[Kuva: Karvoskylän koulu]

Karvoskylän koulun perustamisesta päätettiin kuntakokouksessa joulukuun 22. päivänä 1896. Kokouksen päätös oli yllättävä ja tehtiin ilman äänestystä: neljä suurinta sivukylää sai yhtäaikaa oman koulun.

Keväällä valittiin rakennustoimikunta, joka hankki tontin Karvoskylän koululle. Tontiksi ostettiin yhden hehtaarin alue Haasioniityn laidasta valtamaantien vierestä Marjoniemen perintömaalta. Myöhemmin koulun paikka huomattiin epäonnistuneeksi, sillä matkat piirin perukoilta tulivat pitkiksi.

Koulun piirustuksiksi valittiin tyyppipiirustus numero kahdeksan. Rakennustyö aloitettiin vuonna 1897 ajamalla hietaa perustuksille talkootyönä. Myös opettajalle luvattu hehtaarin suuruinen peltomaa kunnostettiin yhteisvoimin ilman palkkaa. Tavan mukaan työt huutokaupattiin. Kaikkiaan töihin osallistui toistakymmentä miestä; kuka teki köökin, kuka kamarin, saunan tai vain tilkitsi seinänraot. Rakennustarpeet hankittiin omalta kylältä, muun muassa tiilet valmisti herastuomari Matti Pukari ja niin hyvät tiilet tekikin, että muurit kestivät kaksinverroin sen, mitä muilla kouluilla. Opettajan palkka-avun ehtona valtio piti koulurakennuksen valmistumista sekä sitä, että on otettava naiskäsityön opettajatar asetuksen mukaisesti, että ”tyttöoppilaille hankitaan naisellista hoitoa ja heille sovellettuna voimistelun opetusta”. Koulu valmistui vuonna 1900.

Koulunpito oli aloitettu jo 1898 vuokrahuoneissa Marjoniemen talossa. Ensimmäiseksi tehtiin 25 kahdenistuttavaa koulunpenkkiä ja musta taulu sekä lainattiin urkuharmooni. Oppilaita ilmoittautui 44. Oppilaista oli puolet tilallisten ja puolet tilattoman rahvaan tai työväestön lapsia. Kenenkään koulumatka ei ollut yli kolmen kilometrin. Ensimmäisistä oppilaista sai 13 päästötodistuksen.

Koulun kolmantena lukukautena otettiin ensimmäisen luokan ensimmäiselle osastolle myös Lyyti Juhontytär Yliniemi, Pienelän Lyyti. Opettajan päiväkirjasta vuodelta 1900 voimme lukea Lyytin koulutovereineen oppineen muun muassa Saimaan ja Päijänteen vedet, neljä laskutapaa, kirjaimet sanoina ja lauseina, yksinkertaisten esineitten kuvaamista, äänten tapaamista, järjestysliikkeitä, merkkausta ja vähän leikkiä.

[Kuva: Opettaja Liisa Syrjälä]
Opettaja Liisa Syrjälä

Ensimmäinen opettaja oli kannuslainen kiertokoulun opettaja Johannes Pukkinen, joka hoiti virkaa vain yhden vuoden. Vuotta kauempaa eivät viipyneet neljä seuraavaakaan opettajaa: Niilo Pyy, Alfred Aarnio, Maiju Korppila ja Jenny Tasanen. Käsitöitä opettivat Elviira Knuuti, Lyydi Aarnio ja August Marjoniemi. Vuonna 1905 valittiin opettajaksi Liisa Syrjälä. Hänet muistetaan toimeliaana opettajana ja myös erikoislaatuisena ihmisenä. Ylenmääräinen eläinrakkaus antoi hänelle nimen Kissa-Liisa, jonka jokainen kissojenystävä tajuaa kunnianimeksi. Kissojen lisäksi hänellä oli koira, hevonen ja lehmiä. Opettaja Syrjälä jäi eläkkeelle vuonna 1933.

