Kunnallisia kuulumisia

Ilveskylästä käsin pistäydyimme pikimmiltään myös Oulaisten taajaväkisessä yhdyskunnassa. Oli lauantaipäivä ja jo täysi talven tuntu ilmassa. Yleensäkin vilkasliikenteisessä taajaväkisessä Oulaisten yhdyskunnassa oli nyt tavallistakin vilkkaampaa hyörintää ja liikehtimistä, mikä tietenkin johtui lauantaipäivästä ja jo jouluvalmistuksistakin, kuten kauppaliikkeiden koreat joulumainokset ikkunoissaan osoittivat.

Raakautettuamme partamme ja pistettyämme poskeemme Markus-sedän suositteleman erikoisherkun, kaurapuuron, käpyttelimme kunnantoimistoon kuullaksemme kunnallisia uutisia. Mutta sielläkin oli kiire. Saimme kuitenkin kunnanjohtaja Lauri Pietarilalta lyhyen väläyksen, paljon lyhyemmän kuin tuonnottaisen Kalevan ”Jimin” mainiot pienoiset liivintaskukokoiset novellit, ”Minuutin tarut”, olivat. Onko ”Jim” muuten huomannut, että meidän aikalaisemme ja meitä vanhempikin Kalevan kynämies, maineikas pakinanikkari ”Kako” on alkanut jälleen pitkän tauon jälkeen pistellä puumerkkejänsä lehtemme palstoille. Kun nyt vielä ”Jim” innostuisi värkkäilemään pienoisnovellejaan, ”Minuutin tarujaan” lehteen, niin alkaisipa olla niin kuin entiseen ”hyvään aikaan”. Tällainen olisi joulutoivomuksemme ”Jimille”.

Tämän toivomuksen jälkeen julistamme sitten, mitä kertoi Oulaisten taajaväkisen kunnallinen johtaja Lauri Pietarila kuntansa asioista. Näin hän kertoi:

– Uusi kunnansairaalamme on nyt valmistunut ja ensimmäiset potilaat on jo sinne sijoitettukin. Työn alla on nyt hiukan yli 10 000 m². Keskuskansakoulun laajennus, jonka perustustyöt on kuluneen syksyn aikana aloitettu. Sen pitäisi valmistua ensi syksyyn mennessä lukuvuoden alkuun ja tulee siihen parikymmentä opetushuonetta, johtajaopettajan ja talonmiehen asunnot sekä neljä oppilasasuntolaa, kaksi pojille ja kaksi tytöille. Koko pitäjän jatko-opetus tulee keskitettäväksi sinne.

– Kun rakennustoiminta kunnassamme vuosina 1953–1954 on suurin, tulee sen jälkeen rakentamiseen nähden pidettäväksi tauko, jolloin suoritetaan ainoastaan pienempiä korjaustöitä.

– Työttömyyskortistoon on ollut hakijoita noin 500 henkeä, joista on kortistoon hyväksytty vähän enemmän kuin puolet. Töihin sijoittamatta on kuitenkin tällä kertaa vain parikymmentä työtöntä henkilöä.

Toimen mies täytti vuosia

Oulaisissa on aina varma tiedonantajamme tehtailija Hugo Koivu. Tällä kertaa sattui niin onnellisesti, että satuimme viime lauantaina hänen syntymäpäivänsä rääpiäisille. Tämä edelleenkin työtarmoa uhkuva mies oli nimittäin edellisenä päivänä, perjantaina tk. 4. pnä täyttänyt 65 vuotta ollen hän allepainetun kanssa saman vuoden syntyjä. Tämän johdosta utelimme vanhan ystävämme ja ikätoverimme tähänastista elämänjuoksua, josta hän mainitsi mm. seuraavanlaisia muistelmia:

– Kuten tiedätkin, olen lähtöisin pienen Revonlahden pitäjän poikia ja pidän edelleenkin kuten me yleensäkin pohjalaiset, pientä ja vaatimatonta kotipitäjäänsä maailman parhaimpana paikkana, niin paljon kuin olenkin ollut sieltä poissa. Syntymäpaikkani on Tervon talo, jota vanhempi veljeni Yrjö Koivu nyt isäntänä hallitsee. Kouluopintoni ovat vähäiset, supistuen kansakoulun ja Limingan kansanopiston antamiin opinmuruihin. Limingan kansanopistossa lukuvuonna 1909–1910 oli sinun Toivo-veljesi yhtä aikaa. Sen jälkeen suoritin pääasiassa itseopiskelun avulla kauppakoulukurssin neljässä kuukaudessa.

– Jo nuorena jouduin kotikuntani Revonlahden kunnallisten asiain johtoon ja olin aikoinani nuorin kunnallislautakunnan esimies Oulun läänissä. Revonlahden kunnallislautakunnan tehtäviin kuuluivat siihen aikaan myös kunnankirjurin ja rahastonhoitajan virat. Samanaikaisesti olin myös tilattoman väestön lainarahaston hoitaja sekä v. 1918 kutsuntalautakunnan puheenjohtaja.

– V. 1919 muutin Nivalaan, jossa sitten toiminkin 19 vuotta. Sinä aikana rakennettiin Nivalan mylly ja saha, joka on edelleenkin suunnilleen samanlaisessa kunnossa kuin se oli jo perustettaessa.

– Tänne Oulaisiin muutin v. 1939 ja rakensin tänne vehnämyllyn, joka oli ensimmäinen lajiaan Pyhäjokilaaksossa. Vehnämyllyni toiminta lakkasi läheisinä katokesinä hyvin vähäiseksi supistuneen vehnänviljelyn vuoksi. – 13 vuoden aikana olen täällä harjoittanut kuutta eri liiketoimintaa. Sotavuosina oli minulla täällä pilketehdas, sirkkelisaha, kessutehdas ym. Tällä kertaa toimii myllyrakennuksessa koneellinen pesula, jonka toiminta näyttää yhä laajenevan, eilenkin tuotiin sinne pyykkiä Pudasjärveltä asti.

