Hiturasta louhittiin malmia 161 400 tonnia

Outokumpu Oy:n kymmenestä kaivoksesta louhittiin viime vuonna kaikkiaan 3,3 miljoonaa tonnia malmia. Määrä oli sama kuin edellisenäkin vuonna. Useimpien kaivosten tuotanto jäi metallilakon vuoksi edellisen vuoden louhintaa pienemmäksi. Toisaalta uusi Kylmäkosken kaivos ja Hituran kaivoksen suurempi louhinta tasoittavat vuoden tuotantolukuja. Malmin lisäksi nostettiin kaivoksista sivukiveä 1,1 miljoonaa tonnia, joten kokonaiskivennosto oli yhteensä lähes 4,4 miljoonaa tonnia.

Kaivoksittain malmia louhittiin ja rikastettiin seuraavasti:
Paikkakunta Määrä
Yhteensä 3 279 200 tonnia
Outokumpu 452 600 tonnia
Aijala 100 300 tonnia
Vihanti 660 600 tonnia
Hitura 161 400 tonnia
Kotalaihti 424 700 tonnia
Virtasalmi 213 200 tonnia
Korsnäs 92 300 tonnia
Pyhäsalmi 741 900 tonnia
Kylmäkoski 131 000 tonnia
Kemi 301 200 tonnia

Hituran toiveet vahvistuvat

Outokumpu Oy:n hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Matti Ahde vieraili maanantaina Nivalassa. Kunnantalolla käydyssä keskustelussa hän mainitsi, että Hituran laajentaminen on ollut epävirallisesti esillä jo hallintoneuvoston kokouksessa. Ahde oli toiveikas Hituran suhteen ja mainitsi, että kehitysaluepoliittiset näkökohdat tulevat lisäksi painamaan Hituran kaivostoiminnan puolesta. Vaikka malmi ei olekaan kovin rikasta, niin suurilla louhintamäärillä päästään hyvään taloudelliseen tulokseen, ja Hiturassahan malmia on runsaasti. Mitään päätöksiä Outokumpu Oy:n johto ei Hituran kohdalla ole tehnyt, koska parhaillaan on menossa johtokunnan täydentäminen ja pääjohtajan vaihdos, mistä syystä kaikki suuret päätökset ovat siirtyneet.

Kaivospiiritoimitus Nivalassa: Hituran kaivos lisäsi alueitaan 200 hehtaarilla

Hituran kaivospiiri käsittää apualueineen nyt maa-alueita kaikkiaan 330 hehtaaria. Outokumpu Oy:n hakemuksesta uitettiin tiistaina Nivalassa kaivospiiritoimitus, jossa määrättiin kaivospiiri ja suoritettiin tarpeelliset piirirajankäynnit.

Kaivospiiritoimituksen toimitusinsinöörinä oli maanmittausinsinööri Aarre Teho. Outokumpu Oy:tä edusti varatuomari Lehtinen, maisteri Olavi Helovuori, konttoripäällikkö Elsinen ja työnjohtaja Onni Niemi.

TVH:n edustajana oli paikalla tiemestari Eero Sarja, ja Aittoperän ja Töllin tiekuntia edusti kunnallisneuvos Kalle Kivioja. Toimituksessa todettiin, että suurin osa Outokumpu Oy:n tarvitsemasta 200 hehtaarin lisäaineesta on syksyn aikana siirtynyt vapaaehtoisilla kaupoilla yhtiön omistukseen. Kahden maanomistajan kohdalla ei oltu päästy tulokseen. Töllin ja Aittoperän paikallisteiden tiekuntien omistama noin 4 hehtaarin metsäkappale jää myös kaivospiirin sisään, maakappaleen on aikoinaan ostanut tiekunnille kauppakirjalla Kalle Kivioja, Matti Konttila, Mikko Salonen ja Matti Vähäaho. Kaikilta muilta saatiin valtakirjat, paitsi Mikko Saloselta. Tämän johdosta aluetta ei voitu myydä Outokumpu Oy:lle, vaan se joutui kaivoslain mukaiseen toimituskäsittelyyn, jossa alue lunastetaan yhtiölle. Tiehoitokunnille tulevat varat talletetaan lääninhallitukseen siksi, kunnes omistusoikeus on selvitetty.

