Talvisota

Talvisodan sytyttyä lakkasi koulunpito Utajärvellä. Nuoremmat miesopettajat joutuivat sotatehtäviin, ja ne naisopettajat, jotka olivat lottia, joutuivat ilmavalvontapaikoille ja muonituksia hoitamaan. Joillakin kouluilla yritettiin tulla toimeen sijaisvoimilla, mutta pian saatiin muuta tekemistä. Puoli Kainuuta ja osa Kuusamoa oli ohjattu evakuoitavaksi Puolangan kautta Utajärvelle, ja siirtoväen vastaanottamiseen piti kiireesti valmistautua. Kirkonkylän johtajaopettaja A. A. Laitinen määrättiin siirtoväen huoltajaksi. Kirkonkylän kansakoulu joutui evakkojen keskuspaikaksi. Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Puolanka, osa Kuhmoa ja Kuusamoa joutui talvisodan evakkomatkalle. Koulut organisoitiin evakkoja vastaanottamaan. Ojakylän koululle perustettiin orpolapsille lastenkoti. Niskakosken koululle järjestettiin käsityökoulu, jossa ommeltiin alusvaatteita evakkoja varten ja vieläpä kankaitakin. Juorkunan koululle perustettiin halkosavotta; kirkonkylän koululle järjestyi siirtoväen sairaala. Joka koululle järjestettiin siirtoväelle majoitus, luokat ja käsityöhuoneet – vieläpä usein eteisetkin olivat vuoteita täynnä. Koulukeittiöt palvelivat siirtoväkeä, ja opettaja tai joku johtokunnan jäsen järjesti ruokatavaroiden hankinnan ja jakelun. Pulpetit siirrettiin talousrakennukseen tai pinottiin korkeisiin rykelmiin luokkien seinustoille.

Kun talvisota päättyi, palasi osa siirtoväkeä kotiseudulleen. Karjalasta tuli kuitenkin uutta siirtoväkeä tilalle. Koulut saatiin pikkuhiljaa käyntiin. Siirtoväki lisäsi kuitenkin oppilaita kunnan kouluihin, ja useihin kouluihin täytyi perustaa väliaikaisia opettajan virkoja. Luokkia täytyi myös sijoittaa vuokrahuoneisiin; esim. kirkonkylässä vuokrattiin pappilan pirtti, rukoushuone ja Seppäsen pirtti luokiksi. Lisäksi useilla kouluilla järjestettiin opetus iltavuoroiksi luokkien puuttumisen vuoksi.

Nuorten talkoot -kilpailu

Jatkosodan aikana järjestettiin Nuorten talkoot -toimintaa. Maa jaettiin piireihin piirijohtajineen ja joka kylä organisoitiin oman talkoopäällikön alaisuuteen. Koulupiirit muodostivat talkooyksikön, jota johti nuorten talkoojohtaja. Utajärvellä toimi nuorten talkoojohtajana opettaja Saara Juhola.

Utajärvellä kaikki koulupiirit olivat mukana Nuorten talkoot -toiminnassa, vaikka harva asutus Särkijärven, Juorkunan ja Sanginkylän piireissä vaikeutti toimintaa. Vuonna 1943 Utajärven kunnan Nuorten talkoot sai toisen palkinnon koko maan kuntien joukossa: taiteilija Koiviston maalaaman kauniin taulun Hailuodosta. Tämä innosti Utajärven talkooväkeä, ja seuraavana vuonna sai Utajärvi ensimmäisen palkinnon: taiteilija Hyvärisen pronssiveistoksen ”Tyttö ja kani”. Koulujen välisen kilpailun voitti kirkonkylän koulupiiri johtajana opettaja Tyyne Laitinen. Muutoin tulokset olivat verrattain tasavertaisia.