Ajamme tässä alaotsikossamme maineikkaan edesmenneen Manassen vasikalla. Mutta mitä tämän alaotsikon alla kerrotaan, on todellakin päivänpistelmiä Posiolta, jossa päiväseltään pistäydyimme ja kokoilimme nyt kerrottavat asiat.

Posiolla emme ollut koskaan tätä ennen käynyt, joten kun nyt kerran olimme Kuusamossa, josta ei ole kuin 60 kilometrin taival Posiolle, päätimme pistäytyä sielläkin.

Kuusamosta lähtee kaikkina päivinä postiauto Posiolle klo 6 aikaan. Meidän kuusamolainen hyvä emäntämme rouva Tammi herätti meidät jo ajoissa vähän yli viiden aikaan tuoden keittämänsä kokonaisen kahvipannullisen ”silmänavaukseksi”. Näin sukeuduimmekin reippaasti matkalle. Kuusamosta lähtiessä oli autossa kyllin tilaakin, mutta matkan varrella auto tuli hyvinkin täyteen.

Ohikiitävät maisemat, joita ei pimeän vuoksi oikein nähnytkään, näyttivät enimmäkseen melko asumattomilta metsätaipaleilta. Vain siellä täällä vilahti valo jonkin yksinäisen talon tai torpan ikkunasta.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli matkan puolivälissä oleva, siis puolimatkan krouvi, ahkeran Kalevan kuusamolaisen kirjeenvaihtajan Janne Männikön alias Kuusamon Jukan talo. Kävimme katsomassa Jukan taloa, joka siinä pimeän päässä näytti koko kookkaalta talolta. Mielellämme olisimme talon väkeenkin, ennen kaikkea Jukkaan tutustunut, mutta siihen ei ollut tilaisuutta, sillä postipojalla oli sen tuhannenmoinen kiire, ei hän monta minuuttia talossa viipynyt. Sen kuitenkin kuulimme, että Jukan taloa lähellä olevat Vasaraperän toisetkin talot ovat Männikön suvun hallussa.

Pian Jukan talon kohdalla eteenpäin lähdettyä saavuttiin aika leveän Mourunsalmen rantaan, josta kuuluu olevan lyhin matka 4–5 kilometriä Reino Rinteen kotiin. Posiolle mennessä ajaa porautettiin Mourun salmen yli autossa, mutta tullessa ajuri komensi matkustajat kävelemään salmen ylitse. Saksalaiset kuuluivat Mourun salmen miinoittaneen aikanaan tavallista huolellisemmin ja niinpä siinä olikin miinoihin mennyt ja henkensä menettänyt monia ihmisiä, mm. eräs insinöörikin.

Matka kului kommelluksitta, kunnes sitten eräälle pysähdyspaikalle jo lähellä Posion pääkylää Aholankylää eli Aholannientä, ilmestyi hyvin vihainen mies, Arvi nimeltään. Hänen koiransa oli edellisenä päivänä tehnyt itsemurhan syöksymällä suoraan auton alle, vieläpä sen peräosaan jääden takarattaiden ruhjottavaksi ja saaden tietenkin hakemansa kuoleman. Mutta tästäkös koiravainajan omistaja, Arvi pontaa piti auton kuljettajalle syytäen hirmuisia uhkauksia ja kirouksia sekä vaatien korvausta koiravainajastaan. Mutta eipä ollut kieli vellissä palanut autonkuljettajallakaan, joka vastasi rähisijälle samalla mitalla ja epäilemättä oikealta puolelta, sillä ei kai auton kuljettaja voi matkustajia täynnä olevaa autoa ojaan ajaa jonkin rakkipahasen vuoksi, vaikka sen näkisikin ja tässä tapauksessa ei kuljettaja ollut koiraa nähnytkään, ennen kuin se oli vainaja.

Auto pysähtyi ja Aholaan jäävät matkustajat poistuivat rakenteilla olevan komean puolivalmiin postitalon kohdalla, joka on melkein Kariniemeen, jonne on matkaa 72 km ja Rovaniemelle menevän maantien risteyksessä, josta on Rovaniemelle matkaa 184 km.

