Sotkajärven koulu

[Kuva: Sotkan koulu]
Nykyinen Sotkan koulu

Kuten aikaisemmin on todettu, pysähtyi uusien koulujen perustaminen Juorkunan ja Keskiniskan koulujen perustamisen jälkeen. Perustamisesityksiä kylläkin tehtiin, mutta kunta noudatti säästäväisyyslinjaa eikä suostunut perustamispäätöksiin.

Vuonna 1902 teki talollinen Matti Ojala kuntakokoukselle esityksen, että Sotkajärvelle perustetaan kansakoulu. Asian käsittely kuitenkin siirrettiin, koska kirkonkylän uusi kansakoulu oli rakenteilla. Kuntakokous ei myöskään vuonna 1904 suostunut perustamaan Vaalaan koulua, vaikka Oulun läänin kuvernööri tarjosi kunnalle lahjaksi valtion omistaman huoneiston koulurakennusta varten. Kuntakokous kieltäytyi koulun perustamisesta vedoten siihen, että tarjotut huoneet olivat sopimattomalla paikalla ja riittämättömät ja että kunnan velat yksityisille ja valtiolle olivat niin suuret, että oli jo liiaksi rasitusta niissä.

Huhtikuussa 1911 Sotkajärven koulukysymys oli uudelleen kuntakokouksen käsittelyssä. Kuntakokous päätti, että koulu jätetään tällä kertaa perustamatta, mutta ensimmäinen koulu, joka kuntaan perustetaan, tulee Sotkajärvelle. Sanginjärven kyläläiset valittivat päätöksestä, koska he katsoivat, että päätös estää koulujen perustamisen muihin kyliin. Valitus kumoutui, mutta tosiasiaksi tuli, että jatkossa kuntakokouksen lupaus koulun perustamisesta Sotkajärvelle esti muiden koulujen perustamisen. Lupaukseen sotkajärveläisille vedottiin, kun eri kylien esityksiä koulujen perustamisesta käsiteltiin.

Kuten aikaisemmin on todettu, kunnan kanta koulujen perustamisiin muuttui, kun kuntakokous päätti perustaa kunnanvaltuuston syyskuun 18. päivänä 1916 kesken 1. maailmansodan. Valtuuston puheenjohtajaksi ja sihteeriksi tuli kansakoulun opettaja.

Sotkajärven koulun perustaminen tuli kunnanvaltuuston käsittelyyn heti vuonna 1917. Sotkajärven esityksen kanssa kilpaili myös muiden kylien esityksiä, mutta vuoden 1911 päätökseen vedoten kunnanvaltuusto asetti Sotkajärven ensisijalle. Koulu perustettiin ja aluksi vuokrattiin kouluhuoneet Ristiniemen talosta Jaakko Pokelalta. Samoin koululle asetettiin johtokunta.

Koulua ryhdyttiin rakentamaan Määtän saaren kohdalle Oulujoen pohjoispuolelle, josta saatiin tontti lahjaksi. Koulu valmistui vuonna 1921, mutta se paloi kohta sen jälkeen, ja koululle vuokrattiin huoneet Ojalan talosta. Vuonna 1924 uudelle koulurakennukselle vahvistettiin piirustukset, ja uusi kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1926. Myöhemmin tämäkin koulurakennus paloi; nykyään toimiva Sotkan koulurakennus valmistui vuonna 1948.

Vaalan (Niskakosken) koulu

Vaalan kansakoulupiiriin kuului paitsi varsinainen Vaalan kylä myös Järvikylä ja Niskakosken vartta monta kilometriä. Vaalan kansakoulun perustamispäätös tehtiin 22.5.1918. Valtuusto hyväksyi Vaalan piirin koulun paikaksi Kolehmaisen talon, jossa koulu aloittikin vuokrahuoneistossa. Uleå-yhtiö lahjoitti myöhemmin koululle tontin, joksi neuvottelujen jälkeen hyväksyttiin Saarenpään autiotila Kutujoen suulta vuonna 1920. Koulurakennus valmistui tälle tontille vuonna 1921.