– Kuuluu ehkä itserakkaalta kun sanon, että olen Revon Sähkö Oy:n syntysanojen lausuja ja kuulun sen perustajiin, mutta niin asia on. Sitä ennen olin paikallisen Sähkö Oy:n puheenjohtaja sen Revon Sähkö Oy:n liittymiseen asti. Sitä paitsi kuulun täkäläisen vesijohtolaitoksen rakentamisen ja kilpa-ajoradan kunnostamisen alkuunpanijoihin.

– Nyt viettelen vanhuudenpäiviäni täällä Oulaisissa, josta lapseni ovat jo, huomattuaan siipensä kasvaneiksi, lentäneet maailmalle. En ole kuitenkaan vieläkään menettänyt harrastustani yhteisiin asioihin. Parhaillaan on minulla hautumassa kaksi aloitetta, joista toinen, nimittäin perunajauhotehtaan perustaminen Pyhäjokilaaksoon on mielestäni elintärkeä koko tälle seutukunnalle; Liminkaanhan on myöskin suunnitteilla samanlainen tehdas. Toinen hautumassa oleva ajatukseni sivuaa seutukunnan sivistyksellisiä oloja, mutta siitä on vielä liian aikaista puhua.

Kaskuja ”vanhasta Antista”, alias Antti Santaholmasta

Syntymäpäiväkahvit juotua ja siirryttyä isännän kamariin haikuja vetelemään, sanoi isäntämme: ”Nythän on sopiva ajankohta muistella, mitä aikanaan minulle kertoi kalajokinen Matti Märselli Santaholma Oy:n nyt 50-vuotisten teollisuuslaitosten perustajasta, Antti Santaholmasta eli ”vanhasta Antista”, kuten häntä vanhemmalla iällään karahteerattiin. Matti Märselli asui aikoinaan Antti Santaholman naapurina Kalajoen Plassilla, ikimuistoisen vanhalla markkinapaikalla, joka on kuten Iin Haminakin taajaväkinen yhdyskunta. Huumorintajuisesta ja sanavalmiista ”vanhasta Antista” kertoi Märsellin Matti mm. seuraavat pari pientä juttua:

– Jo tämän vuosisadan alussa oli Santaholman saha Kalajoella, ottaen huomioon Pohjanmaan olot, laskettava isojen sahojen luokkaan. Sahan jätesuojaan kerääntyi jo silloin runsaasti rimapuita, joita sahan omat työmiehet saivat ottaa ilmaiseksi polttopuikseen, mutta muilta perittiin 50 penniä kuormalta.

Mutta tätäkään pientä maksua ei eräs mies, joka ei kuulunut Santaholman sahan väkeen, halunnut maksaa, vaan oli ottanut tavakseen hakea öiseen aikaan Santaholman jätevarastosta rimoja. Asia tuli ”vanhan Antinkin” tietoon. Hän lähti kerran iltapimeällä vahtimaan, onko asiassa perää. Ja aivan oikein, mies tuli entiseen tapaan ja latoi rimapinosta ison kelkkakuorman. Kun äijä sai kuormansa valmiiksi, tuli Anttikin vahtipaikastaan ja rupesi lykkäämään kuormaa sanoen: ”Kun panit noin ison kuorman, niin tulin sinulle avuksi lykkäämään sitä kotias”.

– Toinen asia tapahtui siihen aikaan, vuosisadan alussa, kun ammattientarkastaja tuli ensi kerran käymään Santaholman sahalla, läksi Antti itse hänelle näyttelemään paikkoja ja tutustuessaan tarkastajaa sahan oloihin. Niin käytiin läpi saha laitteineen, koneineen. Tarkastaja antoi ohjeita, neuvoja ja määräyksiä, minkälaisia suojalaitteita oli kullekin koneelle rakennettava. Antti kuunteli, hymähteli ja kyselikin uusia säädöksiä. Kun tultiin ison, voimakoneen luo, jonka hihna piti kovaa pauketta, sanoi ammattientarkastaja: ”Tämähän on aivan hengenvaarallista”. – ”Niinhän ne meilläkin akat sanovat”, tuumi Antti rauhallisesti.

Koivun pesulan naapurina on eräs toinen teollisuuslaitos, ”Kotimarjala”, joka oli aikaisemmin Haapavedellä Rantosella, mutta siellä sen tuhosi tulipalo, jonka jälkeen tehdas rakennettiin uudelleen Oulaisiin. Tämän laitoksen isäntänä ja emäntänä toimii koko maakunnan musiikki- ja nuorisoseuraväen tuntema, rouva Ilona Porma, jolla on ihmeellinen tarmo ja työkyky. Paitsi oman tehtaansa ja kotinsa varsinaisia tehtäviä, Ilona Porma huolehtii Haapaveden, Oulaisten ja osaksi muidenkin paikkakuntien, kuten Piippolan ja viime aikoina myöskin Ilveskylän laulukuoroasioista. Lisäksi hänellä on johdossaan Haapaveden ja Oulaisten kanteleyhtye. Ensi lauantaina tk. 12. pnä kaiuttelevat Ilona ja ”Antti-eno” alias Antti Rantonen kanteleitaan Tampereen kansanopiston joulujuhlassa. Oulaisten nuorisoseuran toiminnasta, jonka senkin Ilona Porma on saattanut oikealle tolalle, kerromme toisessa yhteydessä.

Terveisemme Oulaisiin, erikoisesti Ilona Pormalle ja Hugo Koivulle.