Saloisten nykyinen kirkkoherra Kauko U. I. Kärkkäinen on perusteellisesti syventynyt seurakuntansa historiaan, josta hän kertoi meille näin:

– Saloisten seurakunta perustettiin Pähkinäsaaren rauhan jälkeen v. 1323, mutta vanhoissa asiakirjoissa se mainitaan toimivana kirkkoherrakuntana vasta 1329. Samassa asiakirjassa mainitaan myös Kemin kirkkoherrakunta, mutta eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että Saloinen on perustettu vähän aikaisemmin kuin Kemi ja on näin ollen vanhin Oulun hiippakunnan emäseurakunta.

– Kuten tunnettua, niin Oulun hiippakuntakin on vielä varsin nuori ja niin Saloinen aluksi kuuluikin Upsalan hiippakuntaan, mutta kun v. 1345 Kaakamojoki määrättiin Upsalan ja Turun hiippakuntien rajaksi, määrättiin Saloinen kuulumaan Turun hiippakuntaan, joka olikin siihen aikaan Suomen ainoa hiippakunta.

– Aivan näihin aikoihin asti on ollut yleisenä käsityksenä vanhan perimätiedon mukaan, että Saloisten ensimmäinen kirkko olisi sijannut Ristikarissa, mutta professori Lars Pettersson, joka on tarkasti tutkinut tätä, kuten monen muunkin vanhan seurakunnan ja kirkon historiaa, on tullut siihen tulokseen, että tämä vanha perintätieto ei pidä paikkaansa siitä yksinkertaisesta syystä, että silloin, kun Saloisten kirkkoherrakunta perustettiin, ei Ristikaria ollut olemassakaan, vaan on se kohonnut merestä vasta noin v. 1400-luvun keskivaiheilla. Mutta Ristikari on ollut ammoisista ajoista alkaen vilkas kauppapaikka, johon on tultu sekä sisämaata että meritietä kaukaakin aina Karjalasta asti kauppaa tekemään. Professori Pettersson on monena kesänä yhdessä kirkkoherra Kärkkäisen kanssa tutkinut Ristikaria ja löytänyt sieltä eräästä korkeammasta paikasta kiviä, tosin vain luonnonkiviä, jotka on kuitenkin ikään kuin rakennuksen ruuvalliksi eli alustaksi asetettu. Hän on tästä tehnyt sellaisen päätelmän, että katolinen kirkko, joka osasi käyttää kaikkia tilanteita hyväkseen, on rakennuttanut kauppiaita varten Ristikarin kappelin. Perintätiedon mukaan, jota perintätietoa eräät tosiasiat tukevat, olisi tämä Ristikarin kappeli sitten, kun Raahen kaupunki perustettiin, siirretty Raahen ensimmäiseksi kirkoksi, joka olisi sijainnut Raahen nykyisen kirkon ja museon välimailla. Raahen toinen, puinen kirkko on palanut, joten nykyinen kirkko on jo Raahen kolmas kirkko.

Saloisten ensimmäinen kirkko on rakennettu heti seurakunnan perustamisen jälkeen ja on se sijainnut Kirkkoluodossa, joka on pappilasta vain vähän matkan päässä. Ei ole saatu selville, kuinka monta kirkkoa Kirkkoluodolla on ollut, mutta viimeinen niistä on vuosien 1621–22 aikana siirretty nykyisen kirkon paikalle ja sai silloin nimen pyhän Olavin kirkko. Tämä kirkko paloi v. 1930 ja nykyinen kirkko rakennettiin heti kahden vuoden kuluttua, siis 1932. – Tätä edellisessä palaneessa kirkossa oli paljon tunnetun pohjalaisen kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen maalauksia ja sitä sanottiinkin Toppeliuksen kuvakirkoksi. – Palaneesta kirkosta saatiin onneksi pelastettua paljon arvokasta, kuten pyhimysten ja apostolien kuvat, puujalkainen kastemaljakko ym.

Suurin osa Saloisten emäseurakunnasta erotetuista ja muodostetuista seurakunnista on kasvanut emäänsä isommaksi, sillä Saloisten väkiluku oli kuluvan vuoden vaihteessa vain 3 195 henkeä. Ensimmäinen ja vanhin Saloisista erotettu seurakunta on Liminka, joka erotettiin siitä v. 1477, toinen Pyhäjoki, v. 1573.