Toimituksen aikana käydyissä neuvotteluissa ratkesi myös kahden avoinna olleen kaupan kohta. Toisessa tapauksessa myyntihinnasta päästiin sopimukseen, ja toisessa tapauksessa suoritettiin tilusvaihto. Kutsuttuina uskottuina miehinä olivat tilaisuudessa paikalla maanviljelijät Arvi Liinamaa ja Paavo Sarja.

Nivala pyytää työpaikkoja: Hituran kaivoksen laajentamista toivotaan

Nivalan kunta on yksi niitä Pohjois-Suomen kuntia, joka on joutunut viimeisten 15 vuoden aikana luovuttamaan ”kehitysapuna” teollisuus-Suomen hyväksi tuhansia, tuhansia koulutettuja nuoria, eli arvokkainta pääomaansa. Kunnan väkiluku on alentunut edellä mainittujen vuosien aikana noin 4 000 hengellä. Yhtä uupuu ja sen mukana kaikki, toteaa kunnanjohtaja Antti Niemelä. Kunnanjohtaja Niemelä katselee toiveikkaasti Hituran suuntaan. Puute on vain työpaikoista.

Työttömyys, muuttoliike, asuntotuotanto

Työttömyys on Nivalassa kroonista, joka vuosi esiintyvää. Sen taso luonnollisesti vaihtelee yleisten suhdanteiden mukaan, mutta yleensä voi sanoa, että Nivala on läänin vaikeimpia siinä suhteessa. Viime vuosi oli kylläkin tavallista helpompi, mikä johtui Nivahan poikkeuksellisen vilkkaasta rakentamisesta ja yleisestä yritteliäisyyden viriämisestä.

Nivalan kehitysresurssit

Nivalassa on vielä väestöä. Maataloudesta vapautuu jatkuvasti nuorta voimaa, joka voidaan myös kouluttaa. Onhan Nivalassa kuntainliiton noin 500 oppilaan ammattikoulu ja noin 100 oppilaan ammattikurssikeskus sekä luonnollisesti asiaan kuuluvat kunnalliset oppilaitokset, oppikoulu ja kansakoululaitos. Kunta on myös varannut rakennuskaava-alueelta teollisuusaluetta, jossa on valmis kunnallistekniikka. Teollisuutta on tälle alueelle jo saatu, mutta ei kuitenkaan niin riittävästi, että sillä olisi työllisyyden tai kunnallistalouden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Lisäksi on huomattava, että kunnan niukat rahavarat asettavat tehokkaan esteen voimakkaalle teollistamiselle. Näillä ”kairoilla” nimittäin odotetaan, että kunta tulee pitkälle yrittäjää vastaan, rakentaa teollisuustalot jne. Lyhyesti sanoen: pääomapula on kehittymisen esteenä. Niinpä Nivalasta ja tältä alueelta yleensä luovutetaan jatkuvasti hyvin peruskoulutettua nuorisoa Ruotsiin ja Etelä-Suomeen, mikä on melko nurinkurista kehitysaluepolitiikkaa.

Tulevaisuuden toiveita

Tämä maakunta näyttää jäävän melkoisesti paitsioon suurista valtion projekteista. Etelä-Pohjanmaalla pidetään kovaa meteliä öljynjalostamon takia, ja niinpä näyttää siltä, että valtio ”kompensoi” maakuntaa jollakin muulla. Me sen sijaan olemme jostakin käsittämättömästä syystä ihan hissukseen, vaikka hyviä kohteita kyllä löytyisi. Tällainen on ennen kaikkea Nivalassa oleva Hituran nikkelikaivos, joka nyt toimii tavallaan säästöliekillä ja työllistää jotain 50 henkeä. Kaivoshan on tavallaan koevaiheessa, ja parhaillaan kai harkitaan jatkoa. Lehtitietojen mukaan 70 mmk:n myöntäminen tarkoitukseen tekisi Hiturasta suurkaivoksen, jotain 1 milj. tonnin vuosilouhinta, ja loisi 250–300 työpaikkaa kaivokseen, jos käyttää vertailupohjana Vihannin ja Pyhäsalmen kaivoksia ja louhintaa. Kun tiedämme, että useiden tutkimusten mukaan yhden työpaikan kokonaismerkitys voidaan kertoa 1,5–2:lla, jolloin saadaan kokonaisvaikutus, suuri Hitura loisi tälle alueelle noin 550 työpaikkaa, jolloin yhden työpaikan hinta olisi noin 127 000 markkaa, mikä olisi varsin kohtuullista. Ja on vielä muistettava, että nämä olisivat todella pysyviä, koska tiedämme, edelleen lehtiä lainatakseni, että malmin louhintaa riittää ainakin 40 vuodeksi, kertoi kunnanjohtaja Niemelä edelleen.

