Seuraavana on joukko muistiin jääneitä varsinaisia sananpaukauksia. Näissä sanoja on usein tilanteessa, joka vaatii tilanteen kääntämistä humoristiseksi tai jonkinlaisen selityksen keksimistä. Esimerkkinä vaimonsa vallan alla oleva mies: ”Miehellon miehen sisu”, sano isäntä pöyvän alta.

”Lyhkäset hiat takkiin”, sano Ruuslunt

Monissa tapauksissa sanoja on tietty, omana aikanaan tunnettu henkilö: ”Saatiin se Muhoksellekki ihimisen malli”, sano Perttu-Paavo, ku Utajärveltä nai, ”Se on mun”, sano Eenokki akkaasa, ”Aivan istuu, aivan istuu”, sano Matti-isäntä siastaan, kun sen ruhon Oulun torilla kärryistään kauppasi, ”Lyhkäset hiat takkiin, minä käytän mansettia”, sano Ruuslunt räätälille, ”Mökin mies ei ymmärrä ilimanmuutoksista”, sanoi Kekko-Samppa rengilleen, ”Piiju-Piiju, paranna-paranna”, kannusti Kekko-Samppa hevostaan Kuopion raveissa, joissa hän voitti Piiu-tammallaan ensipalkinnon, ”Seun kerrasta poikki”, sano Isolan Heikki, ”Merille, merille”, sano Kerä-Aappo, kun Hailuotoon kosimaan lähti, ”Komiampi on meijän piiju kun teijän piiju, vaan komiammat sillä oli tekijätkin”, sano Saarion Pekka, ”Oottako te puusta tehty?”, kysyi 2 ½ -vuotias Vilho mummoltaan, jolla oli uurteiset kasvot.

”Konstit on monet”, sano eukko

Kun sanonta on oikein mehevä, se leviää laajalle ja tällöin tarkka tieto sanonnan keksijästä unohtuu. Tällöin sanojaksi tarjotaan milloin akkaa, milloin eukkoa tai vaikkapa vanahaapoikaa: ”En minä ota toista akkaa niin kauan kun äiti ellää”, sanoo vanahapoika, ”Ei tipu”, sano akka, kun sonnia lypsi, ”Se on eri rapinaa”, sano akka, kun tuohelle kusi, ”Minä vihhaan miehiä kukosta ruveten”, sano entinen akka, kun kukon tappo, ”Jassoo, sieltä se Alakon mannekiini tullee”, sanoi akka, kun mies pullokassia kantoi, ”Mee kontalles, niin oot paremmin koiran näkönen”, sanoi eukko toiselle, kun riitelivät, ”Konstit on monet”, sano eukko, kun kissalla pöytää pyhki, ”Kyllästyy sitä koriankin kattomisseen”, sano akka, kun sillä oli oikein ruma mies, ”Ei rakkaus leipävartaita kattele”, sano mies, jolla oli palijo lapsia, ”Se on täyttä ainetta”, sanoi vaari, kun pittoissa sinappia sai, ”Pimijältä näyttää”, sano suutari, kun saappaanvarteen kurkisti, ”Tässä onkin kaksi kovvaa vastakkain”, sano akka, kun kivellä istui, ”Nyt lähettiin”, sano täi löylyssä, ”Soli saatanan kiskosilimä, kun kymppi tullee”, sanoi isä pojalleen uitossa, ”On niin lysti, ettei tiijä missä käsiään pitäisi”, sano tyttö, kun pojan sylissä sai istua, ”Emmää ennää tunne tuota lintua”, sano tyttö, kun oli saanu Helsingissä käyvä ja näki harakan, ”Rakkautta paperipussissa”, sano tyttö, kun kirjeen sai, ”Herran ne teki meijänki pojasta”, sano mökin emäntä, kun poika korpraalin natsan sotaväessä sai, ”Ei se raato kehtaa kävellä”, sano renki, kun silahkalle tulitikuista jalat laitto, ”Outo reki”, sano piru, kun karhin näki, ”Ovi kiinni – ostolämmin”, huusi ääni pöyvvän päästä, ja ”Happamia”, sanoi kettu pihlajanmarjoista.