Lukion perustaminen oli Utajärvellä ensimmäisen kerran virallisesti esillä 1950-luvun alussa. Utajärven kansakoululautakunta piti kesäkuun 10. päivänä 1952 kokouksen Utajärven keskuskansakoululla. Saapuvilla olivat puheenjohtaja A. A. Laitinen ja jäsenet Heikki Mäkelä, V. O. Leinonen ja taloudenhoitaja Iikka Kangas-Korhonen. Kokouksen pöytäkirjan 4. §:ssä kerrotaan seuraavaa:

”Luettiin pöytäkirja Puolangalla 17.5.1952 pidetyn Kainuun kuntien lukiotoimikuntien kokouksesta, jossa Utajärven edustajina olivat talousneuvos A. A. Laitinen ja opettaja V. O. Leinonen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja V. K. Laitinen. Tämän johdosta päätettiin esittää kunnanvaltuustolle, että Utajärvi lähtee hankkeeseen mukaan. Hyväksyttiin puheenjohtajan asiasta laatima ja kunnanvaltuustolle osoittama kirje.”

Mainitussa kunnanvaltuustolle osoitetussa kirjelmässä sanotaan mm. seuraavaa:

”Koska kuitenkin kyseisen alueen keskikouluista ainoastaan Suomussalmen ja Utajärven keskikoulut ovat antaneet päästötodistuksia jo useamman vuoden aikana, niin ainoastaan nämä kunnat voisivat saada lukioluokat keskikoulunsa yhteyteen ensi vuonna, siis ensi syksynä jo. Suomussalmen keskikoululla on niin suuri tilanahtaus, että sinne ei voida lukioluokkia perustaa ennen kuin on sitä varten rakennettu tilat. Sen sijaan Utajärven keskikoululle voitaisiin lukioluokat ottaa vastaan jo ensi syksynä... Jos Suomussalmelta tulisi ainoastaan 10–12 oppilasta, niin nämä voitaisiin ensi vuonna sijoittaa niiden oppilaiden koteihin, jotka tulisivat lukioon omasta kunnasta. Pääjohtaja Salmelan ehdotuksen mukaan voitaisiin lukioluokille Utajärvelle ottaa myös Muhoksen keskikoulusta joku määrä oppilaita. Nämä voisivat kulkea junalla kotoaan ja näin tilaa jäisi suomussalmelaisille oppilaille enemmän.”

Utajärven kunnanvaltuusto käsitteli lukion perustamista 27.6.1952. Kokouksen pöytäkirjan 4 § kertoo seuraavaa:

”Otettiin ilmoitettuna vuorollaan käsiteltäväksi lukion perustaminen Utajärven kuntaan syyslukukauden alusta tänä vuonna, mutta päätettiin asia siirtää, kahdellatoista äänellä seitsemää vastaan, tämän kokouksen viimeiseksi asiaksi.”

Pöytäkirjan viimeisessä pykälässä kuitenkin todetaan, että valtuuston kokoonnuttua noin kahden tunnin tauon jälkeen käsittelemään 4. §:ssä siirrettyä asiaa, todettiin, ettei valtuusto lukumääräänsä nähden ollut enää päätösvaltainen. Joten mitään päätöstä ei voitu asiasta pöytäkirjaan tehdä.

Valtuusto kokoontui uudelleen heinäkuun neljäntenä päivänä 1952. Tällöin se päätti perustaa Utajärven kuntaan lukion. Perustamispäätös on kirjattu pöytäkirjan 3. §:ään seuraavasti:

”Otettiin ilmoitettuna käsiteltäväksi ns. lukiotoimikunnan esitys lukion perustamisesta kunnallisia keskikouluja varten.”

Kun oli kuultu valmistelevan työvaliotoimikunnan kirjalliset esitykset ja saatu lisäksi muutenkin suullista valaistusta asiaan, päätettiin tehdä seuraava päätös:

”Utajärven kunnanvaltuusto päättää perustaa ja ylläpitää Utajärven kunnassa syyskuun 1. päivästä 1952 lukien suomenkielistä, 3-luokkaista, yliopistoon johtavaa lukiota poikia ja tyttöjä varten.”

Samalla päätettiin asiaa ajamaan kunnanhallitus. Tämän päätöksen puolesta antoi 22 valtuutetusta äänensä 11 valtuutettua viiden valtuutetun pidättäytyessä äänestämästä ja kuuden poistuttua istuntosalista. Päätökseen liitettiin myös vastalause.

Perustamispäätös kuitenkin raukesi, koska kunnanhallitus ei katsonut voivansa panna sitä täytäntöön. Lukion perustamista vastustaneet valtuutetut olivat marssineet ulos kokoushuoneesta ennen päätöksentekoon ryhtymistä, ja näin ollen kokous ei enää ollut lainvoimainen. Niinpä valtuusto elokuun kokouksessa päättikin siirtää lukioluokkien perustamisen ja asettaa viisihenkisen toimikunnan tekemään asiasta perusteltua suunnitelmaa ja laskelmaa kunnalle mahdollisista aiheutuvista kustannuksista. Lukion perustamista vastustaneet olivat nimenomaan pelänneet kunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Lukiotoimikunta kokoontui talven 1952–53 aikana useaan kertaan. Sen papereista löytyy mm. valmis luonnos valtioneuvostolle osoitetusta lukion perustamishakemuksesta. Lukiohanke kuivui kuitenkin tällä kertaa pikkuhiljaa kokoon. Valtuustonkin huomion näyttivät vieneen ajankohtaisemmat asiat, mm. Vaalaan liitettävien alueiden kysymys.

Ajatus lukion perustamisesta jäi kuitenkin itämään, ja se otettiin usean kerran esille mm. neuvotteluissa lääninhallituksessa ja kouluhallituksessa. Paras etsikkoaika oli kuitenkin mennyt ohi ja Utajärvi sai seurata sivusta, kun naapurikuntiin Muhokselle, Puolangalle ja Vaalaan perustettiin lukiot. Virallinen hakemus lukion perustamisesta tehtiin valtioneuvostolle vuonna 1974. Mieliala tuossa vaiheessa oli kuitenkin yksisarjaisia lukioita vastaan, ja niinpä valtioneuvoston päätös hakemukseen oli lyhyt:

”Valtioneuvosto on tänään tämän hakemuksen käsitellyt, mutta ei ole katsonut voivansa siihen suostua.”

Kolmas ja lopulta tulokseen johtanut yritys lukion perustamiseksi tehtiin Utajärvellä vuosina 1981 ja 1982. Vuonna 1981 valtioneuvostolle tehty hakemus ei vielä tuottanut tulosta. Lopulta kesäkuun 10. päivänä 1982 valtioneuvosto teki myönteisen päätöksen Utajärven lukion perustamisesta. Aikaa oli kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Utajärven kansakoululautakunta oli tehnyt asiasta ensimmäisen esityksensä.

Päätös Utajärven lukion perustamisesta oli lopulta poliittinen. Opetusministeriön esittelevä virkamies vastusti pienlukioiden perustamista, mutta opetusministeri virkamiehistön kannasta poiketen esitteli valtioneuvoston istunnossa asian siten, että viiteen yksisarjaista lukiota anoneeseen kuntaan myönnettiin perustamislupa. Näistä kunnista neljä oli Oulun läänissä: Kärsämäki, Reisjärvi, Vuolijoki ja Utajärvi.

Utajärven lukio aloitti toimintansa 1.8.1982 ja on toiminut samoissa tiloissa peruskoulun yläasteen kanssa.