Korkonimet olivat viime vuosisadalla hyvin tavallisia. Ne syntyivät joko henkilön persoonallisista ominaisuuksista sattumalta tai kademielen ilmauksina. Tyypillisimpiä revonlahtisia korkonimiä on nupuli-Jussi, joka oli viimeinen ammattimetsästäjä Revonlahdella, poppamies sekä palkintoja voittanut ampuja. Häneen palaamme myöhemmin. Hänen liikanimensä synty on seuraavanlainen. Olipahan Jussi 2–3 vuoden ikäinen vaaleatukkainen pojan napero. Äidin lempinimitys Jussista oli ”tämä Jussi se on äidin nupulipää” ja siitä se nupuli-nimi syntyi, jota nimeä Jussi sai kantaa koko ikänsä.

Revonlahdella oli aikanaan viisi Korkala-nimistä sukua, jotka eivät olleet vähääkään sukua toisilleen ja oli Korkala-nimi aikanaan yleisin sukunimi Revonlahdella. Neljällä Korkalan suvulla oli myös korkonimi. Yhden Korkala-suvun korkonimi oli Supperi kuuluen tähän sukuun mm. tunnettu revonlahtinen tietomies, maaviljelijä Eemeli Korkala. Tämä korkonimi on kotoisin Utajärveltä, josta suku on tullut Revonlahden Yli-Korkalaan. Vaikka Supperi-nimi on oikea suvun entinen sukunimi, muuttui sen merkitys Revonlahdella haukkuma- eli korkonimeksi.

Toisen Korkala-suvun, joka on suuri ja laajalle levinnyt suku, korkonimi oli vöklö-Korkala, johtuen tämä nimitys siitä, että tämän suvun suurikokoisilla miehillä oli omituisesti laahaava käynti ja housun takamusta ”vöklötti” pitkällä. Tämän suvun kantaisät olivat vöklö-Jussi ja vöklö-Matti.

Kolmas Korkala-suku oli törö-Korkala. Tätä sukua asuu edelleenkin Revonlahdella Katiskan kankaalla. Suvun vanhat jäsenet olivat tunnettuja erikoisesta kätevyydestään, mutta myöskin vähäpuheisuudestaan, josta nimi törö, töröttäjä johtui. Yrjö Salonen, Ruukissa muistaneekin vielä Jaakko Korkalan, joka oli vuosikymmeniä Metsä Oy:n seppänä. Hänestä oli sananpartena. ”Jaakko Korkala tekee raudasta mitä tahtoo, muut tekevät mitä osaavat.”

Viides Ala-Korkalassa asunut suku, jota on vieläkin Revonlahdella, on ainoa tämän niminen suku, jolla ei ole mitään liika- eli korkonimeä.

Mainittakoon myös tässä yhteydessä eräiden yksityishenkilöiden korkonimiä. Niinpä Kempeleestä Yli-Vaskurille muuttaneella Juho Sarkkisella oli korkonimi konsuli johtuen tämä nimi siitä, että hän oli pitkä, yli kolmen kyynärän pituinen, komea mies ja luonteeltaan hyvin aristokraattinen. Hän oli 6 vuotta kunnallislautakunnan esimiehenä ja kunnan rahastonhoitajana sekä huomattavin teollisuudenharjoittaja paikkakunnalla. Hän oli tiilitehtailija, valuri (teki kulkusia, lehmänkelloja, tiukuja ym.) ja mylläri – Yli-Vaskurin mylly on vieläkin olemassa. Hänen jälkeläisiään on paljon Revonlahdella.

Kaporin talon kerrallisen isännän, Elias Mikkelän korkonimi oli jenkki. Hän oli Amerikassa käynyt, tanakka, luonteeltaan hyvin kiukkuinen mies. Jenkki-nimitys johtui luultavasti siitä, että Elias Mikkelä oli käynyt Amerikassa.

Ala-Vähälän isännän, Aappo Vähälän korkonimi oli ”Ool rait”, joka tarkoittaa suomeksi, hyvä on, ja johtui tämä nimitys siitä, että Aappo Vähälä oli ollut pari kolme vuotta Amerikassa ja käytti puheessaan paljon englanninkielisiä sanoja, eniten edellä mainittua sanontaa.

Myös naisilla oli korkonimiä, jotka kai johtuivat heidän luonteen ominaisuuksistaan. Mm. oli eräällä naisella korkonimenä tippa-Vappu, toisella naisella taasen lällän-Briita jne.

Palataksemme vielä miesten korkonimiin mainittakoon, että Virsun kerrallinen isäntä, nykyisen Virsun suvun kantaisä, Kustaa Virsu sai suuren kokonsa vuoksi kantaa korkonimeä ”kööli”. – Huhtalan suvun kantaisän, Sakari Huhtalan korkonimi oli iso-Sako, joka korkonimi johtui myöskin miehen suuresta koosta. Tämän suvun jäsenistä on useita tunnettuja hiihtäjiä, joista osa on muuttanut toisille paikkakunnillekin. Tätä sukua on vielä paljon Revonlahdella.

Tässä on vain muutamia esimerkkejä revonlahtisista korkonimistä, joita ennen vanhaan oli Revonlahdella joka toisella suvulla ja yksityisellä ihmisellä.