Vaalan kyläläiset olivat kuitenkin koulun paikkaan tyytymättömiä, koska koulu sijaitsi noin 5 kilometrin päässä Vaalasta. Vaalalaiset vaativat useaan otteeseen oman koulun perustamista, mutta vähäisen lapsiluvun vuoksi asia raukesi.

Kun Vaalan kylän keskustaan perustettiin myöhemmin uusi koulu, muuttui entisen Vaalan koulun nimi Niskakosken kansakouluksi. Kuntaliitoksen jälkeen vuonna 1954 koulun nimi muutettiin Järvikylän kouluksi.

Sanginjärven koulu

Sanginjärven koulun perustamispäätös tehtiin kunnanvaltuuston kokouksessa 10.3.1919. Koulupaikaksi valtuusto osti vuonna 1919 Hiltulan tilan metsineen. Tilan päärakennukseen suunniteltiin luokkahuone; entisestä pirtistä tehtiin käsityöhuone ja kamareista opettajille asunto. Koululle valittiin johtokunta, ja koulu aloitti toimintansa vuonna 1921.

Sangin koulun uudisrakennus valmistui vuonna 1953. Koulu toimii tällä hetkellä kolmiopettajaisena peruskouluna.

Ahmaskylän koulu

[Kuva: Ahmaksen koulu] Kunnanvaltuusto teki koulun perustamisesta päätöksen 28.2.1921. Kunta osti koulun paikaksi osan Mustolan tilasta, mutta asiasta kehkeytyi riita ja valituskierre, joka lykkäsi koulun alkuunlähtöä usealla vuodella. Lopulta kuitenkin koulu rakennettiin Kangas-Mustolan tilasta ostetulle tontille.

Koulun piirustuksiksi hyväksyttiin Sotkajärven kansakoulun piirustukset. Kopioimisvaiheessa piirustuksista tuli kuitenkin peilikuva siten, että Sotkajärven ja Ahmaksen koulut olivat toistensa peilikuvia. Koulu avattiin Ahmaskylässä vuonna 1925.

Ahmaksen koulu lakkautettiin 1.8.1985 alkaen. Koulun nimi kuitenkin säilyi, sillä samalla Ojakylän koulun nimeksi muutettiin Ahmaksen koulu.

Särkijärven koulu

Särkijärveläiset olivat tyytymättömiä Juorkunassa olevaan kouluun. Koulumatkat olivat pitkiä eikä koululla ollut asuntolaa. Näin verrattain harvat Särkijärven lapset hakeutuivat kouluun.

Valtuusto suostuikin aluksi perustamaan alakoulun Särkijärvelle vuokrahuoneisiin. Alakoulu sijoitettiin Kallan taloon, jossa se aloitti toimintansa tammikuussa 1923. Särkijärviset vaativat kuitenkin jo seuraavana vuonna koulun muuttamista supistetuksi kouluksi. Kunnanvaltuusto tilasikin koulun piirustukset ja osti Särkijärven rannalta tontin koululle 25.4.1922. Kuitenkin 14.11.1924 päätettiin koulunpitoa jatkaa Kallan talossa, josta vuokrattiin kouluhuoneet 10 vuodeksi.

Särkijärven koulun rakentaminen lähti lopulta käyntiin 1920-luvun lopulla, ja koulurakennus valmistui 27.12.1929. Koulun rakentamispäätökseen vaikutti rouva Pekurin tekemä lahjoitus koululle.

Kunnanvaltuusto vahvisti 8.6.1938 T. A. Vallin rakennuspiirustukset, joiden mukaan Särkijärven koulua jatkettiin luokkahuoneella ja ruokasalilla. Samalla suunniteltiin yläkertaan oppilasasuntola ja asunnot asuntolanhoitajalle ja yhdelle opettajalle. Koulun rakennustyöt toteutettiin pääosin vuosien 1939–1940 aikana.

