Sivut

Kuvia

Kuvat Nivala-Seuran arkiston Kaino Pihlajamaan kokoelmasta, jos ei toisin mainita.

[Kuva: Koljonvirran silta]
”Silta yli synkän virran…” Radan pisin siltajänne (45 m) ylittää Koljonvirran lähellä kuuluisaa taistelupaikkaa, jossa Suomen sodassa vuonna 1808 kaatui yhteensä lähes 1 000 sotilasta Ruotsi-Suomen ja Venäjän joukkojen kohdatessa. Kuva 1920-luvulta.
[Kuva: Kurenpolven asema]
Samoilla piirustuksilla kuin kuvan Kurenpolvi rakennettiin Ryönänjoen, Niemiskylän ja Vähäkankaan pysäkkirakennukset. Kuva 1920-luvulta.
[Kuva: Lampinsalmen silta]
Lapinsalmen sillan levyjänne (entinen kääntösilta) ja sen takana 32-metrinen ristikkojänne. Salmessa oikealla näkyvään kivipylvääseen voitiin tarvittaessa kiinnittää aluksia.
[Kuva: Ryönänjoen satama]
Ryönänjoen satamaradan päähän, Kiuruveden rantaan rakennettiin kaksiraiteinen, 60 metriä pitkä ja 14 metriä leveä puulaituri. Satamarata osoittautui – kuten Lapinsalmen kääntösiltakin – virheinvestoinniksi ja jäi laivaväylän lakkauttamisen myötä tarpeettomaksi jo vuonna 1932. Nykyisin laiturista muistuttavat vain järvestä pilkistävät tukipaalut. Kuva 1920-luvulta.
[Kuva: Kiuruveden asema 25.7.1926]
Kiuruveden asema vielä vuoraamattomana 25.7.1926. Samoilla piirustuksilla tehtiin Haapajärven ja Nivalan asemarakennukset. Rataosan asemat katettiin aluksi kyllästetyillä päreillä lukuun ottamatta Nivalaa, joka katettiin eterniittilevyillä. Nykyisin asemilla on peltikatot.
[Kuva: Maantiesilta Aittojärvellä]
Mahtavina suorina Kyösti Kallion rata halkoo Suomenselän metsiä. Kuvassa näkyy Aittojärven itäpuolella sijaitseva rataosan suurin leikkaus. Vuonna 1922 Karjalasta tulleille pakolaisille järjestettiin työtä juuri tämän leikkauksen teossa. Puusilta on yksi neljästä radalle alun perin tehdystä ylikulusta. Kuva 1920-luvulta.
[Kuva: Komun asema]
Tällaiset laiturituvat pystytettiin Aittojärvelle, Komuun, Parkkimaan, Kuonalle, Oksavalle ja Karvoskylään. Kuvassa oleva Komun rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa. Omistajan intohimona näyttää olevan halonhakkuu.
[Kuva: Pyhäjärven asema]
Pyhäsalmen asema rakennettiin vuonna 1924 samoilla piirustuksilla kuin kaksi vuotta aiemmin valmistunut Kontiomäki.
[Kuva: Kyösti Kallio Nivalan asemalla 1930-luvun lopulla]
Vuonna 1937 tasavallan presidentiksi valittu, Suomen suurimmaksi talonpojaksikin sanottu Kyösti Kallio (1873–1940) oli kotoisin Nivalasta, joten Iisalmi–Ylivieska-rautatiestä tuli luontevasti hänen nimikkoratansa. Tässä 1930-luvun lopulla otetussa kuvassa nivalalaiset ovat sankoin joukoin kokoontuneet asemalle ilmeisesti vastaanottamaan juuri Helsingistä kotikonnuilleen saapunutta presidenttiä. Kyösti Kallion viimeinen kotimatka katkesi dramaattisesti hänen kuollessaan marsalkka Mannerheimin käsivarsille 19.12.1940 Helsingin rautatieasemalla.
[Kuva: Raudaskylän asema]
Raudaskylään rakennettiin laituritupa samoilla piirustuksilla kuin Ylemmäisiin. Vasemmalla radan tyypillisiä asuinrakennuksia ulkohuoneineen. Kuva 1920-luvulta.
[Kuva: Kalajoen kolme siltaa]
Kalajoen sillat Ylivieskan aseman pohjoispuolella: vastavalmistunut Kyösti Kallion radan silta ja Oulun radan alkuperäinen silta. Rautatiesiltojen takana näkyy vuonna 1911 rakennettu Savisilta, joka on tätä nykyä Suomen toiseksi vanhin betonisilta. Kuva 1920-luvulta.
[Kuva: Ylivieskan asema]
Oulun radan IV luokan tyyppipiirustusten mukainen Ylivieskan asema vuodelta 1886 kuvattuna Kyösti Kallion radan rakentamisen aikoihin, ennen laajennusta. Laiturilla poseeraavat oikealla asemapäällikkö G. Löfman ja vasemmalla kirjuri R. Köhnen. Huomaa Rautatiekirjakaupan ”kioski”.
[Kuva: Ylivieskan asemanseutua]
Tällainen näkymä avautui Ylivieskan vesitornista ratapihan laajennustöiden aikoihin 1925–1926. Kalajokilaakson lakeus ei vielä silloin kätkeytynyt teollisuusalueen taakse.
[Kuva: Hullu-jussi työssä]
Iisalmi–Ylivieska-rautatierakennuksen yleisin kaivinkone, höyrykäyttöinen Orenstein & Koppel A.G.:n tyyppi nro 8 eli ”hullujussi”. Tässä kone uurastaa ilmeisesti Pohjanmaan radalla, Eskolan ratapihan alentamistyön parissa vuonna 1925. Huomattava osa Eskolaa vietiin tuolloin Kyösti Kallion radalle, nimittäin alentamistyöstä saatu sora sekä liikennepaikkarakennus.
[Kuva: Juhlajunan veturi 25.7.1926]
H6 (Hk5) 494 sai kunnian toimia radan avajaisjunan veturina sunnuntaina 25.7.1926. Pohjanmaan ja Savon vaakunat veturin keulalla kuvaavat radan merkitystä näiden kahden niin erilaisen maakunnan yhdistäjänä.

Sivut