[Ulkokuva Muistokoti Aappolasta]
Muistokoti Aappola.

Laulaja Abraham Ojanperä oli hyvin kotiseuturakas mies ja tästä johtuu, että hän hankki vanhuudenkotinsa Limingasta. V. 1912 hän nimittäin osti vanhemmalta sisareltaan Anna Ojanperältä Limingan jokivarrella eli ahteella olevan pienoisen Kokko-nimisen talon, jonka maat oli erotettu molempien sisarusten syntymäkodin Ojanperän talon maasta.

Kokon talon asuinrakennus käsitti pirtin ja kaksi pientä kamaria, joiden päähän Ojanperä rakennutti kaksikerroksisen kaksi huonetta käsittävän rakennuksen ulkoparvekkeineen muuttaen sen jälkeen talon entisen Kokko-nimen Aappolaksi.

Aappolassa Abr. Ojanperä vietti viimeisten elinvuosiensa kaikki loma-ajat. Merkkinä siitä, että Ojanperän herra – herraksi häntä kaikki liminkalaiset kutsuivat – oli saapunut kotiin, liehui Aappolan lipputangossa Suomen lippu. Jos taasen Aappolaan oli saapunut herran norjalainen ystävätär, Aurora Hanneborg, liehui Aappolassa Suomen lipun rinnalla myös Norjan lippu.

Abr. Ojanperän viimeisten elinvuosien aikana alettiin Suomen eri kaupunkeihin perustaa ns. kansankonservatorioita, joiden perustamisen alkuunpanijana oli säveltäjä, fil. tohtori Armas Launis. Ojanperäkin innostui tähän asiaan ja mikäli hänellä olisi elonpäivä riittänyt, hän olisi perustanut Aappolaansa kansankonservatorion, jonka opettajakuntakin hänellä oli jo suunniteltuna. Itse hän olisi toiminut kansankonservatorionsa ”inspehtorina”, johtajana ja tarkastajana, että kaikki opetus kävisi hänen omaksumiensa tinkimättömien periaatteiden mukaisesti.

[Kuva: Ibach-flyygelin nurkkaus]
Ibach-flyygelin nurkkaus.

Kun sitten kuitenkin monikymmenvuotinen sokeritauti sekä siihen viime vaiheissa yhtyneet sydän- ja munuaistauti yhtyivät niin ankarasti – O. sai vaikean halvauskohtauksen marraskuun alussa 1915 – että Ojanperän täytyi luopua helsinkiläisistä viroistaan ja matkustaa 15.11.1915 Aappolaansa, alkoi hän aavistella, ettei hänellä enää pitkiä elonpäiviä olisi. Silloin hän alkoi kaupitella Aappolaansa Toivo Kaiteralle ja minulle. Hinta olisi ollut ainoastaan 10 000 mk, ja samaan hintaan olisi sisältynyt silloin Aappolassa ollut hyvä piano, joka on vieläkin olemassa Limingan nuorisoseuran talossa. Emme kuitenkaan sairaan laulajan kanssa mihinkään kaupantekoon ruvenneet, vaikka O. koetti meitä kauppaan taivutella silläkin perusteella, että siten saataisiin sievä pohjarahasto hänen nimeään kantavaan rahastoon, josta jaettaisiin apurahoja Limingasta kotoisin oleville, soololaulua opiskeleville nuorukaisille. Tätä rahastoa varten Abr. Ojanperä teki lokakuussa 1915 testamentin, jossa kirjailija Heikki Toppila ja minä olemme todistajina.

Abraham Ojanperä kuoli helmikuun 26. p:nä 1916 ja haudattiin suurin juhlallisuuksin maaliskuun 4. p:nä. Ojanperän kuolinpesän hoitajat, maanviljelijät Juho Juustila ja Jaakko Sohlo, hommasivat hetimiten hautajaisten jälkeen huutokaupan, jossa Aappola ja miltei kaikki sen irtain omaisuus myytiin. Aappolan siihen kuuluvine maineen huuti Jaakko Sohlo.

Kirjailija Heikki Toppila toimi Ojanperän sairauden ja kuolinaikana sijaisopettajanani Helsingin kansakoulussa, eikä tullut Ojanperän hautajaisiinkaan. Muutaman päivän perästä siitä, kun Aappolan huutokauppa oli pidetty, hän kirjoitti minulle kortin, jossa kielsi Aappolaa myymästä ja esitti, että siitä perustettaisiin Abraham Ojanperän museo. Menin kortin kanssa Ojanperän elinikäisen ystävättären, opettajatar Katri Tuorin luokse. Neuvoteltuamme siellä asiasta, päätimme kutsua seuraavaksi sunnuntaiksi eräitä muitakin Ojanperän ystäviä neuvottelemaan asiasta, nimittäin Toivo ja Iikka Kaiteran sekä Väinö Juustilan. Niin tehtiin ja päätettiin, että Katri-täti kirjoittaa asiasta Aurora Hanneborgille, jolle esittää museoajatuksen.