Noin neljänneskilometrin päässä pysähdyspaikasta on Aholan majatalo, jonne osailemme erään äijän käppyrän opastama lämmittelemään – sinä perjantaiaamuna oli melko pakkanen ja vihainen viima. – Majatalossa poristaan yhtä ja toista, mm. Reino Rinteestä, jonka Posiolla kaikki tuntevat, tunsivatpa Aholan majatalon kansakouluun lähdössä olevat tyttöset hänen kirjansakin ”Tunturit hymyilevät” ja ”Tie päättyy tunturinlaella”.

Jos on Kuusamossa kempeleläisiä, niin vielä enemmän niitä on Posiolla. Majatalossa saimme kuulla, että siellä asuu postitalon töitä johtava entinen kempeleläinen rakennusmestari Juhani Kankaanpää – tosin nykyisin oululainen. – Menimme häntä tapaamaan, mutta hän oli jo lähtenyt työmaalleen, jonka parakkitoimistosta hänet sitten tapasimmekin.

Paitsi rakennusmestari Juhani Kankaanpäätä, toimii Oulun läänin Talousseuran Posion toimiston vastaavana rakennusmestarina kempeleläinen rakennusmestari Nestori Jäminki, joka tällä kertaa kylläkin oli ”kesälomalla”, joten häntä emme tavannut. Ja Ylä-Posiolla toimii jälleenrakennustöiden johtajana niin ikään kempeleläinen rakennusmestari Kerkkonen.

Rakennusmestari Juhani Kankaanpää kertoi meille sikäläisestä rakennushommastaan seuraavaa:

– Rakennushallituksen Oulun konttori rakennuttaa Posiolle komeata kaksikerroksista posti- ja poliisitaloa. Kuten nimestäkin selviää, tulee taloon postikonttori ja nimismiehen virasto sekä asunnot postivirkailijoille, nimismiehelle, poliisimiehille ja poliisiputka kellarikerrokseen tulee 3 putkahuonetta, sauna ja pesutupa. Ensimmäiseen kerrokseen tulee poliisin ja postin virkahuoneet, kanslia, kanslia-apulaisen asunto ja yksiö postiapulaiselle. – Toiseen kerrokseen taas tulee postinhoitajan 3 huoneen ja keittiön sekä nimismiehen 4 huoneen, keittiön ja palvelijanhuoneen asunnot sekä nimismiehen apulaisen, nuoren poliisin yksiö.

– Nykyään on työvoimaa saatavissa riittävästi. Alussa oli työvoimasta ja tarpeista puutetta. Tarpeista on osittain puutetta vieläkin. Rakennuksen pitäisi valmistua tämän talven kuluessa. Posion postitoimisto on nykyisin rakenteilla olevan postitalon vieressä olevassa parakkirakennuksessa. Postitalon rakentaminen on urakalla Lapin Rakennus Oy:llä.

Paitsi rakennusmestari Kankaanpäätä, tapasimme postitalon rakennustyömaalla toisenkin tutun miehen, Nissilän Kälviältä, laulumiehen, joka kuuluu Kokkolan Laulu-Veikkojen ensi tenoreihin. Häneen tutustuimme toissa Maarianpäiväisen Laulu-Veikkojen Oulun konsertin karonkassa. Nissilä on kyseellisen työmaan kirjurina ja varastonhoitajana.

Toista kilometrin päässä postitalosta Kariniemen tien varressa on Metsähallituksen komeanlainen talo. Tässä talossa sijaitsee Posion jälleenrakennustoimisto.

Kuten sanottu, oli jälleenrakennuksen vastaava rakennusmestari Nestori Jäminki lomalla, eikä hänen sijaisensa oululainen nuori rakennusmestari Eero Hyttinen ollut oikein selvillä Jämingin alaan kuuluvista asioista. Asiapapereista kuitenkin selvisi yhtä ja toista, mm. että saksalaiset polttivat Posiolla yhteensä 936 rakennusta, joista asuinrakennuksia 193, karjakartanoita 142, muita ulkorakennuksia 333 ja latoja 268. Viime vuonna asukkaiden vasta muutettua paikkakunnalle rakennettiin etupäässä tilapäisrakennuksia, jotka on myöhemmin muodostettu vakinaisiksi navetta- ym. rakennuksiksi. Osuuskassat ovat rahoittaneet Posion jälleenrakennusta 58 miljoonalla markalla, mihin summaan eivät sisälly kunnan, seurakunnan, valtion, kauppaliikkeiden eikä julkisten rakennusten rahoitus.

