Keskikoulun perustaminen

Jo ennen talvisotaa askarrutti utajärveläisiä oman oppikoulun perustaminen. Oppikoulun perustaminen kytkettiin suunnitteilla olleeseen Valistustalo Oy:n perustamiseen. Ajateltiin, että oppikoulun perustaminen ja kirkonkylältä puuttuva kokoustilakysymys voitaisiin ratkaista samalla kertaa. Hanke kuitenkin raukesi sekä oppikoulun että Valistustalon osalta.

Toisen kerran keskikoulun perustaminen tuli esille välirauhan aikana. Vuonna 1940 Utajärvelle siirrettiin suuri joukko salmilaista siirtoväkeä. Heiltä saatiin kuulla, että Salmissa oli ollut keskikoulu, joka nyt aiottiin siirtää johonkin kuntaan, jossa asuu salmilaista siirtoväkeä. Tämän tiedon pohjalta ryhdyttiin uuteen yritykseen keskikoulun saamiseksi Utajärvelle. 30.12.1940 Utajärven kunnanvaltuusto päätti esittää kouluhallitukselle, että Salmin yhteiskoulu siirrettäisiin Utajärvelle, ja perustella esitystään sillä, että Oulujokivarressa oli suhteellisen paljon salmilaista siirtoväkeä. Asiaa kouluhallitukseen esittämään valittiin toimikunta, johon kuuluivat opettaja A. A. Laitinen, nimismies Arvi Salonen ja maanviljelijät Iisak Oilinki ja Iikka Korhonen. Toimikunta matkusti Helsinkiin ja sai kuulla, että oli pahasti myöhässä, sillä valtioneuvosto oli pari päivää aikaisemmin tehnyt päätöksen, jossa Salmin yhteiskoulu oli siirretty muualle.

Kuitenkin vuonna 1945 keskikoulun perustamisasia nostettiin uudelleen esille. Asiasta käytiin Helsingissä neuvottelemassa kouluhallituksen edustajien kanssa. Kouluhallituksen puolelta annettiin ymmärtää, että paras tapa keskikoulun perustamiseen oli koulun perustaminen kannatusyhdistyksen pohjalle. Niinpä Utajärven kunnanvaltuusto kokouksessaan 12.5.1945 päätti perustaa keskikoulun Utajärven kirkonkylään. Samalla perustettiin lehtorin virka, koska ensimmäisenä vuonna tulisi olemaan vain yksi keskikoululuokka. Valtionapua keskikoululle valtuutettiin hakemaan A. A. Laitinen ja Iisak Oilinki.

21.6.1945 kunnanvaltuusto päätti kouluhallituksen ehdotuksen mukaisesti, että Utajärven keskikoulusta tulee kolmiluokkainen ja että se perustuu kuusivuotisen kansakoulun pohjalle. Samalla päätettiin, että keskikoulu aloittaa toimintansa 1.8.1945 kirkonkylän kansakoulun huoneistossa.

Valtioneuvosto antoikin 2.8.1945 päätöksen, jolla Utajärven kunta oikeutettiin perustamaan poikia ja tyttöjä varten kolmiluokkainen kansakoulun täydelliseen kurssiin rakentuva valtion keskikoulua vastaava suomenkielinen keskikoulu.

Asiaa ei kuitenkaan oltu vielä loppuun käsitelty. Samaan aikaan Utajärven keskikouluhankkeen kanssa oli ollut vireillä kunnallisia keskikouluja koskevan lainsäädännön valmistelu. Kun kunnallisia keskikouluja koskeva täytäntöönpanoasetus valmistui, päätettiin Utajärvellä anoa keskikoulu kunnalliseksi keskikouluksi. Eduskunta oli kuitenkin myöntänyt varat ainoastaan kahden koekeskikoulun perustamista varten. Kun kunnallisten keskikoulujen perustaminen ratkaistiin kouluhallituksessa, sai Utajärven kunta yllättäen Luumäen kunnan ohella luvan kunnallisen keskikoulun perustamista varten. Asiaa kouluhallituksessa esittelemässä olleen A. A. Laitisen mukaan kouluhallituksen pääjohtajan sympatiat Utajärven keskikoulun perustamista kohtaan ratkaisi viimekädessä Utajärven kansakoulujen menestys vuoden 1944 Nuorten talkoot -kilpailussa.

Keskuskoulun rakentaminen

Keskikoulu aloitti väliaikaisissa tiloissa lukuvuoden 1945–46 alussa. Ensimmäiseksi keskikoulun opettajaksi ja johtajaksi valittiin maisteri Eeva Puustjärvi Oulusta. Koulu aloitti kirkonkylän kansakoulun luokkahuoneessa; kansakoulun luokiksi vuokrattiin asunto poliisi Paavolan talosta. Seuraavina vuosina koulu toimi peräti puutteellisissa olosuhteissa, osa tosin kansakoululla, mutta osa jo rukoushuoneen salissa. Keskikoulun asuntolaa rakennettiin kuitenkin Laitilan tilalle, ja kun siitä jätettiin muutamia väliseiniä pois, saatiin keskikoululle kolme luokkahuonetta.

Kirkonkylän koulujen tilaongelma suunniteltiin ratkaistavaksi siten, että kirkonkylälle rakennettaisin keskuskoulu, johon voitaisiin sijoittaa paitsi kirkonkylän piirin kansakoulu ja jatkokoulu, myös kunnallinen keskikoulu. Ensimmäiset piirustukset keskuskoulua varten suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Hansten. Kunnanvaltuusto hyväksyi Hanstenin piirustukset, joiden mukaan koulusta olisi tullut viisikerroksinen rakennus. Myöhemmin kuitenkin kunnan edustajat kääntyivät arkkitehti Aarne Ervin puoleen ja pyysivät häntä suunnittelemaan koulun piirustukset. Ervi innostuikin asiasta, ja 21.12.1948 kunnanvaltuusto purki aikaisemman päätöksensä keskikoulun piirustuksista ja antoi valtuudet laadituttaa arkkitehti Ervillä uudet piirustukset. Ervin piirustukset hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 25.2.1949 ja niille saatiin myös kouluhallituksen hyväksyminen.

Kouluhallitus oli ehdottanut myönnettäväksi keskikoulun rakentamiseen valtionapua 60 % ja lainaa 30 %; lopullinen avustus- ja lainapäätös kuitenkin viipyi valtioneuvostossa. Siitä huolimatta koulurakennuksen rakentamistyöt aloitettiin kouluhallituksen ja arkkitehti Ervin kehotuksesta kevätkesällä 1949. Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 10.6.1949 keskeyttää rakennustyöt, koska vieläkään ei ollut saatu päätöstä valtionavustuksesta. Kun sitten viralliset päätökset saapuivat elokuun alussa 1949, pantiin rakennustyöt uudelleen käyntiin. Parasta rakennusaikaa oli hukattu pari kuukautta. Tämä näkyi rakennuksen ulkomuodossa mm. siten, että arkkitehdin suunnittelemasta tiilipinnasta täytyi luopua ja koulurakennukseen tehtiin rappauspinta.

Keskikoulurakennus valmistui vuoden 1950 aikana. Aluksi siinä toimivat kirkonkylän kansakoulu, keskikoulu ja jatkokoulu. Jatkokoulun tilalle tullut kansalaiskoulu muutti keskikoululta omaan rakennukseen vuonna 1960. Peruskouluun siirtymisen jälkeen keskikoululle jäi ainoastaan peruskoulun yläaste. Vuodesta 1982 lähtien siinä on yläasteen lisäksi toiminut Utajärven lukio.