17.8.1967

Tervehdys!

Ryhtyessäni tällä palstalla kertomaan lukijoilleni näkemyksiä Nivala-lehden toimittajan ominaisuudessa katson, jonkinlaisen, tervehdyksen esittämisen kuuluvan asiaan. Tervehtiminen kädestä on vanhaa tapakulttuuria ja sillä on pyritty saamaan selville, ettei toisella ole kiveä nyrkin sisässä vaan tapaaminen halutaan kokea ystävällisissä merkeissä. Tässä mielessä haluan avata käteni, että toimittajan kädessä ei ole kiveä mitään lukijaryhmää vastaan.

Lehden sisällön saaminen lukijoita kiinnostavaksi on varmasti vaikea tehtävä. Monet lehtemme lukijoista ovat aktiivisesti lehtityössä mukana olleita ja he pystyvät asialliseen arvosteluun. Pitäjälehden tehtävänä on huomioida vähäisemmätkin uutiset. Toimittajan vaikeutena on vain tehdä tuore uutinen maamiesseuran kokouksesta jossa johtokunnain, erovuoroiset jäsenet on valittu uudelleen ja maatalousneuvoja on esitelmöinyt lannanhoidosta ja lopuksi on juotu Osuuskaupan tarjoamat maittavat pullakahvit. Kaikki on totista asiaa, mutta ei varmasti kiinnosta kaikkia lukijoita.

Yleisönosasto antaa kuvan siitä, onko lehti elävä vai ei. Lähetettyjen kirjoitusten määrästä voidaan pääteillä onko lehti pystynyt saamaan aikaan, keskustelua lukijain kesken. Toimittajan toivomus olisi lukijoille, että tartuttaisiin kynään ja otettaisiin reilusti kantaa asioihin. Tämä koskee yhtä hyvin entistä nivalalaista Puotilan asumalähiössä kuin emäntää Malisperällä.

Varapuhemies Aitio vieraili maanantaina Nivalassa. Kunnan toimesta puhemiehelle esitettiin huolestuminen tulevan talven työllisyystilanteesta. Hälyttäväksi leimasi tilanteen Aitiokin työllisyysnäkymien kohdalla. Toimittaja on haastatellut Helsingistä lomalla olleita pääkaupungin työllisyysnäkymistä. Yleisenä toteamuksena on ollut, että on turha lähteä varsinkaan ammattitaidottomana tällä hetkellä pääkaupungista töitä hakemaan. Raken-nustoiminnan hiljaisuuden vuoksi Helsingissäkin on osittain jo työttömyyttä.

Vielä pari vuotta sitten oltiin eräillä tahoilla valmiita kiihdyttämään muuttoliikettä maatalouden piiristä muiden elinkeinojen pariin. Tällä hetkellä tunnustetaan joka taholla, että normaalia yhteiskuntarakenteen muutosta ei voida nopeuttaa ilman että siitä koituisi muita vaikeita ongelmia. Tämänhetkiset näkymät työttömyyden kannalta panevat asennoitumaan toisella tavalla elinkeinorakenteen muuttumiseen.

31.8.1967

Toimituksessa on tehty tilasto Nivala-lehden leviämisestä, toimittajalle tulos oli jossain mielessä yllätys. Yli puolet lehtemme levikistä menee ulkopuolelle Nivalan.

Väestön suhteen Nivala pysyy edelleenkin antavana osapuolena. Yksipuolinen elinkeinorakenne aiheuttaa sen että muuttoliike tulee vain kasvamaan Nivalasta. Ulos menevien Nivala-lehtien määrä osoittaa sen selvästi.

Toinenkin johtopäätös tilastosta syntyy. En pyri väittämään, että Nivala-lehti on korvaamaton kulttuurijulkaisu jota ilman entinen nivalalainen Kaliforniassa ei tulisi toimeen. Pohjalaisen luonnekuvaukseen yhdistetään hyvin usein kotiseuturakkaus ja tämä varmaan pitää paikkansa. Entisiä nivalalaisia työskentelee ulkomailla hyvin erilaisissa olosuhteissa. Hauska olisi kuulla mitä Laina Kivelälle kuuluu Afrikassa. Kirjeet ulkomailta kiinnostavat aina muutenkin kuin postimerkkien vuoksi.

Lukijat ovat kyselleet liikennejuttuja. Kenelle kuuluu velvollisuus laittaa varoituspuomi Kotilan ja Kasken välillä katkaistun tien päähän. Lähestyttäessä uutta tien kaarretta Kurunpuhdosta päin entisen tien jatke helposti narraa ajamaan suoraan. Suoraakin voi ajaa mutta siitä on tietä pois 10 metrin pätkä, ja jos ajaa hiljaa niin jää siihen väille. Puomi olisi ehkä hyvinkin paikallaan. Aarne Einari Tasela kunnalliskodista on poika joka uskaltaa tarttua näihin liikennejuttuihin ja hän kirjoittaa heti Helsinkiin saakka. Niin sitä maailmaa paremmaksi rakennetaan.

Nivalassa käytetään vuosittain noin 1,5 miljoonaa kiloa siemenviljaa. Tästä määrästä keskimäärin hankitaan noin kolmasosa kauppaliikkeiden välityksellä joka kevät. Tämä merkitsee nivalalaisille viljelijöille noin 350 000 markan kustannusta. Nyt Nivalassa on mahdollisuus saada omasta pellosta kunnollinen siemen. Hyvin usein siemenvilja menetetään kuiteinkin muista syistä kuin hallan takia. Siemenviljan oikea kuivatus on varmasti huolella suoritettava toimenpide mikäli halutaan säästyä keväällä ikäviltä yllätyksiltä.

6.9.1967

Jaakko Pysäys Karvoskylästä totesi päivän tehden luettuaan: ”Viisi murhaa, kuusi ryöstöä, kolme tuhopolttoa, neljä väkisinmakaamista, ihmeen kuivia lehdet näihin aikoihin”. Niin ne tarpeet kasvavat ja ihmisten uutisnälkä. Kovin tässä ujostuttaa tarjota näin kuivaa lehteä Pysäyksen Jaakolle.

Kehityksen mukana pysyminen edellyttäisi Nivala-lehdessäkin eräitä muutoksia. Lehden koko on aiheuttanut paljon keskustelua. Paikallislehtien kilpailuissa eivät Nivala-lehden kokoa olevat paikallislehdet ole menestyneet lainkaan. Ammattimiesten mielestä Nivala-lehden koko ei ole sopiva. Lehden painamisen ja taittamisen suhteen nykyinen koko aiheuttaa hankaluuksia.

Sivumäärän lisääminen täytyisi tietää jo paljon ennen painoon menoa ja käytännössä sen ratkaisevat viime hetkessä saapuvat ilmoitukset. Heitän tässä lukijoille keskusteltavaksi kysymyksen siitä, miten suhtauduttaisiin lehtikoon muuttamiseen.

Syksyn kirjauutuudet toivat monta esikoisteosta markkinoille. Nivalalaisia kiinnostanee se, että Seppo Urpelalta ilmestyi novellikokoelma. Kirjan on kustantanut Weilin & Göös ja nimi on ”Kommunisti karvarinta”. Seppo Urpela on kasvanut Nivalassa vaikka asuukin nykyisin Helsingissä. On mielenkiintoista nähdä mitä vaikutteita kasvuympäristö on jättänyt nuorimmalle nivalalaiselle kirjailijalle.