Nykyään Särkijärven koulu toimii kaksiopettajaisena peruskouluna.

Utoslahden koulu

Utoslahden kyläläisillä oli vaikeuksia käydä kirkonkylän kansakoulussa, koska oli ylitettävä leveä Oulujoki joko lossilla tai veneellä. Usein ns. ”rospuutto” oli niin pitkä, ettei kouluun päässyt viikkokausiin. Valtuusto kuitenkin hylkäsi utoslahtelaisten anomuksen avata koulu Hiltulan talossa.

Muhoksen kunnan raja Utajärven kirkonkylällä oli niin lähellä, että lähimpiin Muhoksen taloihin oli matkaa vain noin 3 kilometriä kunnan rajalta. Muhoksen kunnanvaltuusto tekikin Utajärven kunnalle esityksen, että Utoslahdelle rakennettaisiin kahden kunnan yhteinen kansakoulu. Neuvottelukokouksessa päätettiin avata Lesolan talossa vuokrahuoneessa yhteinen kansakoulu syyslukukauden alussa 1926. Lesolan talo kuitenkin paloi, ja kunnanvaltuusto vuokrasi 4.6.1929 Kallion talosta huoneet koulun tarpeisiin.

Lopulta saatiin ostetuksi Eino Utoslahdelta tontti koululle Puolangan maantien varresta vuonna 1937. Sinne rakennettiin Muhoksen ja Utajärven kunnan yhteinen supistettu kansakoulu vuonna 1938. Piirustukset suunnitteli ratamestari T. A. Valli, ja rakentaminen annettiin urakalla rakennusmestari T. J. Nurmelle.

Koulun uudisrakennus valmistui vuonna 1957, ja sen piirustukset tilattiin Maaseudun keskusrakennustoimisto Oy:ltä.

Utoslahden kansakoulupiiri lakkautettiin ja yhdistettiin kirkonkylän piiriin 1.8.1972 alkaen.

Alasuvannon koulu

Alasuvannon koulupiiriläiset anoivat oman kansakoulun perustamista 3.10.1928, mutta vasta 31.1.1929 ryhdyttiin tiedustelemaan vuokrahuoneistoa koululle. Se saatiinkin Ranta-Korholasta, jossa koulu aloitettiin 1.8.1929. Kuitenkin jo seuraavana vuonna vuokrattiin Kangas-Korholasta huoneet koulun käyttöön.

Valtuusto päätti rakentaa kansakoulun Romppaisen tilalle Oulujoen pohjoispuolelle. Tila oli kunnan omistuksessa. Kouluhallitus hyväksyi koululle ns. ”Salervon supistetun koulun piirustukset”, jotka olivat pienet ja nimensä mukaisesti supistetut. Varsinaista koulun rakentamista kuitenkin siirrettiin useaan otteeseen. Viimein vuonna 1937 päästiin koulun rakennustyöt aloittamaan. Koulu valmistui vuosina 1937–39.

Oulujoen rakentamistyö vaikutti asutukseen Alasuvannon koulupiirissä niin, että koulu jouduttiin lakkauttamaan ja liittämään kirkonkylän piiriin 1.8.1957 alkaen. Vuosina 1956–61 toimi Alasuvannon koulupiiriä vastapäätä Oulujoen etelärannan koulupiiri vuokrahuoneistossa. Tämä koulupiiri kuitenkin lakkautettiin 1.8.1961 ja liitettiin kirkonkylän koulupiiriin.

Murron koulu

Kunnanvaltuusto asetti 6.6.1928 toimikunnan etsimään Murronkylästä koulukäyttöön sopivaa taloa. Toimikunta ehdotti, että kouluhuoneisto voitaisiin vuokrata Murron talosta. Koulu toimikin tässä talossa alakouluna pari vuotta alkaen vuodesta 1928. Sitten huoneita ei enää vuokrattu ja koulun toiminta lakkasi neljäksi vuodeksi.