En ole sanottavasti perillä paljon puhutun öljynjalostamon työllisyysvaikutuksesta samoin kuin Tornion terästehtaastakaan. Olen kuitenkin varma, että suuri Hitura on sen suuruusluokan projekti, että sitä ajamaan pitäisi synnyttää samanlainen kansanliike kuin edellä mainituissa.

Lehtitietojen mukaan tultaneen laatimaan eräänlainen luettelo kehitysalueille tulevista projekteista, jotka merkitään valtiovallan suunnitelmiksi. Nyt olisi oltava asialla, että myös Hituran kaivos saataisiin tähän luetteloon. Ja vähin, mitä valtiovallalta voidaan odottaa, on se, että Hituran kaivos joka tapauksessa jatkaa toimintaansa Ja myöntää sitä varten tarvittavan 15 miljoonan markan korkosubvention.

Ratkaisu kahden viikon sisällä: Hituraa laajennetaan todennäköisesti

Kunnanjohtaja Antti Niemelä ja valtuuston puheenjohtaja Veikko Kullas kävivät viime viikolla Helsingissä jättämässä kirjelmän Pohjois-Suomen kansanedustajille Hituran laajentamisen puolesta. Samalla kunnan edustajille tarjoutui tilaisuus puhutella myös Kauppa- ja teollisuusministeri Janssonia. Asianomaiset kommentoivat nivalalaisten esityksiin seuraavasti:

Kauppa- ja teollisuusministeri Jansson: Olen hyvin tietoinen Hituran malmivaroista. Kysymys on tällä hetkellä melkoisen vaikea, kun valtio on jo investoinut aikaisemmin suuriin kohteisiin huomattavasti varoja. Henkilökohtaisesti olen Hituran laajentamisen takana. Kansanedustajat täytyisi saada vakuuttuneeksi siitä, että Hituraan sijoitetuilla varoilla on myös työllisyysmäärärahojen luonne. Missä määrin tätä korostetaan, se vaikuttaa ratkaisevasti päätökseen. Toivon, että Nivalassa ei kahteen viikkoon nostettaisi kansanliikettä, sillä luulen asian ratkeavan ennen sitä. Kansanedustaja Matti Ahde: Hituran malmin rikastaminen on erittäin vaikea ongelma. Outokumpu Oy:n Porin tehtailla on tutkittu tätä asiaa ja nyt ollaan pääsemässä hyviin tuloksiin. Hituran malmia varten on kehitetty aivan oma rikastemenetelmä. joka tulee ratkaisevasti parantamaan kannattavuutta.

Kansanedustaja Gunnar Laatio: Laskelmat Hituran kannattavuudesta on tehty 11 markan nikkelikilon hinnalla. Tällä hetkellä nikkelin maailmanmarkkinahinta on kuitenkin 13 markkaa. Laskelmissa on käytetty ns. irtiottoprosenttina 68 prosenttia. Jo viime vuoden aikana saatiin malmia rikasteeseen kuitenkin 74 %. Kun otetaan nämä ja työllisyysnäkökohdat huomioon Hituran kaivoksen laajentaminen on kannattava toimenpide valtiolle.

Pohjois-Suomen kansanedustajat lupasivat yhteisesiintymistä Hituran puolesta. Tulokset näistä keskusteluista kuultaneen runsaan viikon sisällä.

Suur-Hituran mahdollisuuksia kysellään vielä Helsingissä

Hallitus teki noin kuukausi sitten esityksen eduskunnalle, että valtio myöntäisi Outokumpu Oy:lle 15 miljoonan markan korkotukilainan Hituran kaivoksen toiminnan jatkamiseksi. Tämä määräraha tarkoitti ns. pienimmän vaihtoehdon hyväksymistä. Eduskunta ei ole vielä käsitellyt asiaa. Suur-Hiturasta ei ole vielä kokonaan luovuttu, vaan asiasta on tehty rinnakkaislakiesitys ja KTL:n edustajat ja Pohjois-Suomen kansanedustajat ovat vielä päättäneet koputella asiaa.

