Heti Kalajoen maatalousnäyttelyn päätyttyä matkasimme jo maanantaina linjurille Pyhäjoelle, joka on siitä merkillinen paikkakunta, että siellä ei matkamies tahdo saada asuntoa, eikä ruokaa. Siellä ei ole nimittäin matkustajakotia, eikä ravintolaa. Me onnistuimme kuitenkin saamaan molempia, eräästä ystävällisestä nuoresta (Huovinen) perheestä asunnon ja eräästä kahvilasta voileipiä, maitoa ja kahvia.
Saatuamme nämä tärkeät asiat järjestykseen suunnistauduimme pikajalkoinemme pappilaan, jonka isäntänä on naapuriseurakunnan, Tyrnävän poika, rovasti Juho Iisakki Tihinen. Pappilassa otettiin meidät erittäin ystävällisesti, vanhana tuttuna vastaan.
Tärkeimmät kuulumiset kysyttyä ja tiedusteltua ryhtyi rovasti Tihinen selostamaan seurakuntansa asioita seuraavasti:
– Samaten kuin Kalajoki on emäseurakunta, on sitä Pyhäjoki. Pyhäjokilaakson seurakunnille Kärsämäki, Haapavesi, jonka aikaisempi nimi oli Pyhäjoen Haapajärvi ja Pyhäjärvi mukaanluettuna aina Kiuruveden rajaan asti. Pyhäjoki erotettiin omaksi seurakunnaksi Saloisista vähän myöhemmin kuin Kalajoki, 1570-luvulla.
– Pyhäjoen papeista on ollut huomattavin Pietari Niilo Mathesius, joka kuoli 1772 ja on haudattu, samoinkuin hänen puolisonsakin Pyhäjoen kirkkoon. Heistä on ruotsinmaalainen taiteilija, Pehr Fellström maalannut muotokuvat, joita säilytetään Pyhäjoen kirkossa samaten kuin heidän hautakiveäänkin sekä toisenkin Pyhäjoen papin Carlanderin hautakiveä.
Mathesiuksia oli kaksikin peräkkäin Pyhäjoen pappeina, isä ja poika, joista Pietari Niilo oli poika. Hän oli aikanaan ehkä koko Suomenkin, mutta ainakin Pohjois-Suomen mahtavin ja vaikutusvaltaisin kirkkoruhtinas, valtiopäivämies ja kirjailija, joka on kirjoittanut m.m. selostuksen suuresta Sursillien suvusta. Pietari Niilo Mathesius asuikin pääasiassa Tukholmassa ja omituista on, ettei yhtään hänen teoksistaankaan ole Pyhäjoen kirkon eikä pappilan arkistoissa.
– Pyhäjoen viimme vuosisadan kirkkoherroista mainittakoon: Henrik Gabriel Alcenius 1838–1846; Gabriel Borg, 1850–1855; Kaarlo Aemelius 1858–1870; tämän suvun jäsenistä on osa muuttanut sukunimensä Äimäksi, m.m. professori Frans Äimä; Karl Henrik Elfving 1883–1886; Emil August Wichman, tunnetun lehtori-laulajan Einar Wichmanin sekä monien muiden poikien, Setti Wichmannin y.m. isä, joka oli erittäin musikaalinen mies ja hyvä laulaja jättäen nämä lahjat lapsilleenkin. Hänen toimestaan jo aikanaan hankittiin Pyhäjoen kirkkoon 13-äänikertaiset urut B. Lybeckiltä, Kronobystä, mutta kävi niin onnettomasti, että samalla viikolla kuin urut sitten sunnuntaina vihittiin, Wichman kuoli sydänhalvaukseen. Hän tuli Pyhäjoelle Hailuodosta.
– Wichmanin jälkeen tuli Pyhäjoen kirkkoherraksi Joonatan Gummerus, joka vaikutti täällä 1890–1906, jolloin muutti Alajärvelle ja on ainoa Pyhäjoelta pois muuttanut pappi. Hänen jälkeensä tuli kirkkoherraksi 1907 Yrjö Julius August Ask ja oli täällä vuonna 1933 tapahtuneeseen kuolemaansa asti, jolloin minä tulin hänen seuraajakseen. Ask haudattiin Oulun hautausmaahan.