Tammikuussa 1935 alakoulu aloitti uudelleen Asikaisen talossa. Samoihin aikoihin ryhdyttiin myös toimiin oman koulurakennuksen saamiseksi kylään. Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1938, jolloin koulu myös muuttui supistetuksi kouluksi. Koulun piirustukset suunnitteli ratamestari T. A. Valli, ja ne olivat supistetun koulun piirustukset. Rakentaminen annettiin urakalla raknnusmestari T. J. Nurmelle.

Murron kansakoulun piiri lakkautettiin 1.8.1962 alkaen ja yhdistettiin kirkonkylän koulupiiriin.

Koulujen uusi rakennusvaihe

1930-luvun puoliväliin tultaessa kunta oli joutunut perustamaan useita kouluja, joita se ei kyennyt rakentamaan. Vuokrahuoneissa hoidetut koulut eivät vastanneet tarkoitustaan, ja tarkastajat vaativat yhä tiuhemmin koulujen rakentamista. Lisäksi koululait vaativat perustamaan jokaiselle täydelliselle kansakoululle alakoulun. Kunta ratkaisi tämän kysymyksen perustamalla puolivuosin toimivia alakouluja lähes joka kylään.

Kuitenkin ne koulupiirit, joissa ei ollut vielä omaa koulua – Autio, Ylisuvanto, Ojakylä ja Naamankylä – alkoivat vaatia koulun perustamista yhä pontevammin. Kunta katsoi, että sillä oli sellainen rakentamisvelvoite, josta se ei yksin selvinnyt.

Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 18.4.1936 lähettää Helsinkiin neuvottelukunnan neuvottelemaan koulurakentamisasioista. Lähetystöön valittiin nimismies Arvi Salonen, maanviljelijä E. A. Kukkonen ja opettaja A. A. Laitinen. Lähetystö vieraili opetusministeriössä, valtiovarainministeriöissä ja kouluhallituksessa. Lopulta neuvottelujen tuloksena saatiin kouluviranomaisten ja Utajärven kunnan kesken sellainen sopimus, että kunta saa koulurakentamiseen valtionapua 60 % hyväksytyistä kustannuksista ja 30 % kuoletuslainaa, joten kunnan itsensä rahoitettavaksi jäi 10 %. Ehtona kuitenkin oli, että kunta sitoutui rakentamaan 2 kansakoulua vuodessa siksi, kunnes kaikki kansakoulut oli rakennettu. Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdot kokouksessaan 9.5.1936.

Ylisuvannon koulu

Kouluhallituksen rahoittamispäätöksen jälkeen valtuusto valitsi rakennustöitä valvomaan kolmihenkisen rakennuslautakunnan, johon tulivat kuulumaan A. A. Laitinen, Isak Oilinki ja Iikka Korhonen. Ensimmäiseksi toteutettiin Alasuvannon ja Ylisuvannon kansakoulujen rakentaminen.

Ylisuvannon kansakoulu oli toiminut vuokratiloissa Oulujoen pohjoisrannalla Koukkarissa syksystä 1928 alkaen. Nyt Ylisuvannon koululle hyväksyttiin kouluhallituksen piirustukset kahden opettajan kouluksi. Ylisuvannon koulun rakentaminen suoritettiin urakkatyönä ja koulu valmistui vuonna 1937.

Nykyään Ylisuvannon koulu toimii Vaalan kunnassa kaksiopettajaisena peruskouluna.

Ojakylän koulu

Kunnanvaltuusto epäili aluksi koulun perustamista Keskiniskan ja Ahmaskylän koulujen väliin, koska välimatka oli reilut 10 kilometriä. Kyläläisten painostuksesta valtuusto kuitenkin suostui syksyllä 1938 koulun avaamiseen Ojakylän Korholassa.

