiottu ainoastaan teräpäästä; teränsuu lohkeillut.
  • 18) Tasataltta, 72 mm. pitkä; teränsuusta 35, varsipäästä 19 mm. leveä, 9 mm. paksu. Teränsuu auki.
  • 19) Oikokirves, saviliuskamaa, hyvin raakatekoinen, 153 mm. pitkä, teränsuusta 57 mm. leveä, kapeampi varsipäästä, 25 mm. paksu.
  • 20) Tasataltta, 147 mm. pitkä; teränsuusta 53, varsipäästä 35 mm. leveä; 14 mm. paksu. Ase on erittäin hyvää tekoa, hiottu koko varreltansa; teränsuu lohkeillut.
  • 21) Keihään- l. nuolenkärki, nelisulkainen, aivan sileäksi hiottu, tummanpunaista yksiväristä kiveä, 101 mm. pitkä; juurella on n. 19 mm. pituinen ruoto varteen kiinnittämistä varten, jotenka itse terän pituus on ainoastansa 82 mm. Ase on juurelta 21 mm. leveä, kärjenpuolesta, josta näyttää katkenneen pois kappale, kapeampi (n. 15 mm.). Keskipaikka, jossa on suurin vahvuus (n. 8 mm.), on harjanteella. Ruotokin näyttää katkenneen, ja ehkä siitä syystä on aseen laitoihin juurelle kahden puolen tehty pykälä, jotta terä saataisiin varressa pysymään.
  • 22–24) Paitse sitä on lysein kokoelmissa kaksi pienenlaista nuijakiveä, ja eräs verkonpainokivi.

Lähdeviitteet

  1. Kaiku, 1880. N:o 12.