[Kuva: Niva-Kaijan koulu]
Niva-Kaijan koulu.

Nivalan kunnassa siirryttiin peruskoulujärjestelmään elokuun ensimmäisenä päivänä 1974. Muutosta oli valmisteltu jo 1960-luvun lopulta, jolloin tulevaa ennakoiden lakkautettiin pienet, kannattamattomat koulupiirit sekä opetusohjelmissa huomioitiin peruskoulun oppiaineet. 1968 aloitettiin englanninkielen opetus ja seuraavana vuonna paljon kohua herättänyt uuden matematiikan opetus. Peruskoulun opetussuunnitelmaa alettiin soveltaa vuonna 1971.

Siirtymävaiheessa kansakoulupiirejä oli 18. Periaatteena oli, etteivät koulumatkat saaneet muodostua yli viisi kilometriä pitkiksi – tämä sääntö oli jo kansakoulujen ensimmäisessä piirijakosuosituksessa 1898 – ja liian pieniä kouluyksiköitä ei tulisi perustaa. Kunta laati neljä eri vaihtoehtoa, joista sitten valittiin tasapuolinen, kunnan eri osia tyydyttävä ehdotus, jonka mukaan ei yhtään koulua tarvinnut lakkauttaa. Pidettiin suotavana, ettei yhdellä opettajalla ollut enempää kuin kaksi luokkaa opetettavanaan. Tämän takia siirrettiin Ruuskan koulun 5–6. luokkalaiset Malilan kouluun sekä Jokikylän vastaavat luokat Karvoskylälle. Toimenpiteellä estettiin samalla opettajan virkoja uhkaava lakkautus näissä entisissä suurissa, mutta kolmiopettajaisiksi pienentyneissä kouluissa.

Entiset kansakoulun opettajat kurssitettiin peruskoulun opettajiksi. Peruskoulun myötä kuntaan perustettiin sekä erityisopetukseen että englanninkieleen niin kutsuttuja kiertäviä opettajanvirkoja. Raskasta, mutta vaihtelevaa englannin kielen aineopettajan virkaa ovat Nivalan kunnassa hoitaneet Seppo Kalanti, Raimo Pottala, Eila Tulkki, Erkki Kyhälä, Pertti Karppinen, Elsa Mononen, Marja Jortikka, Kaarina Enticknap, Marja-Liisa Sarkkinen, Taina Kärjä (Ojala), Saini Häkkilä, Seija Kähkönen, Paula Finnilä, Jukka Immonen ja Eeva-Liisa Ylikoski.

Nivalan kunnan kansalaiskoulusta ja oppikoulun keskikoulun ylimmistä luokista muodostettiin peruskoulun yläaste. Koko kunta muodostaa yläasteen piirin, jonka toimipaikkana on Niva-Kaijan koulu.

Peruskoulun suorittaneella nivalaisella nuorella on jatko-opiskelumahdollisuudet omassa pitäjässään. Keskiasteen koulutusta tarjoavat Nivalan lukio ja ammattikoulu. Kalajokilaakson ammattikoulun kuntainliiton omistama koulu aloitti toimintansa vuonna 1962 aluksi Makolassa. Nykyinen tilava koulukompleksi asuntoloineen valmistui 1964, ja sitä on laajennettu useaan otteeseen oppilasmäärän ja opintolinjojen lisääntyessä.

Nivalan naiskotiteollisuuskoulu perustettiin vuonna 1954. Koulu toimi väliaikaisesti ammattikoulun tiloissa menetettyään tulipalossa rakennuksensa. Kotiteollisuuskoulu sai uudet tilat lukuvuodeksi 1982-1983.  Elokuussa 1983 koulun kannatusyhdistys luovutti oppilaitoksen Nivalan kunnalle. Nivalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja Kalajokilaakson ammattioppilaitos yhdistyivaät 1.8.1994 yhdeksi oppilaitokseksi.

Musiikista kiinnostuneilla on mahdollisuus saada pätevää opetusta omalla paikkakunnallaan Jokilaaksojen Musiikkiopistossa, joka on perustettu vuonna 1968. Sen jäsenkuntia ovat Nivalan lisäksi Haapajärvi, Kärsämäki ja Oulainen.

Aikuiskasvatuksesta Nivalassa on voimakkaasti huolehtinut vuodesta 1963 alkaen Nivalan kansalaisopisto, jossa voi kartuttaa sekä tietoja että taitoja. Opisto lisää toiminnallaan asukkaiden viihtyvyyttä ja paikallaan pysyvyyttä varsinkin syrjäkylillä, joiden kouluille opisto kokoaa opiskelijoita yhteisten harrastusten pariin. Vuonna 2006 Haapajärven, Pyhäjärven ja Nivalan kansalaisopistot yhdistyivät Jokilatvan opistoksi.

Kun peruskoulujärjestelmä luotiin ja kokeiltiin, nostatti se kiivaan keskustelun kuten aikoinaan kansakouluja perustettaessa. Koulutuksellisen eriarvoisuuden poistamiseksi uusi koulu oli välttämätön. Taloudellisia uhrauksia tarvittiin, kun kaikille tarjottiin ilmainen opetus, koulukyyditys, koulutarvikkeet ja terveydenhoito. Pääasiassa uudistus oli kuitenkin hallinnollinen, sillä opetuksen muotoon ja sisältöön vaikuttaa edelleenkin opettaja, tietysti yleisen ohjeiston puitteissa. Se, että oppilaat ovat muuttuneet entistä vilkkaammiksi, avoimemmiksi ja rauhattomammiksi ei välttämättä ole koulun vika. Yhteiskunta on muuttunut; sen arvot ja normit eivät ole entisten kaltaiset. Maailma ympärillämme muotoutuu, ja koulu sen mukana. Ja hyvä niin, sillä ajastaan jälkeen jäänyt koulu palvelisi huonosti tarkoitustaan.

Opetuksen ensimmäisten hyvien hedelmien kypsyessä huomattiin sivistys kansalaiskuntoa kohentavaksi eikä suinkaan työnteosta vieroittavaksi ominaisuudeksi. Tällöin koulu oli voittanut ensimmäisen taistelunsa. Kun Nivalan ensimmäisen kansakoulun luokkahuone oli syksy syksyltä yhä täydempi, kirjoitti opettajanrouva päiväkirjaansa: ”Täytyy uskoa, että Nivalassakin kerran on monta koulua, paljon opettajia ja paljon valistuneita vanhempia, jotka lastensa hyvää koulukasvatuksella edistävät…” Nyt on – Nivalassakin.