Kohteen kuvaus

[Kuvassa luhtavillaa Tervanevalla]
Tervanevalla hohtaa monitähkävilla eli luhtavilla. Kuva Pekka Raudaskoski.

Tervaneva, Sivakkaneva ja Pitkäkangas ovat kolme erillistä, mutta yhtenäisen kokonaisuuden muodostavaa suojelualuetta. Ne sijaitsevat Pyhäjärven ja Haapajärven rajalla, molempien kuntien alueella. Niiden pinta-ala on yhteensä 1 321 hehtaaria.

Suurin osa alueesta on puolustusvoimien rakennuksia ja varikko- sekä varastotoimintaa. Alueella liikkuminen on luvanvaraista mutta luvan hankkimisen vaivan arvoista. Pitkäkankaan harjualueen poluille pääsee liikkumaan ilman asevarikon lupaa.

Kasvillisuus

Alueen suot ovat tyypillistä kalvakkanevaa, osin rimpinevaa. Alueelta löytyy lähteitä. Soiden reunat on laajasti ojitettu. Suoalueella kasvaa useita alueellisesti uhanalaisia lajeja, mm. punakämmekkä.

Pitkäkankaan harjualueella valtapuu on mänty, mutta harjulta löytyy myös kosteikko, jossa viihtyy harvinaisia kasvilajeja, mm. harjukeltalieko ja valkolehdokki. Harjun muuten kauniin maiseman rikkoo muutama hakkuuaukko.

Linnusto

Pesimälinnusto on runsas, mm. laulujoutsen, kurki, kapustarinta, liro, metsähanhi ja suopöllö. Satunnaisesti voi nähdä maakotkan ja kalasääsken.

Pitkäkankaan harjualue

[Kuva Pitkäkankaalta]
Pitkäkankaan korkeimmat harjut ovat pistäneet luotoina esiin jääkauden jälkeisestä Itämerestä. Kuva Pekka Raudaskoski.

Pitkäkankaan harjualueella on useita harjulaajentumia, joista huomattavimmat ovat Hautaypäle ja Harjuypäle. Harjulaajentumien lakiosat ovat ylettyneet Itämeren korkeimman rannan yläpuolelle: muinaisen rannan merkit voi löytää 195–200 metrin korkeudesta. Haaskanypäle on pistänyt esille luotona merestä viimeisimmän jääkauden päättymisvaiheessa 9 000 vuotta sitten. Ympärillä on levinnyt laaja aava ulappa. Tuonaikaisen meren ahtojäät ovat puskeneet valtavia siirtolohkareita Haaskanypäleen laelle pallekivikoksi.

Pitkäkankaan harjualue on erinomaista ulkoilu- ja retkeilyaluetta. Harjun päällä kulkevat ikivanhat polut kipuavat välillä ypäleiden eli kumpujen päälle ja välillä sukeltavat alas lukuisiin suppakuoppiin. Korkeimmilla kohdilla on polun vieressä säilynyt parin sadan vuoden ikäisiä jykeviä petäjiä. Polut ovat hyväkuntoisia, mutta eivät jyrkkyytensä vuoksi sovellu liikuntarajoitteiselle. Pitkäkangas soveltuu erinomaisesti sauvakävelyyn: polkuja vaeltaessa sauvat ovat mainio apuväline.

Pitkäkankaalla on aivan Latvastentien varressa iso kämppä, Hiidenhovi. Se on rakennettu 1940-luvulla keskelle asumatonta korpea. (PR, VK)

[Kuva Pitkäkankaalta]
Pitkäkangas. Kuva Pekka Raudaskoski.

Ajo-ohje Tervanevalle ja Sivakkanevalle

Käänny 4-tieltä Lamminahon kylän eteläpuolelta länteen Latvaseen päin. Ajettuasi tasan 10 kilometriä kääntyy vasempaan kaartuvasta mutkasta pienempi tie oikealle. Suojelualue alkaa heti risteyksestä oikealle, pohjoiseen päin. Tiedustelut: Haapajärven asevarikko.

Ajo-ohje Pitkäkankaalle

Upeimmat harjupolut löydät, kun ajat Latvastentietä vajaat 11 km, ohitat vasemmalle jäävän Hiidenhovin kämpän ja käännyt seuraavasta risteyksestä oikealle. Aja tätä Haapajärvelle vievää tietä noin 200 metriä. Tien oikealta puolelta lähtee useasta kohdasta kärrypolkuja, joita pitkin pääset kävelemään harjulle.

Lisätietoja