– Viimme vuoden vaihteessa oli Pyhäjoen vaihteessa oli Pyhäjoen asukasluku kirkonkirjojen mukaan 5 715 henkeä. – Vallitsevina uskontosuuntina ovat molemmat laestadiolaissuunnat, joista en voi sanoa, kumpi niistä on seurakunnassa enemmistönä, mutta toimellisempana on uudempi laestadiolainen uskonsuunta.
– Seurakunnallisesti Pyhäjoen kylistä on Pirttikosken kylä oikea keidas, jossa on vielä vanhaa herännäisyyttäkin jälellä. Pirttikoskella on kyläläisten itsensä hommaama rukoushuone, jossa pidetään hyvin usein seuroja ja on niissä aina täysi huone sanankuulijoita. Kylässä on myöskin oma kirkkokuoro, jossa on vakinaisia laulajia noin 30, usein enemmänkin. Kuoroa johtaa kanttori Samuli Ojala, jolla on myös täällä keskuskylissä kirkkokuoro. Pirttikoskelle on täältä keskuskylästä ainoastaan 10 kilometrin matka, ja usein laulavat nämä kuorot yhtenäkin kuorona.
– Yppärissä, Pyhäjoen suurimmassa kylässä, jonka asukasluku on ⅓ koko Pyhäjoen asukasluvusta, on myös oma rukoushuoneensa, joka valmistui viime kesänä ja vihittiin tarkoitukseensa heinäkuun viimmeisenä sunnuntaina 1949. – Yppärissä on myös kiiminkiläisen, nyt jo kuuluisaksi tulleen kuvanveistäjän, Oskari Jauhiaisen muovailema ja valmistama isonvihan muistojen muistomerkki ”Liekkipatsas”, joka valmistui ja vihittiin heinäkuussa v. 1937. Oskari Jauhiainen oli ”Liekkipatsasta” tehdessään melko tuntematon nimi – Juho Vesaisen patsaan Kiiminkiin hän oli jo kuitenkin sitä ennen tehnyt – mutta nyt hän on Kalervo Kallion ja joittenkin muiden vanhempien taiteilijoiden ohella Suomen kuuluisimpia kuvanveistäjiä, joka on saanut tehtäväkseen sellaisia suuria töitä, kuin Agricolan patsaan ja Oulun sankarivainajien patsaan.
Tulkoon tässä välipalana mainituksi, että allepainettu oli Kalevan edustajana ”Liekkipatsaan” paljastusjuhlassa. ”Liekkipatsaan” valmisti Oskari Jauhiainen vanhemman Kalle-veljensä avustamana sementistä. Niistä kauheista isonvihanaikaisista asioista, joiden muistoksi ”Liekkipatsas” pystytettiin, kirjoitti Pyhäjoen Parhalahdelta oleva ja siellä vieläkin asuva maanviljelijä ja kuntansa johtava kunnallismies Janne Mattila, joka kuluvana vuonna täyttää 70-vuotta, järkyttävän kuvauksen m.m. Kalevaan ja luettiin tämä kirjoitus patsaan paljastusjuhlassa.
Tämän välipalan jälkeen jatkamme rovasti Tihisen selostusta:
– Parhalahdelle rakennetaan parhaillaan rukoushuonetta ja samoin on myös tänne keskuskyliin rukoushuone tekeillä ja onkin se meidän oloissamme varsin suuri työ. Se tulee kirkon ja pappilan läheisyyteen Pohjankylään. Vuosi sitten tehtiin siihen jo kivijalka ja urakkasopimus, jonka mukaan talon pitäisi valmistua vesikattoon asti ensi marraskuun loppuun mennessä. – Taloon tulee isompi Sali, jonka koko tulee olemaan 9–16 ja tulee siihen alas 194 istumapaikkaa yleisöä varten. Siihen tulee myös saarnatuoli ja alttari sekä parveke kuoroa varten 40:lle laulajalle. Edelleen tulee siihen eteinen ja sakaristo sivulle, päähän keittiö sekä rippikoulu- ja kokoushuone, jota voidaan käyttää myös tarjoiluhuoneena. – Yläkertaan tulee kaksi kerhohuonetta, joita juhlien aikana voidaan käyttää majoitukseen. Vahtimestarille tulee taloon alkovilla varustettu keittiöhuone sekä diakonissaa varten keittiö, kamari ja vastaanottohuone. Myöskin tulevat siihen tarpeelliset säilytyshuoneet, kuten kellari j.n.e. – Rakennuksen ulkomitat ovat: leveys 18, pituus 22,5 ja korkeus tasakertaan 6 metriä. Talon kuutiotilavuus tulee olemaan 179 m3. Piirustukset on laatinut Oulun läänin Talousseuran rakennusmestari Leo Maunu ja rakennetaan talo hirsistä. – Tämän seurakuntatalon hanke on ollut vireillä jo useita vuosia ja aiheutui se alkuunsa pika-asutustouhusta. Onneksi anottiin kuitenkin jo sitä ennen, että seurakuntatalon rakennuspuut saataisiin ostaa seurakunnan metsistä. Tähän anomukseen suostuttiinkin ja ovat rakennuspuut nyt valmiina. – Pyhäjoen seurakunnan maita ja metsiä on otettu asutustoimintaan yli 400 ha. Viljelysmaatkin otettiin niin tarkoin, että pappilaan jäi ainoastaan 3 ha ja kanttorin virkataloon vähän toista hehtaaria viljelysmaata.
