[Kuva: Ruuskan koulu]

Joulukuun lopulla 1919 piti Ruuskanperän kyläkunta kokousta Gaapriel Honkalan talossa, jossa keskusteltiin olisiko kansakoulu tarpeellinen kylään. Koulun perustamisesta oltiin yksimielisiä, ja asiaa ajamaan valittiin Kaarlo Leppimaa ja Salomon Sandvik (Hietasarka), josta tuli koulun johtokunnan ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Koska Ruuskankylältä oli pitkä matka jo oleviin kouluihin ja opinhaluisia riittävästi, suostui kunta koulun perustamaan.

Koulu aloitti supistettuna kouluna 14. elokuuta, jolloin pienten lasten koulun oppilaat tulivat kouluun. Ensimmäisenä opettajana toimi Milja Puolitaival ja poikien veistoa opetti Samuel Tuomela.

Aluksi koulua pidettiin vuokrahuoneissa. Opetusvälineistön ja kaluston hankinta aloitettiin pikkuhiljaa. Ensimmäiseksi ostokseksi johtokunta kirjasi: ”opettajan pulpetti, kaksi ämpäriä ja opettajanhuoneeseen yksi 25-kynttilän lamppu, joka asetettakoon siten, että sitä voipi liikutella”. Myös luokkahuoneeseen hankittiin lamput. Koulun tuolit opettaja maalasi itse.

1927 tilattiin koulun piirustukset rakennusmestari Karvoselta Oulusta. Kunta ei aluksi hyväksynyt johtokunnan valitsemaa ehdotusta. Kiistaa tuli koulukeittolasta, jonka kunta katsoi tarpeettomaksi. Rakennustyö sujui verkkaiseen tahtiin. Jokainen työvaihe huutokaupattiin erikseen urakalla tehtäväksi. Koulu valmistui syksyllä 1929.

Rahan puuteessa ei koulukeittolatoimintaa pystytty aloittamaan vielä 1930-luvun puolivälissäkään, eikä muutenkaan koulukalusto vastannut ajan vaatimuksia. Koulun penkit saatiin siten, että kyläläiset kokoontuivat vuoroilloin niitä tekemään. Koululla ei ollut muuta henkilökuntaa kuin opettaja, joka huolehti myös koulun siivouksesta.

Vuonna 1925 valittiin opettajaksi Pattijoelta kotoisin ollut Helli Tuomikoski, joka jäi Ruuskankylän koululle 30 vuodeksi. Hän oli vaatimaton ja aikaansaava ihminen, joka ei jättäytynyt syrjään kylän elämästä. Esimerkiksi jos oli tapaturma sattunut, ensiapua sai koululta opettaja Tuomikoskelta. Hän oli koulutukseltaan alun perin voimistelunopettaja, joten erityisesti liikuntaharrastus oli hänelle läheistä.

Vaikka alkuvuosina olikin vaikeuksia lasten saamisessa kouluun, oli oppilaita vuonna 1934 jo 81 – siis aivan liikaa yhdelle opettajalle. Perustettiin alakoulunopettajan virka, johon valittiin Sylvi Myllyrinne. Hänen jälkeensä opettajaksi tuli Taimi Harju (omaa sukua Muilu), joka opetti Ruuskassa 35 vuotta.

Sotien jälkeen oppilasmäärä oli kasvanut yläkoulussa jo 47:ään, ja koulu sai toisen yläkoulunopettajan viran. Koska koulurakennus oli suunniteltu yhdelle opettajalle, tuli tilanahtaudesta suuri ongelma. Alakoulu oli koko ajan toiminut vuokrahuoneistossa Tuomelan talossa.

Tarkastaja kiinnitti huomionsa tilakysymykseen, ja koululle suunniteltiin lisärakennusta, mutta kunta katsoi muut hankkeet tärkeämmiksi ja asia jäi. Vielä 1960-luvun alussa luvattiin kylälle uutta koulua.

Vasta 1964 pääsi alakoulu muuttamaan pois vuokrahuoneistosta, kun oppilasmäärän laskettua kolmas opettajanvirka lakkautettiin.  Pitkän odottelun jälkeen 1960-luvulla koulu sai vesijohdon ja öljylämmityksen. Peruskorjaus tehtiin 1970-luvulla. Valitettavasti vanhaa tyyliä ei ole kunnioitettu koulurakennuksen ikkunoita uusittaessa. Muuten koulumiljöö koivukujineen on erikoisen kaunis.

Opettajat Harju ja Tuomikoski palvelivat koululla eläkeikään asti, muuten opettajat ovat vaihtuneet usein. Sota-aikana opetti edellisten lisäksi sijaisina Anni Röyttö, Eeva Laakkonen 1943–1949, sitten Kaarlo Kangas ensin vuoden 1949–1950 ja vielä 1951–1952 sekä 1953–1955 ja hänen jälkeensä Anna-Liisa Kangas 1955–1960. Ainoastaan vuoden viipyivät Onni Autio 1950–1951, Eero Kuokkanen 1955–1956. Eino Salo 1956–1957, Irma Hakulinen 1957–1958, Maire Ketonen 1958–1959, Pekka Kangas 1959–1960, Raimo Kinos 1960–1961 ja Leena Nummelin 1960–1961. Paavo Tähti tuli vuonna 1961, samoin Rauni Tähti, jonka virka lakkasi vuonna 1964, kun koulu muuttui kaksiopettajajaiseksi. 1963 toimi sijaisopettajana Tarja Afflect ja yhden vuoden Seija Äikäs 1973–1974. Vuonna 1974 opettajaksi tuli Liisa Rönkkö. Koulun keittäjän tehtäviä hoiti pitkään Helli Hautamäki.

Silloin kun koulun kaikki opettajat olivat naisia, tarvittiin pojille veistonohjaaja. Tointa hoitivat johtokunnan jäsenet vuorotellen muutaman vuoden kerrallaan. Ohjaajina toimivat Samuel Tuomela, Nestori Leppimaa, Juho Tuomela, Hannes Huhtakallio, Matti Leppimaa ja Oiva Mäkinen.

15 oppilaan Ruuskan koulu lakkautettiin vuonna 1997.