1.10.1938 ostettiin Ahmaksen aseman kohdalta tontti Korholan talosta, ja rakennuslautakunta ryhtyi toimiin koulun rakentamiseksi. Sotkan ratamestari V. A. Valli teki koululle piirustukset, jotka kouluhallitus hyväksyi. Rakentaminen alkoi syksyllä 1938 urakalla. Koulusta tuli kahden opettajan koulu. Koulu pääsi muuttamaan omaan taloon syyslukukauden alussa 1939.

Nykyään Ojakylän koulu toimii kaksiopettajaisena peruskouluna. Koulun nimi muutettiin 1.8.1985 alkaen Ahmaksen kouluksi.

Aution koulu

Aution koululle ostettiin Aution tilasta Eino Pelkoselta Utosjoen törmältä koulupalsta. Koulua ruvettiin rakentamaan, mutta talvisota keskeytti rakentamistyöt. 20.8.1940 vuokrattiin Aution koulun rakennukseksi Eino Pelkoselta asunto ja luokka. Koulurakennuksen valmistuminen lykkääntyi sodan vuoksi niin, että se valmistui vasta vuonna 1948.

Aution koulupiiri lakkautettiin vuonna 1976 ja liitettiin Sangin koulupiiriin.

Naaman koulu

Kunnanvaltuusto päätti 30.12.1938 ostaa Naaman koulun paikaksi monien kyläriitojen ja valitusten jälkeen Varpukangas-nimisen palstan. Talvisota kuitenkin keskeytti rakennustyöt, ja Naaman koululle vuokrattiin kouluhuoneistoksi Ahosen pirtti Santeri Väisäseltä. Naaman koulun vuonna 1939 aloitettu rakentaminen päättyi vasta vuonna 1947. Koulu rakennettiin supisetuksi kouluksi.

26.11.1960 Naaman koulurakennus paloi. Uudisrakennus palaneen koulun tilalle valmistui vuosina 1961–62.

Naaman koulu lakkautettiin vuonna 1976 ja liitettiin Kirkonkylän koulupiiriin.

Vaalan koulu

Vaalan kyläläiset olivat tyytymättömiä Kutujoen suulle rakennettuun kouluun, koska se sijaitsi noin 5 kilometrin päässä Vaalan kylästä. Vuonna 1937 suunniteltiin yhteistä koulupiiriä Vaalan ja Säräisniemeen kuuluvan Nimisjärven kanssa. Tämä hanke ei kuitenkaan onnistunut vaalalaisten vastustuksen vuoksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 4.5.1939 Vaalaan perustettavaksi vuokrahuoneisiin yhden opettajan koulun. Vanha Vaalan piiri jaettiin kahtia, ja entinen koulupiiri sai nimekseen Niskakoski ja uusi Vaalan piiri. Sota kuitenkin lykkäsi koulun rakentamisen.

Vuonna 1948 Oulujoki Oy rakensi Jylhämän voimalaitosalueelle koulun. Vaalan koulu jatkoi vuokratiloissa mm. Mehtosen ja Ahmaksen pirteissä. Jylhämän koulu liitettiin Vaalan koulupiiriin vuonna 1957.

Vaalan ensimmäinen koulutalo valmistui vuonna 1950. Tontti ostettiin Toppila Oy:ltä rautatieaseman läheltä. Martti Heikuran suunnitelemat koulun piirustukset kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kokouksessaan 21.12.1948.

Jokikylän koulu

Ennen sotia kunnanvaltuusto antoi koululautakunnalle tehtäväksi suunnitella Sangille yhden ison koulun, johon tulisi oppilasasuntola ja johon tulisivat oppilaat Potkulta, Autiosta, Jokikylästä ja Sanginkylästä. Kyläläiset kuitenkin vastustivat tällaista ajatusta, ja valtuusto tekikin lopulta päätöksen, että Sangille rakennetaan neljä kansakoulua: Sangille, Jokikylään, Autioon ja Yli-Utokselle.

