[Kuva: Ahteen koulu]

Kunnanvaltuusto päätti 21.7.1926 perustaa kansakoulun Ahteelle. Muutamaa päivää myöhemmin piti johtokunta ensimmäistä kokoustaan Heikki Pihlajaniemen johdolla Juho Kojolan talossa, jolloin suunniteltiin koulun kuntoon laittamista. Koska opettajanhuoneustoksi aiottu rakennus oli vasta kehällä ja kunnan myöntämä määräraha lopussa, päätettiin ainakin aluksi rakentaa kökkähommalla.

Koulu aloitti vuokrahuoneissa. Koulua pidettiin Herman Hautamäen talossa, käsitöitä Juho Juusolalla ja voimistelua Miina Niemisen tuvassa. Ensimmäisen vuoden opettajaksi johtokunta valitsi Anna Langin, mutta jo toisena vuonna saatiin toivottu miesopettaja, Joosef Lukkari, jonka vaimo opetti tyttöjen käsitöitä.

[Kuva: Ahteen koulu]
Ahteen koulu vuonna 2004.

Koulurakennuksen tonttia etsittiin vuonna 1927. Johtokunta kiinnitti erityistä huomiota paikan keskeisyyteen, terveellisyyteen ja kuivuuteen. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Ville ja Heino Tienvieren palsta kirkolle vievän tien varresta. Koulupiirustukset tilattiin rakennusmestari J. Karvoselta Oulusta. Johtokunta olisi ollut valmis vaihtamaan aiotun kahden opettajan opetustilat ja alakoulun käsittävän kaksikerroksisen koulutalon pienempään yksikerroksiseen, jotta rakentamisasia olisi mennyt nopeammin eteenpäin. Tavan mukaan työt teetettiin urakalla. Rakennuspuita kunta lupasi vanhasta puretusta pappilasta. Aluksi valmistui alakerta ja yläkerta vuotta myöhemmin.

Jo ennen uuden koulun valmistumista oli saatu apuopettaja, joksi valittiin Susanna Muilu Lapualta. Hänen nimensä muuttui Liljaksi, kun koulun miesopettajaksi 1929 tuli Juho Lilja Ylihärmästä. Liljat opettivat Ahteella kaksikymmentä vuotta. Juho Lilja osallistui aktiivisesti kunnan kehittämiseen, muun muassa hän oli mukana perustamassa keskikoulua Nivalaan ja toimi sen johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana ja opettajana.

[Kuva: Ahteen koulu]
Ahteen koulu vuonna 2004.

Ahde ja Junttila perustivat yhteisen alakoulunopettajan viran vuonna 1929. Opettajaksi valittiin Hanna Kovanen, joka opetti puoli vuotta kummassakin koulussa. Jo vuoden päästä koulu muuttui kiinteäksi, ja Kovanen siirtyi kokonaan Junttilaan. Ahteen alakouluun tuli opettajaksi Kaarina Annila. Hän toimi Ahteella 1930–1939. Vuoden 1929–1930 oli sijaisopettajana Hanna Kovaniemi ja poikien käsityön opettajana Taneli Juola.

Tässä vaiheessa koulun oppilasmäärä oli kasvanut jo 89:ään, ja alakoulunopettajan asunnosta tehtiin luokka. Sekään ei ratkaissut yhä pahenevaa tilanahtautta, vaan toisen alakoulunopettajan viran perustamisen jälkeen oli turvauduttava 1937 vuorolukuun.

4–5 kilometrin takaa eivät kaikki olleet innokkaita kulkemaan koulussa, ja johtokunta joutui lähettämään kehotuksia. Koulukuljetuksia ei vielä harrastettu, mutta pitkämatkaisimmat pyrittiin sijoittamaan koulun lähelle. Vähävaraisimmille annettiin hoitoavustusta. Koulukeittolatoimintaa ei Ahteen koulussa saatu säännölliseksi ennen kuin sotien jälkeen. Tosin leipää ja maitoa oli annettu alusta alkaen. Tilanahtautta hieman helpotti Katajasaaren koulupiirin perustaminen 1946.

Ahteen koulun opettajakunta on vuosien myötä monta kertaa muuttunut. Edellä mainittujen lisäksi ovat opettajan toimessa 1960-luvun loppuun mennessä olleet: Linda Elomäki 1937–1940, Raili Alahuhta 1939–1950, Vieno Nurkkala 1948–1949, 1950–1978, Anna-Liisa Kangas 1949–1951, Sakari Nikkinen 1949–1950, Elis Raatikainen 1950–1957, Aino Raatikainen 1950–1957, Eeva Vähäsarja 1950–1952, Maria Peltola 1952–1953, Maire Järviluoma (omaa sukua Blomberg) 1953 eläkkeelle siirtymiseensä saakka, Kaisa Niinikoski (omaa sukua Laakkonen) 1957–1968, Teuvo Kiljala 1957–1959, Toivo Jussila 1958–1959, Kauko Niinikoski 1959–1960, Arvi Karhumäki 1960–1968.

Koulun kotisivu