Kansakoulut käsitettiin alusta alkaen kunnallisiksi laitoksiksi, mutta ne olivat valtiovallan valvonnassa. Esimerkiksi valtionapua ei saanut, jos ei täyttänyt tiettyjä ehtoja.

Ylin kouluasioista päättävä elin oli senaatin alainen kouluylihallitus, jonka seuraajaksi tuli sittemmin kouluhallitus. Kouluhallituksessa oli erillinen kansanopetusosasto, jonka avuksi kutsuttiin opettajaneuvosto. Tähän edustajat valittiin vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näin opettajat saivat antaa oman lausuntonsa käsiteltävistä asioista.

Kentällä koulutyötä valvoivat tarkastajat. Maa oli jaettu tarkastuspiireihin. Nivala kuului aluksi Raahen, sitten Kannuksen, Ylivieskan ja Kokkolan pohjoiseen tarkastuspiiriin. Sittemmin koulutoimentarkastajat toimivat lääninhallituksen kouluosastoilla.

Jokaisella kansakoululla oli oma johtokuntansa, jonka kunnanvaltuusto valitsi. Kouluhallituksen ohjeiden mukaan oli valittava päteviä kouluasioista kiinnostuneita henkilöitä, eikä pystyviä äitejäkään saanut unohtaa. Nainen oli Nivalan koulujen johtokunnissa harvinaisuus aina 1960-luvulle saakka. Ensimmäinen nainen lienee ollut Maliskylän koulun johtokunnassa 1911 emäntä Sofia Malila. Opettaja toimi johtokunnan sihteerinä. Johtokunnan puheenjohtaja oli samalla koulun esimies.

Johtokunnalla oli melkoinen päätäntävalta koulun asioista. Se valitsi opettajat, laati vuosikertomuksen sekä menoarvion ja päätti lomat, lukukausien aloittamisen ja lopettamisen yleisten säännösten puitteissa. Vanhoja johtokuntien papereita selatessa näkee jäseninä olleen isäntiä, jotka eivät itsekään ole osanneet piirtää muuta kuin puumerkkinsä pöytäkirjan alle. Tiedetäänpä joidenkin johtokuntaan valittujen käyneen koululla iltaisin saamassa oppia kirjoitustaidossa. Johtokuntien aktiivisuudesta riippui, miten kunnanisät saatiin taivuteltua koulujen rakentamisiin, opettajien palkkauksiin ynnä muihin rahaa vaativiin yrityksiin. Joskus tarvittiin avuksi tarkastajan arvovaltaa.

Vuonna 1897 mainitaan kuntakokouksen valinneen jokaisesta johtokunnasta yhden ”kouluneuvostuksen” kouluneuvostoon. Kouluneuvosto oli tehtäviltään kouluvaliokunnan edeltäjä. Nivalan ensimmäiseen kouluneuvostoon kuuluivat talokkaat Feliks Hietala Järvikylältä, Matti Marjoniemi Karvoskylältä, Esa Halmetoja Maliskylältä, Timo Erkkilä Sarjankylältä, herastuomari Paavo Niskanen Välikylältä, Kristo Ylikotila sekä Antti Raitala Nivalan kylältä.

Kouluasiat kunnassa valmisteli kouluvaliokunta, vuodesta 1945 kansakoululautakunta. Asetus määräsi kansakoululautakunnan tehtäväksi seurata, ohjata ja valvoa kansakoulutyötä sekä olla vastuussa kansakoulutoimen hoidosta. Samassa asetuksessa säädettiin myös kansakoulukokousten pitämisestä. Näihin velvoitettiin saapumaan kaikki kunnan koulutyössä mukana olevat. Kokouksessa keskusteltiin ajankohtaisista kasvatusasioista. Nivalan kunnan kouluhallinnossa kauimmin mukana oli sekä johtokunnassa, kouluvaliokunnassa että kansakoululautakunnassa puheenjohtajana Mikko Toivola. Lautakunnan sihteerinä toimi parikymmentä vuotta opettaja Johannes Vähäaho.

Kunnan kouluhallinto

Peruskouluun siirryttäessä kansakoululautakunta muutti nimensä koululautakunnaksi. Siihen kuuluu kunnanvaltuuston valitsemat kaksitoista jäsentä, joista kaksi on opettajaa. Koulujen johtokunnat on lakkautettu, ja niiden tehtävät keskitetty koululautakunnalle. Kouluille perustettiin kouluneuvostoja, joihin kuuluu opettajien lisäksi viisi vanhempien edustajaa, yläasteella lisäksi oppilaita. Kouluneuvostojen tehtävänä on lähinnä suhteiden hoitaminen kodin ja koulun välillä.

Lukiossa oli oma johtokuntansa, johon kuuluu seitsemän kunnanvaltuuston valitsemaa jäsentä sekä koulun rehtori ja yksi opettajajäsen.

Kouluhallinnossa on kehitys seurannut tavanomaisia ratoja: palkattomat luottamusmiehet on korvattu päätoimisilla virkamiehillä, pienten yksikköjen itsemääräämisvalta on vaihdettu keskusjohtoiseen hallintaan. Jäsenistö eri elimiin valitaan poliittisin perustein.