Ennen vuotta 1945 piti sen, jolle kansakoulunopetus ei riittänyt, hakea oppi Nivalan ulkopuolelta. Tavallisesti lähdettiin Ouluun, Kokkolaan tai Raudaskylälle, johon keskikoulu oli perustettu 1925. Koulunkäyntiin oli varaa vain harvoilla. Vieraalta paikkakunnalta piti vuokrata asunto ja ruokailu oli järjestettävä. Jos samasta perheestä lähti useita oppikouluun, mukaan tuli myös palvelija pitämään lapsista huolta. Kallion lapsilla oli Oulussa mukana lehmäkin. Kotiin ei päässyt käymään kuin jouluna ja kesällä, joten lapselta vaadittiin melkoista kypsyyttä ja oma-alotteisuutta selvitäkseen koulun käynnistä kunnialla.

Oppikouluopetusta oli Nivalassa annettu kotikoulun muodossa vuosina 1917–1923. Tällöin kauppias Hirvosen ullakkokamarissa kokoontui pieni joukko lukemaan oppikoulukursseja ylioppilas Vieno Merenheimon johdolla. Oppilaina olivat Kustaa Vilkuna, Toivo Olkkonen, Vieno Kallio ja Irja Hirvonen. Vuoteen 1919 mennessä päästiin läpi neljännen luokan kurssi, ja joukko hajaantui jatkamaan opintojaan muualla. Vuoden ajan kotikoulussa opetti myös maisteri Paavo Raivio.

1920-luvulla puuhasivat tohtori Sarajas ja erityisesti hänen puolisonsa Sylvi Sarajas keskikoulua Nivalaan, mutta heidän muutettua pian pois asia jäi kesken. Oppikoulun tarpeellisuutta ei vielä ymmärretty.

Keskikoulu

[Kuva: Nivalan keskikoulu]

Kesäkuun kuudentena vuonna 1945 juhlittiin Kustaan päivää kanttori Kiviniemen luona. Vierasjoukossa syntyi kolmen miehen, Kustaa Kiviniemen, Toivo Salanteen ja Juho Liljan, kesken ajatus keskikoulun saamisesta Nivalaan. Sodasta oli juuri selvitty ja mieliala oli toiveikas, uutta rakentava. Tuleville sukupolville oli taattava ne koulutusmahdollisuudet, joita edellisiltä oli puuttunut. Maaseutupaikkakunnallakaan eivät kaikki voineet päästä kiinni maahan; toisille oli kohtuullista jakaa perintöosa tietoina. Suunnitelma sai monia innokkaita kannattajia. Asian eteenpäin viennissä ei aikailtu. Heti valittiin toimikunta, joka kutsui koolle neuvottelukokouksen 13. kesäkuuta manttaalikunnan talolle, jossa kartoitettiin, kuinka suuri kannatus pitäjän eri puolilta kouluasialle löytyisi. Keskikoulun tarpeellisuudesta ei ollut erimielisyyttä. Asiaa ajamaan valittiin Juho Lilja, Eero Hourula, Mikko Toivola, Kalle Junttila, Toivo Salanne ja Heikki Niemelä. Kouluhallituksen kantaa selvittämään lähti opettaja Lilja ja toi muassaan myönteisen vastauksen.

Jo parin viikon päästä oli asia kunnanvaltuuston päätettävänä. Tällöin yksimielisesti hyväksyttiin Nivalaan perustettavaksi kolmiluokkainen kunnan ylläpitämä keskikoulu.

Kesällä kerättiin koululle varoja sekä yksityisiltä että liikelaitoksilta. Koulun käytännön järjestelyihin haettiin oppia Raudaskylältä. Vaikka virallinen valtioneuvoston lupa saatiin vasta 18.10.1945, aloitettiin koulunpito jo syyskuun puolivälissä nk. kotikouluna.