Kansanedustaja Juhani Kortesalmi on tehnyt rinnakkaislakiesityksen, jossa hän esittää 70 miljoonan markan korkotukilainan myöntämistä, mikä tekisi mahdolliseksi Hituran vuosilouhoksen nostamisen miljoonaan tonniin vuodessa. Kortesalmi perustelee esitystään Kehitysaluepoliittisin näkökohdin.

Lisäksi Kortesalmi toteaa presidentti Kallion juhlavuoden ja toteaa esityksessään, että valtiovallan taholta olisi osuvaa kehitysaluepolitiikkaa juhlavuoden kunniaksi myöntää Hituran tarvitsema korkotukiluotto. Kansanedustaja Paavo Niinikoski kertoi, että Pohjois-Suomen kansanedustajat ovat päättäneet vielä ryhmissään vaikuttaa suur-Hituran puolesta. Lisäksi KTL:n lähetystö on kuluvan viikon aikana ollut Helsingissä asian puolesta.

Aina on toivetta: Laajennuksesta kerrottiin kunnan edustajille

Outokumpu Oy:n Hituran kaivoksen laajentamiseen tähtäävät maanpoistotyöt ovat loppusuoralla. 3 miljoonan kuutiometrin massamäärästä on siirretty jo 2,1 miljoonaa kuutiometriä. Helmikuun alkupuolella tullaan pyytämään urakkatarjoukset rikastamon laajennuksesta. Rakennustöihin uskotaan päästävän maaliskuun alussa ja uuden rikastamon koekäyttö suoritetaan suunnitelmien mukaan ensi lokakuun aikana. Rikastamon laajennuksen lisäksi rakennetaan Hituraan myös erillinen huoltorakennus, johon tulee keittiö, ruokala, terveysasema, lämpökeskus ja varasto. Näiden rakennusten yhteinen ala on noin 2 000 neliömetriä. Keväällä alkavan ja puoli vuotta kestävä rakennusvaihe antaa työtä noin 100 työntekijälle. Tässä keskeisimmät asiat Outokumpu Oy:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa kerrotuista suunnitelmista.

Rikastamon työt alulle maaliskuussa

Outokumpu Oy:n järjestämään tilaisuuteen oli kutsuttu lehdistön lisäksi Nivalan kunnanhallitus ja valtuusto. Tiistaina Puustellissa järjestetyn tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron käytti Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Olavi Haapala.

Maanpoistotyöt Hiturassa ovat edistyneet sitä vauhtia, että varsinaisiin rakennustöihin päästään jo ensi keväänä. Urakkatarjouspyynnöt lähetetään heti helmikuun alussa ja varsinaisiin rakennustöihin toivotaan päästävän maaliskuun aikana. Rikastamorakennusta levennetään 11 metriä. Murskaus- ja vaahdotuskapasiteettia lisätään huomattavasti. Vaahdotuskennojen määrää lisätään ja Hiturassa tulee käyttöön 16 kuutiometrin kennot, joka on erikoisuutena tämän malmin rikastuksessa.

Elementtirakenteinen rikastamorakennus saataneen valmiiksi syksyyn mennessä ja koneistojen asennuksiin päästäneen kesän aikana. Ennen uuden laajennuksen käyttöönottoa seuraa kuukauden tuotantoseisokki lopullisten rakennustöiden suorittamiseksi. Rikastamon koekäyttö suoritetaan loka–marraskuun vaihteessa.

Tuotanto nousee kolmanneksella

Vasta viime vuonna Hituran kaivoksen tuotanto ylitti ensimmäisen kerran 200 000 tonnin rajan. Viime vuonna rikastetta saatiin kaikkiaan 202 360 tonnia. Kaivoksen laajennuksen jälkeen vuosituotanto voidaan nostaa 300 000 tonniin.

Puhtaan nikkelin tuotanto ei nouse tässä suhteessa. Pienemmän vaiheen aikana on louhittu yksinomaan malmion rikkainta osaa. Laajennuksen jälkeen tulee mukaan louhintaan myös malmion keskiosa, joka on huomattavasti köyhempää malmia, kuin malmion reunoilla kiertävä kapea suoni.