Tämän vuoden aikana on valmistunut 108 asuinrakennusta, joita on lisäksi rakenteilla 79, kotieläinrakennuksia on valmistunut 42 ja rakenteilla 40, muita talousrakennuksia valmistunut 129 ja tekeillä 24.

Nykyisin eivät osuuskassat jälleenrakennusta rahoita, josta syystä rakennustoiminta on Posiollakin nyt miltei kuolleessa pisteessä. Mitä rakennustarpeisiin tulee, on sementtiä riittävästi, mutta valutavara, josta aikaisemmin oli kova puute, tekee edelleenkin kiusaa. Nauloja on hiljaisen ajan vuoksi nyt riittävästi, mutta keväämpänä voi niistäkin tulla puutetta. Puutavaraa on kohtalaisesti, joten se ei pahastikaan hidasta rakennustoimintaa. Ainoastaan Maaningan puolella on viime aikoina ollut vaikeata saada puutavaraa. Työvoimaa on tällä hetkellä riittävästi.

Useita rakennuksia on nyttemminkin valmistunut. Niinpä pappila valmistui sikäli, että kirkkoherra Ano Kauppinen pääsi sinne asumaan lauantaina t. k. 14. p:nä. Pappila on komea, täysin ajanmukainen talo. Neljä kaksikerroksista oppilasasuntoloilla ja talousrakennuksilla varustettua kansakoulua on rakenteilla. – Rovaniemen osuuskaupalle valmistui jo viime keväänä ajanmukainen myymälä- ja ravintola-liiketalo, jossa on keskuslämmitys ja oma sähkövalo. Sairaalarakennusryhmään kuuluu 3 rakennusta, lääkärin asunto sekä talous- ja sairaalarakennus, johon tulee mm. synnytyslaitos. Sairaalankin pitäisi valmistua kesään mennessä. Poro, Riista ja osuusliike Lapinmaa ovat rakennuttaneet liiketaloja. ”Kunnan isä” (kunnallislautakunnan puheenjohtaja) Matti Sotaniemi rakennuttaa upeata kaksikerroksista liiketaloa, johon tulee keskuslämmitys, matkustajakoti ja ravintola. Talo valmistuu jo tammikuussa. Vanhassa kirkossa ovat korjaustyöt käynnissä ja uuden kirkon rakentaminenkin on kyseessä. Niin että kuten edellisestä selviää, rakennustoiminta on Posiollakin varsin vilkasta, vaikkakin osuuskassojen rahoittama jälleenrakennus on nykyisin, kuten sanottu, seisauksissa, mutta toivottavasti vain tilapäisesti.

Posiolla on kirjakauppakin, jonka omistaa sikäläisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaarlo Tyni ja on korjauksia Aholan majatalon pikkupuolella. Pistäysimme sielläkin. Kaarlo Tyni kertoi, että Euroopan remonttimiehille tuli Aholankylästä niin kiire lähtö, etteivät he ehtineet polttaa siellä kuin muutamia taloja, nimittäin osuuskaupan, Ojanperän postitalon, Posion sahan ja Aholan majatalon päärakennuksen. Sen sijaan Posion monissa muissa kylissä saksalaiset tekivät puhdasta jälkeä.

Mitä joulukirjallisuuden menekkiin tulee, on Posiolla nykyään kysytyin kirja Reino Rinteen ”Tie päättyy tunturinlaella”, josta ensimmäinen lähetys 50 kappaletta on loppuunmyyty ja odotetaan toista lähetystä, joka sekin tulee pian myydyksi. Toiseksi kysytyin joulukirja on Paavonkallion ”Lapin tuho” jota oli meidän Posiolla käydessämme myyty 25 kappaletta.

Posiolaiseen ruokavalioon kuuluvat muikkujen ohella myös sienet, minkä Aholan majatalossa ruokaillessamme ilolla totesimme. Mutta maitoa ei Posiollakaan, enempää kuin Taivalkoskella, Kuusamossa ja Pudasjärvelläkään ole, vaan särpimeksi ryypätään marjamehua, joka sekin kyllä käy laatuun.