Pääsytutkinto järjestettiin 14.9. kirkonkylän kansakoululla, josta oli saatu luokka keskikoulun käyttöön. Kouluun pyrki 43, joista hyväksyttiin 40. Monenlaisia ongelmia oli voitettavana, ennen kuin koulutyö saatiin sujumaan. Hankalinta oli saada päteviä opettajia. Ensimmäisen lukuvuoden kahdeksasta opettajasta oli vain yksi maisteri Eelis Kontro, joka tuli vasta kevätlukukaudella. Muut opettajat olivat pastori Sakari Repola, joka opetti uskontoa, kansakoulunopettaja Liisa Kujala suomea ja piirustusta, kansakoulunopettaja Juho Lilja matematiikkaa, kansakoulunopettaja Terttu Halonen kieliä ja voimistelua, ylioppilas Aila Pietikäinen maantietoa, kansakoulunopettaja Aulis Hakulinen luonnonoppia ja voimistelua sekä kanttori Kustaa Kiviniemi laulua. Rehtoriksi pyydettiin rovasti Mustakallio. Oli ymmärrettävää, että pätevät opettajat, joilla tuohon aikaan oli valinnanvaraa paikkaa hakiessaan, eivät mielellään tulleet pieneen, huonoissa tiloissa toimivaan kouluun, jossa saattoi joutua oman aineensa lisäksi opettamaan harjoitusaineita. Opettajien houkuttelemiseksi kunta lupasi vapaan asunnon.

Aluksi opetusvälineistö oli vähäistä. Kunta osti Soanlahden seurakunnan koululta kirjoja opettaja- ja oppilaskirjastoon. Kirjoja hankittiin myös koulukeittolan voittovaroilla. Keittola aloitti toimintansa 1949. Ensimmäisten lukusuunnitelmien mukaan ei opetettu aluksi ollenkaan käsitöitä eikä kotitaloutta. Pojille maatalouden opetus alkoi 1949.

Koulun taloutta pidettiin yllä kunnan määrärahoilla ja lukukausimaksuilla. Jotta varattomuus ei olisi estänyt koulunkäyntiä, pyrittiin antamaan alennusta koulumaksuista. Tähän päästiin, kun koulu alkoi saada valtionapua.

Kirkonkylän kansakoululta oli luokkahuone käytettävissä vain iltapäivisin klo 12–18 välisenä aikana. Koulutyö kävi oppilaille raskaaksi, kun vasta iltapimeällä pääsi takaisin kotiin. Ensimmäisistä oppilaista sai vajaa puolet päästötodistuksen kolmen vuoden päästä.

Koulutaloksi vuokrattiin entinen suojeluskunnan Suojatupa, joka sodan aikana oli joutunut seurakunnan haltuun. Rakennus sijaitsi entisellä kansakoulun paikalla kunnan omistamalla tontilla. Vuonna 1949 siirtyi koulutalo kokonaan kunnan omistukseen. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 yhdellä luokkahuoneella ja 1952 pienellä voimistelusalilla sekä luokalla. Tilanahtautta nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan poistaneet. Opetustiloja oli lisäksi vuokrattu Marttalasta, Tuiskulasta, Nuorisoseuralta, Seuratuvalta ja Rauhanyhdistykseltä.

Uutta koulutaloa varten etsittiin tonttia ensin kirkonkylän keskustasta, mutta lopulta kuitenkin päädyttiin entiselle paikalle. Koulun piirsi Suunnittelu Oy Niemelä Oulusta.

[Kuva: Yhteiskoulun opettajat 1960-1961]
Nivalan Yhteiskoulun opettajat 1960-1961.

Rakennus valmistui vuonna 1960. Erityisesti sai koulun edustava juhlasali kiitosta osakseen, sillä olihan se käytettävissä koko pitäjän sivistystarpeisiin. Vanhaa suojatupaa tarvittiin vielä vuosia muun muassa poikien käsityötilana. Se purettiin 1965. Kouluun tehtiin siipirakennus 1963–1964.

[Kuva: (kuva: Nivala-Seuran arkisto)]
Keskikoulun oppilaat esittivät joulujuhlassa 1960 Topeliuksen sadun "Suojelusenkeli".

Nivalan oppikoulun nimenä oli ensin Nivalan kunnallinen keskikoulu, mikä muutettiin vuonna 1947 Nivalan kunnan keskikouluksi. Niin sanotut kunnalliset keskikoulut olivat osa kansakoululaitosta; Nivalan keskikoulu kuului yksityisoppikouluihin. Koulun kannatusyhdistyksen muodosti Nivalan kunta. Kun vuonna 1960 keskikouluun liitettiin myös lukio, nimeksi muutettiin Nivalan Yhteiskoulu.

