Alueen yleiskuvaus

Pyhäjoen merenrantaa leimaa maankohoaminen. Rannat ovat yleensä matalia ja aukeita, mutta paikoin on myös hienoja kallioalueita. Mökkirakentaminen on valloittanut suurimman osan merenrannasta, mutta hienoja luonnontilaisia alueita on myös säilynyt.

Alavilla rannoilla on laajahkoja merenrantaniittyjen vyöhykkeitä, joilla on rönsyrölli-luhtakastikka-suolavihviläniittyjä ja kuivemmilla kumpareilla punanataniittyjä. Alueelta löytyy myös merisaran ja rantaluikan sekä vesikuusen muodostamia kasvustoja, ja vesirajassa kasvaa kaislikkoa ja ruovikkoa.

Niittyjen ohella alueilla voi tutustua rantametsiin, joista osa on saanut kehittyä varsin luonnonmukaisesti maankohoamisen myötä.

Parhalahti ja Maunuksen rantaniityt

[Kuva Hanhikivestä]
Tiheän, matalan merenrannan lehtimetsän lomaan kätkeytyy jättiläinen, Hanhikivi. Kuva Marjatta Kurvinen.

Maunuksen rantaniityt ovat viimeisiä avoimena säilyneitä rantaniittyjä ennen laajoista niityistä. Niityillä kasvaa mm. alueellisesti uhanalainen vilukko ja ns. ruijanesikkoryhmään kuuluva merisara.

Viereiseen Parhalahden kalasatamaan on rakennettu lintutorni, ja lahti onkin erinomainen lintuvesi. Lahdella pesii mm. merihanhia, ja siellä voi nähdä kaikki tyypilliset merenrantojen linnut.

Parhalahden suunnalta löytyy myös mahtava siirtolohkare, Hanhikivi.

Rajalahti ja Perilahti

[Kuva Perilahdesta]
Luhtavillaa Perilahdessa. Kuva Jorma Keskitalo.

Rajalahden ja Perilahden alue on mukana valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa. Alue muodostaa vanhojen merestä kuroutuneiden lahtien ketjun. Vesialueet ovat matalia, ja rannoilla on paikoin laajoja saraluhtia. Pensaikkovyöhyke kiertää luhtia ja rantametsät ovat harmaaleppä- ja hieskoivuvaltaisia lehtomaisia kangasmetsiä.

Lintujen tarkkailijalle alue on hyvä retkikohde. Etenkin keväällä alueella levähtää suuria määriä uikkuja, joutsenia, puolisukeltajasorsia ja uiveloita.

Suni

Sunin alueella on hienoja rantaniittyjä ja edustava esimerkki maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnonmetsistä. Niityillä kasvaa vilukkoa, vihnesaraa ja meriasteria. Linnuista alueella viihtyvät mm. kahlaajat. Myös merikihu ja pikkutiira voivat lentää vastaan.

Kielosaari

[Kuva Kielosaarilta]
Tulvat tuovat ravinteita Kielosaarille. Rehevissä lehdoissa viihtyy mm. mukulaleinikki (kuvassa etualalla), sudenmarja ja kotkansiipi. Kuva Marjatta Kurvinen.

Kielosaaret ovat Pyhäjoen suulla sijaitsevia tulvasaaria. Tulvat tuovat niille ravinteita ja saarissa kasvaa reheviä saniaislehdon kasveja.

Kotkansiipisaniaiset ovat näkyvin piirre saarilla, mutta kasvientuntija löytää helposti myös mm. kieloja, keltaängelmää, sudenmarjaa ja lehtotähtimöä. Saarten kasviharvinaisuus on keväällä kauniisti kukkiva mukulaleinikki.

Lehdon linnustoon kuuluvat mm. mustarastaat ja lehtokertut.

Kielosaaressa on leirintäalue ja vajaan kilometrin mittainen opastettu luontopolku. Kalastuksen ystäville on tarjolla mahdollisuus hauen ohella saada saaliikseen taimenia, harjuksia ja hyvällä onnella myös lohta. (KK)

Ajo-ohje Maunuksen rantaniityille

Maunuksen rantaniityille pääsee kääntymällä 8-tieltä Pyhäjoen keskustan pohjoispuolelta Pohjankylään päin. Tie jatkuu Isorannantie-nimisenä Kaukonrannan omakotitaloalueen läpi ja muuttuu sorapintaiseksi. Noin 2 kilometrin päässä on suurehko pelto, jonka kohdalta käännytään oikealle. Merenranta tulee vastaan reilun 4 kilometrin ajon jälkeen. Merenrannassa käännytään risteyksessä oikealle ja ajetaan vielä muutama sata metriä. Auton voi jättää puomin luona olevalle pysäköintialueelle. Puomilta vie polku merenrantaan.

[Kuvassa maisemaa Jokiletosta]
Tyypillinen pyhäjokinen maisema Jokiletosta. Kuva Jorma Keskitalo.

Ajo-ohje Parhalahden lintutornille ja Hanhikivelle

Parhalahden lintutornille päästään kääntymällä Parhalahden kylällä Puustellintielle. Risteyksessä on opasteet uimarannalle ja Hanhikivelle. Puolentoista kilometrin ajon jälkeen on risteys oikealle Hanhikiven suuntaan, mutta lintutornille päästään ajamalla suoraan risteyksestä satamaan asti. Hanhikiven siirtolohkareelle on risteyksestä noin 5 km ajomatka varsin huonokuntoista tietä. Viitta Hanhikivelle on oikealle muutama sata metriä ennen tien päättymistä. Viitalta kivelle on muutaman sadan metrin kävelymatka melko huonosti merkittyä, paikoin pitkostettua polkua.

Ajo-ohje Rajalahdelle ja Perilahdelle

Rajalahdelle ja Perilahdelle päästään parhaiten Yppärin kylän pohjoispuolelta kääntymällä Harmintielle. Risteyksessä on opaste Veteraanimajalle. Kahden kilometrin ajon jälkeen ruohikkoinen Perilahti aukeaakin aivan tien vieressä. Rajalahti on Perilahden ja meren välissä, ja sinne joutuu kävelemään metsiä pitkin.

Ajo-ohje Suniin

Sunin rantaniityille kääntyy tie Yppärin kylän eteläpuolelta. Risteyksessä on tienviitta, jossa lukee Suni. Sunin kylän kohdalla tie tekee lenkin ja rantaan pääsee kahta kautta. Jos ajaa kahden kilometrin päässä olevasta risteyksestä oikealle, pääsee Sunin kylään. Auton voi jättää sopivaan paikkaan kylän kohdalla, ja merenrantaan on vain lyhyt kävely. Niityt sijaitsevat kylän eteläpuolella. Jos ajaa em. risteyksestä vasemmalle, niin noin 2,5 kilometrin päässä on tienhaara oikealle merenrantaan. Niityt jäävät silloin pohjoispuolelle.

Ajo-ohje Kielosaaren luontopolulle

Kielosaaret sijaitsevat Pyhäjoen etelähaarassa aivan Pyhäjoen keskustassa. 8-tieltä on opasteet leirintäalueelle, ja niitä seuraamalla paikka löytyy helposti. Luontopolku alkaa leirintäalueen takaosasta.

Lisätietoja