[Kuva: Niva-Kaijan koulu]
Haikaran koulun rakentajia.

Elokuussa 1922 kokoontui Haikaran koulun johtokunta päättämään syksyllä alkavan koulun talousarviosta ja laatimaan anomusta valtionavusta tulevan opettajan palkkaukseen. Lisäksi tehtiin käytännön järjestelyjä muun muassa hankittiin sähkölamput sekä luokkaan että opettajan kamareihin. Opettajaksi olisi haluttu mies, mutta jouduttiin tyytymään naiseen. Ensin vuoden verran opetti Veera Nurkki.

Kun joulukuussa laadittiin puolivuotiskatsaus koulun toiminnasta, todettiin koulua pidetyn ensimmäisen osaston 25 oppilaalle neljä viikkoa ja sitten 13 viikkoa yläluokkalaisille, joita oli 21. Kouluhuoneet oli vuokrattu Ville ja Väinö Löytynojalta, mutta oppilasmäärän noustessa yli 50, eivät tilat enää riittäneet.

Uusi koulu valmistui syksyksi 1929. Rakennuksen piirustukset laati J. Karvonen Oulusta ja siitä tehtiin tiilirakenteinen. Johtokunta ilmoittikin hakiessaan opettajaa, että ”koulu on kaikinpuolin ensiluokkainen, nykyajan vaatimuksia vastaava ja ainutlaatuinen Keski-PohjanmaalIa.” Tähän aikaan perustettiin myös alakoulunopettajan virka aluksi yhteisenä Järvikylän koulun kanssa. Koulurakennus kävi pieneksi jo kolmikymmenluvulla, sillä oppilaita oli toista sataa ja opettajia kolme. Käsitöitä varten jouduttiin vuokraamaan tilat muualta.

Sota-aikana koululle majoitettiin siirtoväkeä. Opettajan ollessa rintamalla joutui yksi naisopettaja opettamaan yhtä aikaa useampaa luokkaa, jolloin jätettiin poikien käsityöt kokonaan pois opetusohjelmasta.

Oppilasmäärä kasvoi niin, että neljäs opettajan virka olisi voitu julistaa haettavaksi jo 1948, mutta näin tehtiin vasta 1956. Koululle laadittiin suunnitelmat lisärakennusta varten, jonka piirustukset hyväksyttiin 1958 ja se valmistui vuotta myöhemmin. Tähän puurakenteiseen, pihamaan sivustalle nousseeseen rakennukseen tuli luokkahuoneiden lisäksi asunnot kahdelle opettajalle sekä vahtimestarille.

Koulun opettajakunta on vaihtunut tiheään tahtiin, kaikkiaan opettajia on ehtinyt olla yli 40. Pisimpään viipyivät Eeva Rättyä 1929–1951, joka toimi alakoulun opettajana, Pauli Vaarala 1939–1973 ja Leila Vaarala 1946–1978. Näiden lisäksi ovat opettajina olleet seuraavat: Aili Koivisto, Rauha Kavander, Aino Kivioja, Yrjö Ylitalo, Ines Kanervisto, Martta Karhumaa, Sulo Mikkilä, Jaakko Koskinen, Eino Hyytinen, Aage Helin (myöhemmin Hilppö), Teuvo Helimo, Esko Vuorio, Tauno Laajala, Ida Röytiö, Fanny Gummerus, Martta Huovinen, Vilho Savolainen, Elli Santavuori, Laina Rättyä, Anni Myllymäki, Anna Niemelä, Eeva Laakkonen, Helga Haikara, Eeva Sirviö, Salme Kujala, Aila Korpi, Maija Sandviik, Sirkka Muurimäki, Toini Saari, Ossi Sivula, Usko Ojala, Veikko Kääriäinen ja Keijo Koutonen. Koulun alkuvuosina ohjasivat poikien käsitöitä Ville Hapuli ja Antti Manninen.

Kuten monilla muillakin kylillä koulusta muodostui heti alusta alkaen kylän yhteinen kokoontumispaikka. Kaksikymmenluvulla kokoontui koululla ompeluseura, jonka rahankeruun tuloksena hankittiin koululle Suomen lippu. Jo kolmekymmentä vuotta on lestadiolainen herätysliike pitänyt koululla seurojaan, perinteiseksi ovat tulleet pääsiäisseurat.

Koulun kotisivu