Uuden koulun myötä parani myös opettajatilanne. Vuonna 1960 valittiin koulun rehtoriksi fil.kand. Eero Laukkanen, joka hoiti virkaansa peruskouluun siirtymiseen saakka vuoteen 1974. Paikallaan pysyvät, pätevät opettajat olivat osaltaan vaikuttamassa Nivalan Yhteiskoulun maineeseen kouluna, jossa oli hyvä työrauha ja tehokas, tuloksellinen opetus.

Keskikoulu aloitti 3-luokkaisena, muuttui jo 1949 4-luokkaiseksi ja vuonna 1963 5-luokkaiseksi. Oppilasmäärät kohosivat nopeasti. Kehitystä kuvatkoon seuraava taulukko:

1945 1950 1955 1960 1965 1970
40 119 124 326 652 778
[Kuva: Konventissa vuonna 1957]
Konventissa vuonna 1957.

Vuonna 1956 pyrki kouluun niin paljon oppilaita, että oli perustettava rinnakkaisluokkia. Vuodesta 1961 lähtien rinnakkaisluokkia oli kolme. Tilanahtauden takia jouduttiin kolmasosa pyrkijöistä hylkäämään pääsykokeessa. Alkuaikoina tuli oppikouluun vain 10% ikäluokasta, 1960-luvun lopulla jo 60 %. Valtionavun turvin koulun lukukausimaksu pystyttiin pitämään vuosikausia ennallaan. Kokonaan vapautuksen maksusta sai esimerkiksi vuonna 1969 20 % oppilaista, lisäksi sisarukset saivat sisaralennusta. Matkakustannukset olivat suurena rasitteena pitkän matkan takaa kulkeneille. Tilasto vuodelta 1966 osoittaa yli kymmenen kilometrin päästä kulkeneen lähes 250 oppilaan. Ilmaiset matkat toteutuivat vasta peruskoulun myötä.

Nivalan yhteiskoulun hallinnosta vastasi johtokunta, jonka jäsenet valitsi kunnanvaltuusto. Johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet: Juho Lilja 1945–1948, kunnansihteeri Kalle Junttila 1949–1956, maanviljelijä Veikko Kullas 1957 ja nimismies Sune Valkonen 1958–1974.

Yhteyttä kodin ja koulun välillä pitämään valittiin vanhempainneuvosto, jonka jäsenistön muodostivat lähinnä oppilaiden vanhemmat. Nivalan yhteiskoulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi opetusneuvos Kerttu Saalasti koulun perustamisesta vuoteen 1980.

Peruskouluun siirryttäessä entiset keskikoululuokat jatkoivat keskikoulun lukusuunnitelman mukaista opetusta, mutta saivat peruskoululaisten edut: ilmaisen ruoan, opetusvälineet ja kyydityksen.

Lukio

[Kuva: yläaste ja lukio]
Yläaste ja lukio vuonna 1983.

Syyslukukauden alusta 1960 oikeutti valtioneuvosto Nivalan kunnan keskikoulun laajenemaan asteittain 7-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. Ensimäiselle lukioluokalle tuli tällöin 35 oppilasta, joista kolmen vuoden päästä kirjoitti ylioppilaaksi 17 – yksikään ei reputtanut ja neljä sai laudaturin yleisarvosanakseen.

Lukiolaisilla oli aluksi valittavana joko kielilinja tai matemaattinen linja, vuodesta 1970 myös reaalilinja. Linjajaosta luovuttiin vuodesta 1975 alkaen. Lukion korkeatasoisesta opetuksesta on todisteena hyvä menestys ylioppilaskirjoituksissa. 1960-luvulla oli useita vuosia, jolloin kukaan ei reputtanut. Laudatur-ylioppilaita oli 21 %. Aina silloin tällöin joku ylti kuuteen laudaturiin.

1.8.1974 siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Lukio jatkoi toimintaansa omana yksikkönään Nivalan kunnan koululaitokseen kuuluvana lukiona, jolla on oma johtokuntansa. Lukion rehtoriksi valittiin fil. maist. Ensio Rönkkö. Lukiossa oli oma  kouluneuvostonsa, johon kuuluu kolme opettajaa ja kolme oppilasta. Neuvoston tehtävänä oli edistää koulun kasvatus- ja opetustehtävää muun muassa osallistumalla opetuksen suunnitteluun. Kouluneuvosto ja lukion vanhempainneuvosto pitivät kahdesti vuodessa yhteisen kokouksen. Koulutoiminta jatkui entisessä rakennuksessa peruskoulun yläasteen kanssa. Tilanahtaus hankaloitti toimintaa. Esimerkiksi lukiolaisten ruokailu jouduttiin järjestämään luokissa. Tilannetta korjasi vuonna 1978 toimeenpantu laajennus. Säännöksiltään kahden erilaisen koulun sijoittaminen saman katon alle ei sujunut kitkatta. Lukio sai oma koulurakennuksena Kalliontien toiselle puolelle vuonna 1988. Peruskoulun yläaste jäi Niva-Kaijan koululle.