Jokikylän paikasta käytiin riitaa, koska piirin asukkaista osa halusi koulun Puolangan tien varteen ja osa taas Kiiminkijoen varteen.

Koulu aloitti toimintansa 1.8.1947 Kiiminkijoen varressa Syrjälän talossa. Myöhemmin koulu toimi myös Iikka Tapauksen talossa maantien varressa, joten väliaikaisesti Jokikylässä toimi kaksi koulua yksiopettajaisena.

Lopulta koulun paikaksi vahvistettiin Sapilasmaa ja koulun tontti ostettiin Metsähallitukselta. Sapilasmaahan rakennettiin kahden opettajan koulu, joka valmistui vuonna 1952. Vähitellen rakennettiin myös koulutie Puolangan tien varteen.

Jokikylän koulupiiri lakkautettiin vuonna 1960 ja liitettiin Sangin koulupiiriin.

Kormun koulu

Kormun koulu aloitti vuokrahuoneistossa vuonna 1950. Uusi kahden opettajan kansakoulu valmistui vuonna 1955.

Kormun koulu lakkautettiin 1.8.1965 alkaen ja liitettiin kirkonkylän koulupiiriin.

Yli-Utoksen koulu

Jo vuonna 1936 valtuusto järjesti Yli-Utokselle 18-viikkoisen alakoulun. Se toimi aluksi 5 vuotta Vuohengin talossa ja sitten toiset 5 vuotta Kinnulassa. Vuonna 1946 koulu muutettiin supistetuksi kansakouluksi. Se toimi aluksi Rauhalassa ja myöhemmin Niemelässä Antti Halosen talossa ja lopuksi Kinnusen talossa.

Yli-Utoksen koululle ostettiin tontti Utosjokivarresta, ja koulu valmistui supistettuna kouluna vuonna 1957.

Yli-Utoksen koulupiiri lakkautettiin 31.7.1966 ja liitettiin Aution koulupiiriin.

Mattisjärven koulu

Kunnanvaltuusto päätti 30.6.1947 avata koulun Marttisjärvellä. Kouluksi ostettiin pieni talo, jossa oli kaksi huonetta. Toiseen huoneeseen sijoitettiin luokka ja toiseen opettajan asunto. Talon vanhaan pirttiin saatiin vahtimestarin asunto, ja siinä keitettiinkin oppilaille.

Mattisjärven koulupiiri lakkautettiin vuonna 1967 ja liitettiin Juorkunan koulupiiriin.

Keskiniskan ja Juorkunan koulujen uudisrakennukset

Kunnan vanhimpiin kouluihin lukeutuvat Juorkunan ja Keskiniskan koulut saivat uudisrakennuksen vuonna 1955. Piirustukset tilattiin Maaseudun keskusrakennustoimistolta ja molemmat koulut rakennettiin urakalla. Juorkunan koulun paikka muuttui samantien Vesalan kankaalle.

Nykyään Juorkunan koulu toimii kolmiopettajaisena ja Keskiniskan koulu kaksiopettajaisena peruskoulun ala-asteena.

Kansalaiskoulu

Kansalaiskoulu tuli jatkamaan aikaisemman jatkokoulun tehtävää. 15.3.1958 koululautakunta hyväksyi sihteerin laatiman kansalaiskoulun toimintasuunnitelman lukuvuodelle 1958–59. Koulu aloitti toimintansa osittain kaksivuotisena. Vuonna 1966 kansalaiskoulu muuttui kolmivuotiseksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 12.11.1958 Suunnittelu Oy E. Niemelän laatimat kansalaiskoulun piirustukset. Rakennus valmistui vuonna 1960 seurakunnalta ostetulle tontille.

Peruskouluun siirtymisen jälkeen kansalaiskoulun rakennus on ollut kirkonkylän ala-asteen käytössä.