[Kuva muistomerkistä]
  • Kuivaniemi, kirkonkylä, kirkon sankarihautausmaa

Tammikuussa 1918 Mursun talossa epävirallisesti perustetun suojeluskunnan organisoimana osallistui Kuivaniemeltä vapaussotaan 42 miestä. Näiden lisäksi ainakin yksi nainen, Fanni Ellilä (myöh. Kiuttu) oli lääkintätehtävissä valkoisten puolella. Epävirallinen lottatoiminta Kuivaniemellä alkoi helmikuussa 1918. Oulun valtauksen lisäksi Kuivaniemen miehet osallistuivat Luhalahden, Viljakkalan, Kyröskosken, Mouhijärven, Tampereen, Kuivitsan, Kilissalmen, Vesilahden, Karkun, Inkeroisten, Kotkan, Kuokkalan ja Rajajoen taisteluihin.

Ainoa kuivaniemeläinen vapaussodan uhri oli 1.12.1892 syntynyt, Saksassa sotilaskoulutuksen saanut jääkäriyliluutnantti Iivari Ellilä, joka kaatui Vesilahden taisteluissa 18.4.1918. Kuivaniemen kirkon viereen Iivari Ellilän sankarihaudalle sijoitettu hautapaasi on samalla kuivaniemeläisten vapaussodan muistomerkki.

Kuivaniemen kunnanvaltuusto on 24.3.1919 valtuuttanut ”esikunnan kunnanvaltuuston takuulla ottamaan 3 000 markan lainan suojeluskunnalle tulleesta rahastosta hautapatsaan ostamiseksi Iivari Ellilä -vainajan haudalle”.

Laatan teksti

”Jääkäri-yliluutnantti Iivari Johannes Ellilä
Syntynyt Kuivaniemellä 18 1/12 92, Kaatui vapaustaistelussa Wesilahdella 19 18/4 18.

Muistosi elää!

Sankari nukkuvi työnsä hän täytti
Kunnian kentillä kuntonsa näytti
Sankaritekoja tehdä hän ehti
Urho tää uljan, reipas ja rehti”