Lukukausimaksu poistettiin kokonaan vuonna 1978, myös koulumatkat ja ateriat ovat ilmaiset. Kymmenet liikelaitokset sekä yhteisöt jakavat keväisin stipendejä opinnoissaan menestyneille.

Oppilaiden harrastustoiminta

Keskikoulun ensimmäisinä toimintavuosina harrastustoiminta oli vähäistä. Pitkien matkojen takaa ei moni olisi jaksanut enää koulupäivän jälkeen palata kerhoihin tai illanviettoihin. Innokkaimmin osallistuttiin urheilukilpailuihin. Opetustyön kevennykseksi tekivät vuoden 1945 oppilaat luokkaretken Makolaan Outokumpu Oy:n kaivokselle.

1940-luvulla oli keskikoulu partiotoiminnan keskuspaikka. Poikien lippukuntaa johti Ahti Hakala. Myös tyttöjen partiotoimintaa yritettiin saada käyntiin, mutta asiasta innostuneita ei löytynyt. Partiotoiminta lopahti jo 1952 ohjaajien puutteeseen.

Keskikoulussa ja sittemmin lukiossa on oppilaiden harrastustoiminta keskittynyt teinikunnan piiriin. Teinikunta perustettiin jo 1947. Toiminta vilkastui 50-luvulle tultaessa, jolloin alettiin järjestää konventteja eli illanviettoja. 1960-luvun alussa teinikunta julkaisi Nivateini-lehteä, johon pääasiassa lukiolaiset kirjoittelivat. Kerhotoiminta oli vilkasta. Toiminnassa oli ainakin valokuvaus-, liikunta-, raamattu-, musiikki- ja näytelmäkerhot sekä urheiluseura Vire. Tavaksi tuli osallistua valtakunnallisille teinien kursseille ja järjestää yleisvaltakunnallisia tempauksia myös Nivalassa.

Konkreettinen osoitus teinien aktiivisuudesta oli flyygelin hankkiminen koululle lainavaroin, niin että teinikunta omin neuvoin hoiti lainan korot ja lyhennykset.

Teinikunnan toiminta muuttui 1970-luvun alussa poliittiseksi, ja avustustyön teemaksi nousi kansainvälisyys. Rahaa kerättiin taksvärkeillä. Moni oppilas kuitenkin vierasti poliittista toimintaa ja teinikuntaharrastus kuoli kokonaan. Ennen niin tärkeät illanvietot eivät enää kiinnostaneet nuorisoa, sillä Nivalan oppikoulun tilaisuuksissa on tanssiminen pitkään ollut kiellettyä. 60-luvulla pianonsoiton tahdittamana harrastettu parimarssi taitaisi nykynuorisosta näyttää pelkästään koomiselta.

Yhteiskouluaikana oli raittiustoiminta lähinnä keskikoululaisten harrastuksena. Raittiusyhdistys Citrus toimi vilkkaasti järjestäen konventteja ja osallistuen erilaisiin keräyksiin.

Harrastustoimintojen suunnan ovat määränneet opettajat. Kanttori Kiviniemen johdolla toimi 1960-luvulla teinikuoro sekä viuluorkesteri. Vuosittain ovat oppilaat osallistuneet matematiikka- ja fysiikkakilpailuihin menestyen jopa valtakunnallisella tasolla. Tätä toimintaa on vetänyt rehtori Ensio Rönkkö.

Lukiolaisten harrastustoiminnan vilkastuttamiseksi on vuonna 1978 perustettu oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki lukiolaiset.

Nivalan oppikoulun rehtorit

Rovasti Hannes Mustakallio 1945–1947; ekonomi Aale Latvala 1947–1948; fil.kand. Veikko Arohonka 1948–1949; fil.yo Yrjö Selinheimo 1949–1953; pastori Taavi Kilpi 1953–1954; fil.yo. Eero Kiviluoto 1954–1957; pastori Yrjö Karanko 1957–1960; fil.kand. Eero Laukkanen 1960–1974; fil.maist. Ensio Rönkkö 1974– lukion rehtori.