[Kuva: wieniläinen keinutuoli, gramofoninurkkaus]
Wieniläinen keinutuoli, gramofoninurkkaus.

Aurora Hanneborgilta tuli vastauskirje niin pian kuin se silloisissa olosuhteissa oli mahdollista. Kirjeessään hän tarjoutui ostamaan Aappolan sekä sieltä myytyä Ojanperän omaisuutta takaisin niin paljon kuin mahdollista sekä luovuttamaan Aappolan omaisuuksineen Limingan kunnalle sillä ehdolla, että siitä muodostetaan Abr. Ojanperän muistokoti, jonka ensimmäiseksi hoitajaksi otetaan opettajatar Katri Tuori sekä toiseksi hoitajaksi hänen suosittelemansa Väinö Juustila.

Aappola ostettiin Jaakko Sohlolta pientä voittoa vastaan takaisin. Mukana myös pieni maapalsta sekä Aappolan sellaista omaisuutta, jonka katsottiin siihen olennaisesti kuuluvan, sikäli kuin sitä saatiin. Huutokaupassa myymättä jäänyt Aappolan piano myytiin Limingan nuorisoseuralle, sekä tilalle tuotiin Abr. Ojanperän Helsingin kodista Aappolassa nytkin oleva arvokas flyygeli.

Ensimmäisen maailmansodan aikana oli passivaikeuksien vuoksi vaikeata matkustaa maasta maahan ja niinpä Aurora Hanneborg pääsi vasta vuoden 1917 alussa matkustelemaan Norjasta Suomeen. Loppiaisena, tammikuun 6. p:nä 1917 vihittiin Aappola suurin juhlallisuuksin Muistokoti Aappolaksi. Jäljennän juhlan ohjelman, jota säilytetään Aappolan pienen kamarin seinällä, tähän kokonaisuudessaan:

Ohjelma Muistokoti Aappolan vihkiäisjuhlassa 6.1.1917.

Pianonsoittoa: Matti Pisilä
Alkajaissanat: Paavo Tapio
Laulua: Iikka Niemelä
Esitelmä: Toivo Kaitera
Köörilaulua: joht. Paavo Tapio
Lausuntaa: Heikki Toppila
Laulua: Hertta Mustonen
Kvartettilaulua
Soittoa: Kerttu Tuovi ja Toivo Kaitera
Laulua: Iikka Niemelä
Juhlapuhe: Väinö Juustila
Köörilaulua: joht. Paavo Tapio
Laulua: Hertta Mustonen
Kvartettilaulua
Maamme

Vihkiäisjuhla pidettiin kansanopiston juhlasalissa ja sen jälkeen jatkettiin juhlaa vielä Aappolassa, jossa armoitettu puhuja Väinö Juustila piti puheen Aurora Hanneborgille kiittäen häntä kaikkien liminkalaisten puolesta Muistokoti Aappolasta. Puheen käänsi ruotsiksi pastori Frans Bergh. Aurora Hanneborg vastasi liikuttuneena hänelle pidettyyn puheeseen ja tämänkin kauniin sydämellisen puheen suomensi pastori Bergh. Musiikkia, laulua ja soittoa oli paljon Aappolan jälkijuhlassakin.

Muistokoti Aappolan perustamisen jälkeisinä aikoina niin kauan kuin Katri-täti eli, pidettiin hyvää huolta Aappolasta. Miltei joka syksy, tavallisesti syyskuussa Ojanperän syntymäpäivän seutuvilla – O. oli syntynyt 16.9.1856 – pidettiin Aappolan hyväksi juhla tai iltama. Pieniä tuloja oli myöskin Aappolan maista. Katri-tädin kuoltua on toiminta Aappolan hyväksi kokonaan lakannut ja sen maatkin otettiin asutustoimintaan.

Ajan hammas on iskenyt merkkinsä Aappolaankin, esim. sen ulkomaalaus on arveluttavasti kulunut ja muutenkin rappeutumisen merkkejä alkaa olla siinä näkyvissä.

Toisen helluntaipäivän iltana pidetään arvokas ohjelmallinen laulukonsertti Aappolan hyväksi. Lauluohjelman aluksi pitää Limingan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja maanvilj. Kalle Arvola kotiseutuaiheisen puheen. Toivotaan, että liminkalaiset ja naapurikuntalaisetkin saapuvat sankoin joukoin tähän arvokkaaseen hyvää tarkoitusta varten järjestettävään tilaisuuteen. Pääsylippuja, à 100 mk vähintäin, on etukäteen myytävänä Limingan Osuuskaupan kirjakaupassa ja Osuusmeijerin konttorissa. Tervetuloa!