Alakoulu perustettiin aluksi yhteiseksi Haapalan koulun kanssa vuonna 1926. Opettajana toimi Jenny Halmetoja. 1931 alakoulu muuttui kiinteäksi, ja opettajaksi valittiin Hilma Kämäräinen (myöhemmin Tyhtilä), joka hoiti virkaansa vuoteen 1966.

Koulun nimi muutettiin 1927 Marjoniemen kansakouluksi, mistä nimestä luovuttiin vasta kun uusi koulu valmistui 1953.

Koulun tilat olivat oppilasmäärän kasvun ja alakoulun myötä käyneet ahtaiksi. Maamiesseuralta oli vuokrattava Pilke-niminen talo meijerin luota koulun käyttöön aluksi viideksi vuodeksi. Pilkettä tarvittiin uuden koulun rakentamiseen saakka. Marjoniemen koulun oppilaista siirrettiin osa käymään koulua Jokikylällä ja Pahkalassa. Lisäopettajan virkaa ei kunta suuresta oppilasmäärästä huolimatta suostunut perustamaan.

Heikki Huttunen opetti vuosina 1933–1936. Tauno Haatainen 1936–1939 ja Paavo Kytökorpi 1939–1944. Sota-aikana joutui Hilma Tyhtilä hoitamaan aluksi koko koulun opetuksen siten, että ylä- ja alakoulua pidettiin vuoropäivinä. Koulutyön ohessa lapsia innostettiin talkootoimiin heikon elintarviketilanteen korjaamiseksi. Saavutuksista pidettiin kirjaa, ja esimerkiksi vuonna 1946 oppilaat keräsivät 1 485 kg marjoja, 90 kg sieniä ja 4 700 kg apurehuja. Palkinnoksi jaettiin muurahaismerkkejä.

[Kuva: Karvoskylän koulu]

19. joulukuuta 1948 pidettiin Karvolan ja Marjoniemen koulupiirien yhteinen kokous Pilkkeen koululla, jossa neuvoteltiin mahdollisuuksista rakentaa yhteinen koulutalo. Tärkeäksi nähtiin valita paikka mahdollisimman keskeltä tulevaa koulupiiriä. Parhaaksi paikaksi osoittautui Leonard Kukkolan omistama alue asematien varresta. Koulun piirustukset laati arkkitehtitoimisto Kaj Englund Helsingistä. Komea, kolmikerroksinen koulutalo valmistui 1953. Vanhaa Marjoniemen koulua käytettiin ensin asuntona, ja sitten se sai rauhassa rapistua, kunnes purettiin.

Kymmenenä viimeisenä toimintavuonna Marjoniemen koulussa opettivat Anna Pessi 1944–1945, Erkki Holopainen 1945–1947, Martti Kantola 1947–1948, Eeva Eskelinen 1948–1949, Niilo Säily 1949–1951, Taneli Sarpola 1951–1952, Kustaa Muilu syksyn 1952, Erkki Raudaskoski kevään 1953.

Uusi Karvoskylän koulu ei toimintansa alkuvuosina ollut yhtään liian tilava, sillä oppilaita oli pari sataa ja opettajia kuusi. Karvolan koulun opettajista jatkoivat Karvoskylän koulussa Irja Tyhtilä vuoteen 1978, Maire Niemonen vuoteen 1955 sekä Heljä Mellblom (omaa sukua Turja) vuoteen 1965. Vuosien 1953–1963 välisenä aikana opettivat edellä mainittujen lisäksi seuraavat opettajat kukin vuoden tai pari. (Luettelossa on mukana myös pitempiaikaiset sijaiset.): Niilo Säily, Heikki Vierimaa, Paavo Kangas, Eino Salo, Suvi Rengman, Aili Levon, Kaarlo Levon, Toivo Jussila, Seija Viitakangas, Seija Jaakonaho, Hilda Mäkelä, Jouko Sytelä, Esko Vaara, Tuulikki Holma, Kauko Niemistö, Salli Nikula, Marja-Liisa Viinikainen, Esko Laukkanen, Anna-Liisa Palola, Eeva Laakkonen ja Sakari Lukin. Hilma Tyhtilä opetti Karvoskylällä 35 vuotta ja Irja Tyhtilä 34.

Koulun kotisivu