Nivalan oppikoulun opettajat

Eelis Kontro 1946 kevät; Hannes Mustakallio 1945–47; Terttu Halonen 1945–47; Aulis Hakulinen 1945–46; Kustaa Kiviniemi 1945–66; Liisa Kujala 1945–47, 1948–49,1954–55; Juho Lilja 1945–46; Sakari Repola 1945–53, 1960–61; Esko Savolainen 1946–47; Veikko Arohonka 1948–49; Elina Arohonka 1947–49; Kalervo Raatikainen 1948–49; Anna-Liisa Knuuti 1947–48, 1949–54; Aale Latvala 1947–48; Ahti Hakala 1949–54, 1966–73; Martti Muilu 1948–49; Helena Raatikainen 1948–49; Aili Selinheimo 1949–56; Toivo Salanne 1949–65; Yrjö Selinheimo 1949–53; Aino Tervonen 1949–50; Aino Tolonen 1949–53; Elsa Kettunen 1950–51; Martta Hokkanen 1951–53; Irja Salanne 1952–54; Lea Kiviluoto 1953–55, 1956–58; Hilkka Tolvanen 1953–55; Taavi Kilpi 1953–54; Eero Kiviluoto 1954–56; Martta Vesala 1953–55; Pauli Lauhio 1954–61; Paavo Mustakallio 1955–60; Lea Liukko 1955–56; Rauha Hietala 1955–56; Liisa Hemmilä 1955–56; Anna-Maija Junttila 1956–57; Raija Kandelberg 19561957; Jukka Takalo 1956-1957, 1959–66; Elli Turkulainen 1956–57; Yrjö Karanko 1957–62; Pirjo Karanko 1957–63; Seppo Kujala 1957–59; Eero Laukkanen 1957–73; Pirkko Laukkanen 1957–62; Helvi Lähdevesi 1957–59; Mauno Niemelä 1957–63; Märtha Keränen 1958–59; Taina Viitala 1957–59; Maila Lingell 1958–60; Pentti Kortesoja 1959–60; Maija van der Does 1959–75; Irja Liinamaa 1959–75; Kaisu Manninen 1960–63; Airi Pulkkinen 1960–62; Eeva-Maija Nisula 1961–63; Ahti Raivio 1961–63, 1971–75; Kaija Halonen 1962–63; Annikki Immonen 1962–64; Urmas Koskela 1962–63; Vilho Airaksinen 1960–67; Eero Myllymäki 1960–64; Olavi Niemelä 1961–64; Juhana Malkamäki 1961– ; Hanna Kujala 1961– ; Eero Elovaara 1963– ; Leena-Kaija Elovaara 1963– ; Pirkko Karilainen 1963–64; Esteri Knuuti 1962–76; Pekka Laakkonen 1963-1964; Riitta Larsson 1963-1964; Paavo Luhtanen 1963–64; Leena Parantainen 1963–66; Lea Vähäsarja (Porkola) 1963– ; Airi Rajavaara 1962–65; Ensio Rönkkö 1960– ; Hanna Vihma 1963–64; Heikki Vihma 1963–64; Risto Viiperi 1963–64; Taimi Visuri 1963–67; Matti Hautala 1964–70; Pirkko Kallio 1964–69; Aino Kallioniemi 1964– ; Hilkka Kankaanpää 1964–67; Niilo Kankaanpää 1966-1967; Heikki Pohjolainen 1964–65; Juhani Raudaskoski 1964– ; Vuokko Räkköläinen 1964–66; Risto Sauramaa 1964–73; Ulla Sauramaa 1964–73; Aino Veteläsuo 1964– yläasteella; Aila Kuoppala 1965– ; Erkki Kuoppala 1965–72; Marja-Terttu Keskinen 1966–70; Aira Laitila 1966–71; Vilma Mutikainen 1966–67; Reijo Oja 1966–67; An-Lis Takalo 1966– ; Irja Säily 1966–74; Anneli Hälinen 1967–68; Ulla Laitinen (Ikonen) 1967– ; Päiviö Kokkoniemi 1967– ; Marja Peltoniemi 1967– ; Pentti Pyy 1967–69; Liisa Rönkkö 1967–74; Hilkka Telkki 1967–68; Arja Moisio 1968–70; Eeva Poutanen 1968–73 ja 1974–77 yläasteella; Helena Pukari 1968–69; Juhani Rantakylä 1968–73; Aino Åman 1968– ; Tuuli Kinisjärvi 1969–73; Armas Kumpulainen 1969–70; Olli Suikkari 1969–70; Anja Vähäaho 1969–70; Marja-Liisa Avokari 1970–71; Pentti Eskola 1970– ; Kari Piippo 1970–72; Paula Piippo 1970–72; Maija Tolonen 1970–71; Toini Laaninen 1971– ; Eeva Lilli 1971–72; Mauri Pälli 1971–72; Raija Saari 1971–72; Kristiina Hoikkala 1972–74; Seppo Kalanti 1972–75 ja 76–77; Seppo Karjalainen 1972–74; Pirkko Käkelä 1972–74; Tuula Laurinolli 1972–74; Tellervo Niemelä 1972–74; Kaisa Salminen 1972–74; Eero Sievänen 1972–74; Tuulikki Sievänen 1972–75; Iris Halkosaari 1973–75; Severi Halkosaari 1973– ; Sylvi Honkanen 1973–74 ja 1979–ed. yläasteella; Kari Huttunen 1973–74; Marja-Leena Laine 1973–74; Margit Pöysti 1973–74; Juhani Ranta 1973–75; Markus Rintamäki 1973–74; Aini Savola 1973–74; Jukka Virtanen 1973– ; Raimo Österberg 1973–74, 1976– ; Sirkka Puoskari 1973–74; Heikki Kivioja 1974–75 yläasteella ja lukiossa; Tarja Muhonen 1974–75 lukiossa; Antti Pentti 1974–76 yläasteella ja lukiossa; Anja Seppä 1974–75 yläasteella ja lukiossa; Pekka Taanila 1974–75 lukiossa; Aura-Liisa Putkonen (Laihorinne) 1975– ; Hannu Putkonen 1975– ; Anna Pylväs 1975–76 lukiossa ja yläasteella; Raija Talasmo 1975–76 lukiossa ja yläasteella; Sirkka Sarja 1975–76 lukiossa; Maarit Liewendahl 1976–77 lukiossa ja yläasteella; Ulla Österberg 1976– ; Anna-Maria Tikanoja-Vandeleene 1976–77 lukiossa; Anne Ojansuu 1977–78 lukiossa; Marjaana Petäjä 1977–81 lukiossa ja yläasteella; Hanna Jääskeläinen 1978– ; Ahti Karjalainen 1981–.