– Viimme sotien sankareiden muistopatsas paljastettiin viimme kesänä elokuun viimmeisenä sunnuntaina.
– Pyhäjoella on kuusi kylää: Etelän- ja Pohjankylä, Parhalahti, Pirttikoski, Limingoja ja Yppäri.
Kävimme rovasti Tihisen kanssa Pyhäjoen suuressa kirkossakin, joka on harvoja maakuntamme Engelkirkkoja, toisia ovat ainakin Kärsämäen ja Oulun kirkot. Tapuli, joka on aika kaukana kirkosta, on vanhempi – kirkko on nimittäin valmistunut 1844 – edellisen kirkon aikainen. Edellinen kirkko paloi ukkosalaman sytyttämänä samana kesänä, jona nykyinen kirkko valmistui, siis 1844, mutta tapuli säästyi.
Pyhäjoen kirkossa on monia arvokkaita muistoja, m.m. kattokruunu 1700-luvulta, jolla on seuraava historia:
– Ison vihan aikana surmattiin Pyhäjoen Etelänkylästä ihmiset niin tarkkaan, ettei siellä jäänyt eloon kuin kahdeksan henkeä. Eräs heistä, Anna Jakobin tytär Rautio on kyseellisen kruunun lahjoittaja, kuten kruunun kylkeen on kaiverrettu ”Jumala pelkääväinen leskivaimo Anna Jakobin tytär Rautio, joka oli syndynyt 15.12.1700 ja kuoli 5.2.1772 (siis samana vuonna kuin Pietari Niilo Mathesius) sääsi vähän ennen autuaallista eroansa maailmasta 500 Taal. yhtä kuin kup. t. tähän kynttiläkruunuun Jumalalle kunniaksi ja Hänen huonekunnallens Kaunistukseksi. Tämä valettiin Tokholmisa v. 1776”.
Kuten jo mainittiinkin, niin vanha kirkko paloi 1844, mutta kellotapuli, joka on rakennettu 1700-luvun alkupuolella, säästyi ja on vielä samassa virassa.
– Edelleen on Pyhäjoen kirkossa vanhan kirkon aikainen kastemalja sekä kirkkoon haudattujen Pyhäjoen pappien Pietari Niilo Mathesiuksen ja hänen puolisonsa sekä pappi Carlanderin hautakivet. Sakastissa on ruotsinmaalaisen taidemaalarin Pehr Fellströmin Mathesiuspuolisoista maalaama kuva, eri ikäisiä vanhoja raamattuja, m.m. ensimmäinenkin suomenkielinen raamattu, vanhoja penkkejä, joita kansankesken sanotaan morsiustuoleiksi, mestauskirves, jolla on vanhalla mestauspaikalla, Parhalahden ja Pohjankylän välillä olevalla Ollinmäellä mestattu pahantekijöitä. Kirkossa on myös muidenkin kirkkoon haudattujen Pyhäjoen pappien, mm. Portinin hautakiviä.
–Pietari Niilo Mathesiuksen aikana Ruotsin silloinen kuningas Adolf Fredrik matkustaessaan Suomessa vieraili Pyhäjoen pappilassakin. – Pyhäjoen kirkon edessäkin on kirkon äijä, mutta ränsistynyt ja uudistamista vaativa.
Maukkaat leivoskahvit juotua jätimme hyvästit Pyhäjoen pappilan ystävälliselle isäntäväelle ja läksimme kunnantoimistoon kuulemaan kunnallisia kuulumisia, jotka on jo Kalevassa julkaistukin.