Rakennustöihin 100 miestä

Runsaat puoli vuotta kestävä rakennusvaihe tulee tarjoamaan työtä noin 100 miehelle. Monet eri vaiheet on pyritty ratkaisemaan niin, että tilatut koneet on ostettu paikoilleen asennettuna. Tämä vähentää paikallisen työvoiman tarvetta. Hituran kaivoksella on tällä hetkellä töissä 50 henkilöä. Laajennus ei sanottavasti lisää työpaikkojen määrää, koska osa malmikiven kuljetuksista hoidetaan urakoitsijoiden toimesta ja rikastamo on pitkälle automatisoitu. Uusia pysyviä työpaikkoja on laskettu syntyvän laajennuksen jälkeen kymmenkunta.

Suunnitelmissa mukana myös suur-Hitura

Hituran projekti-insinööri Pentti Vanninen esitteli kaivoksen rakentamiseen ja laajentamiseen tähtääviä suunnitelmia. Nivalan kunnan edustajien taholta tiedusteltiin, onko suur-Hitura vielä suunnitelmissa mukana? Kaivoksenjohtaja Haapala kertoi, että kaikissa suunnitteluvaiheissa on ollut mukana myös ns. suur-Hituran laskelmat. On ollut esillä jopa lähes 2 miljoonan tonnin vuosilouhinta eräissä laskelmissa. Tässä vaiheessa ei löydy kuitenkaan mitään realistisia mahdollisuuksia suurkaivoksen perustamiselle. Hituran malmi on rajamalmia, ja sen rikastettavuus on erittäin kallis ja vaikean menetelmän takana. Hituran tulevaisuuden mahdollisuuksiin vaikuttaa myös nikkelin maailmanmarkkinahinta ja se miten rikastusmenetelmiä pystytään kehittämään. Suurkaivoksen mahdollisuudet ovat lähinnä toteuttamiskelpoiset hitaan kasvun kautta.

”Hommat simahtaa Hiturassa”: Rikastamon laajennus valmistuu heinäkuussa

Kun Oulun Maanrakennuspojat kolme vuotta sitten rakensivat Hituran nykyisen rikastamorakennuksen, niin seinään heitettiin tartunnat. Taisivat rakentajat jo silloin aavistaa, että ei tämä tähän jää. Oikeassa olivat pojat. Nyt nämä tartuntarautojen päät on kaivettu esiin ja rikastamoa laajennetaan. Oulun Maarakennuspojilla on Hiturassa jo kotikenttäetu, kun on oma työ näkösällä. Lukekaahan tarkkaan. Sanotaan varmuuden vuoksi hiljaa, ps. Vielä uudenkin rakennuksen kylkeen aiotaan jättää tartunnat.

Hituran toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat runsas kuukausi sitten. Nyt laajennetaan rikastamo kaksinkertaiseksi ja rakennetaan erillinen uusi huoltorakennus. Nykyistä rikastamorakennusta levitetään ja teräspalkkien varaan rakennetaan Siporex-elementeistä seinät. Rikastamorakennuksen laajennusosan tilavuus on 10 000 kuutiometriä. Rakennustyöt on saatettava sopimuksen mukaan loppuun heinäkuun puoliväliin mennessä, jolloin alkaa koneiden asennus.

Uusi huoltorakennus rakennetaan nykyisen rikastamon ja maantien väliin. Tähän rakennukseen tulee korjaamo, varastot, ruokala ja muita tarpeellisia tiloja. Huoltorakennuksen tilavuus on 3 000 kuutiometriä. Tämä rakennus valmistuu syksyllä. Työmaan vastaava rakennusmestari Esa Pekkala kertoi, että työvoimatilanne Nivalassa on erittäin hyvä. Aikaisemmat työsuhteet ovat olleet eduksi, ja työhön pyrkijöitä on ollut runsaasti. Pääosa työvoimasta on täysin ammattitaitoista ja erittäin hyvää ainesta. ”Porukka on luotettavaa ja hommat simahtaa, vaikka mestaria ei paikalla olekaan.” Tämä on hyvä tunnustus porukasta.