Osoite: Ronkaalankuja 4, 85800 Haapajärvi
Yhteydenotot: kulttuuriohjaaja Aira Huovinen, puh. 044 4456 201

Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin, Kaarlo Juho Ståhlbergin, lapsuudenkoti on Haapajärvellä. Hän oli kuitenkin syntynyt Suomussalmella Karhulan pappilassa 28.1.1865 ja kuoli v. 1952 Helsingissä.

[Ulkokuva museosta]

Kaarlo Juho oli neljän vuoden ikäinen vuonna 1869, kun hänen isänsä pastori Johan Gabriel Ståhlberg muutti perheensä kanssa Alavieskasta Haapajärvelle toimiakseen siellä kappalaisena. He asettuivat asumaan Ronkaalan pappilaan, joka on rakennettu vuonna 1784 ja otettu museokäyttöön v. 1969.

[Kuva työhuoneesta]

Kun astutaan museon eteiseen ja käännytään oikealle, tullaan pastori Ståhlbergin – presidentin isän – työhuoneeseen. Kirjakaapissa on vanhaa, lähinnä uskonnollista kirjallisuutta. Sieltä on Haapajärven nuori kappalainen ammentanut hengen ravintoa. Saarnansa hän kirjoitti ilmeisesti juuri tässä huoneessa, jonka ikkunasta ulos katseltaessa näkyy Haapajärven kirkko. Tähän huoneeseen on sijoitettu myös presidentti K. J. Ståhlbergin myöhemmistä elämänvaiheista kertova valokuvasarja.

Työhuoneesta tullaan makuuhuoneeseen, jossa nukkuivat vanhemmat nuorimpien lastensa kanssa, isän kuoleman jälkeen vain äiti ja nuorimmat lapset. Kutsu iäisyyteen tuli v. 1873. Johan Gabriel Ståhlbergin hauta on nähtävänä Haapajärven kirkon luona.

[Kuva pappilan salista]

Makuuhuoneesta siirrytään pappilan saliin, joka on huoneista tilavin. Istumatiloja on suhteellisen runsaasti, ja peruskalustona on yhtenäinen tumma kalusto. Seinällä on Kaarlo Juhon vanhempien ja isovanhempien valokuvat. Ståhlbergin suku on yksi maamme monista pappissuvuista. Isoisä Fredrik August Ståhlberg oli kuitenkin sotilas, verokirjuri ja nimismies. Isoäiti oli omaa sukua Snellman.

Ruokailuhuone ja keittiö sijaitsevat pappilan järvenpuoleisessa päässä. Ne kertovat omalla tavallaan, kuten muutkin huoneet, elämänmenosta pappilassa. Se on ollut vaatimatonta. Pastori, myöhemmin varakirkkoherra Ståhlberg, tuli Haapajärvelle kohta suurten nälkävuosien jälkeen.

Perheenpään poismenon jälkeen perhe jäi vielä asumaan Haapajärvelle. Toimeentulo oli niukkaa, sillä äidille jäi neljä alaikäistä lasta. Syksyllä 1877 äiti pani poikansa Kaarlon ja tyttärensä Alman kouluun Ouluun. Kahta vuotta myöhemmin syksyllä 1879 meni opintielle myös toinen pojista, Fredrik. Tässä vaiheessa äitikin muutti Ouluun. Siellä hän sai toimipaikan tyttökoulun vahtimestarina ja koulukodin pitäjänä. Koulutalossa olevassa yhdessä huoneessa asui koko perhe. Yöksi sijattiin tulevalle presidentille vuode koulun käytävään kahden vuoden ajan.

[Kuva: Ståhlbergin muistomerkki museon edessä]

Lapsuudenkotimuseon edessä on rintakuvaveistos, jonka on veistänyt Wäinö Aaltonen v. 1919. Veistos on siirtynyt oston kautta Aaltosen suvulta Suomalaiselle Kansanpuolueelle ja sieltä K. J. Ståhlbergin Säätiölle, joka lahjoitti sen v. 1995 kotiseutuneuvos Juha Erosen pyynnöstä Haapajärven kaupungille. Muistomerkin paljastuksen suoritti tasavallan presidentti Martti Ahtisaari v. 1995 valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Haapajärvellä.

Ronkaalan pappilan vaiheita

  • Ronkaalan pappila on rakennettu vuonna 1784.
  • Vuosina 1869–1879 se oli presidentti K. J. Ståhlbergin kotina.
  • Vuonna 1898 se myytiin kunnalle 500 markalla ja siirrettiin nykyisen tornitalon paikalle.
  • Rakennus toimi sittemmin kunnantupana, postitoimistona ja kansanhuoltovirastona sotien loppuun saakka.
  • 1950-luvulla kunta lahjoitti rakennuksen paikalliselle kotiseutuyhdistykselle.
  • 1966 rakennus myytiin 350 markalla polttopuiksi.
  • Opettaja Juha Eronen ja toimittaja Ilmari Luhtasela tekivät aloitteen ja perustivat v. 1966 entistämistoimikunnan, jonka toimesta rakennus purettiin ja siirrettiin alkuperäiselle sijaintipaikalle.
  • Entistämistyö rahoitettiin kansalaiskeräyksellä, jonka suojelijana toimi presidentti Urho Kekkonen.
  • Museo avattiin yleisölle v. 1969.
  • Museossa pyritään kuvaamaan 1800-luvun lopun maaseutupappilaa.
  • Esineet museoon on saatu pääosin lahjoituksina; osa on ostettu, ja osa on lainassa Haapajärven kotiseutumuseosta.
  • Museo on nykyään Haapajärven kaupungin omistuksessa ja kulttuurilautakunnan hallinnassa.