Yläasteen opettajat (edellä mainittujen lisäksi)

Alla Alasaarela 1974–75; Sirkka Heusala 1974–76, 77–78, 79–ed.; Heikki Hurskainen 1974–ed.; Taija Junttila 1974–75; Pekka Kangas 1974– ; Marja-Riitta Laiho 1974– ; Elsa Mononen 1974–75, 78–79; Pekka Nordberg 1974– ; Maila Paldanius 1974– ; Martti Pihlajaniemi 1974– ; Irmeli Suomalainen 1974– ; Heikki Sytelä 1974– ; Pirkko Sytelä 1974– ; Kari Tenhunen 1974–77; Aino Tolonen 1974–79; Kaino Vanninen 1974–80; Kaarina Vuolunparras 1974–75; Pekka Åkerblad 1974–75; Seija Äikäs 1974– ; Kaarina Enticknap 1975–76; Soili Häkkilä 1975–76; Esko Kangas 1975–76; Olavi Niemelä 1975–76; Tuire Pikkarainen 1975–77, 78– ; Seppo Hannuniemi 1976–77; Arto Kouri 1976–79; Eija Liimatta 1976– ; Aino Kouri 1977–78; Kalevi Niemikorpi 1977–78; Taina Ojala (Kärjä) 1977–79; Saini Häkkilä 1978–79; Leena Kiiski 1978–79; Marjatta Saarenpää 1978–79; Kaija Tölli 1978–79; Pentti Väisänen 1978-80; Jorma Osari 1979– ; Maire Tikanmäki 1979– ; Jukka Eskelinen 1980–81; Kari Sukander 1980–81; Martti Viljanen 1980– ; Kirsti Hänninen 1981– ; Leena Rintakumpu 1981–ed.