Haapajärvellä on toiminut kaikkiaan 19 kansakoulua:

  1. Kirkonkylän/keskustan koulu
  2. Oksavan koulu (Jämsän koulu)
  3. Parkkilan koulu
  4. Kuusaan koulu
  5. Ylipään koulu
  6. Nokkouden koulu
  7. Rannan koulu
  8. Hirsikankaan koulu
  9. Tiiton koulu
  10. Kumisevan koulu (Varisjärven koulu)
  11. Kopolan koulu
  12. Jokelan koulu
  13. Kalakankaan koulu
  14. Siiponkosken koulu
  15. Arvolan koulu
  16. Väliojan koulu
  17. Hinkuan koulu
  18. Karjalahden koulu
  19. Aholan koulu
Selvennyksiä karttaan. Kalajoki kul­kee si­ni­se­nä lä­pi ko­ko kar­tan. Kes­kel­lä suu­ri jär­vi on Hau­ta­pe­rän te­ko­al­las, oi­keal­la Kuo­nan­jär­vi Py­hä­jär­vel­le me­ne­vän tien var­res­sa, ylem­pä­nä Ou­lun tien var­rel­la Set­ti­jär­vi ja ylin­nä Kuu­saan­jär­vi. Tie Ni­va­laan kul­kee Ka­la­joen rin­nal­la ylös va­sem­mal­le. Tiet on mer­kit­ty rus­­keal­­la. Vi­noon va­sem­mal­le las­keu­tu­vat tiet vie­vät Reis­­jär­vel­le, tie te­ko­­al­­taan ala­­puo­­lel­­ta oi­keal­le vie Pih­ti­pu­taal­le ja tie te­ko­al­taan ylä­puo­lel­ta alas­päin vie Pitkällekankaalle.
[Kartta: Haapajärven kansakoulut]Aholan kansakouluArvolan kansakouluHinkuan kansakouluHirsikankaan kansakouluJokelan kansakouluKalakankaan kansakouluKarjalahden kansakouluKeskustan kansakouluKopolan kansakouluKumisevan kansakouluKuusaan kansakouluNokkouden kouluOksavan kansakouluParkkilan kansakouluRannan kansakouluSiiponkosken kansakouluTiiton kansakouluVäliojan kansakouluYlipään kansakoulu

Kirkonkylän koulu

Haapajärven kirkonkylän kansakoulu perustettiin v. 1881. Tuona vuonna kokoontuivat yhteen ”Kirkkoherra K. W. Silfenius, Mehtäherra O. W. Sanmark, Herrastuomari Matti Leppälä, Wärjäri Johan Raappana, Talokkaat Matti Herrala, Samuli Lepola, Emanueli Ahola, Henrik Tiitto, Pekka Salmela, Wilhelm Vehkalahti, Sipi Savikko, Fredrik Heikkilä, Henrik Leppälä, ynnä muita talollisia ja itsellisiä, sekä Jonath Montin ja Ab. Leppälä”. Kuntakokouksen pöytäkirja 18.1.1881 kertoo seuraavaa:

”Läänin Herra Kuvernöörin viime Toukokuun 14 päivänä antaman päätöksen johdosta kuin myöskin kansan edistymistä ja sivistymistä harrastavain seurakuntalaisten pyynnöstä otettiin kuulutuksen mukaisesti keskusteltavaksi ylhäisemmän kansakoulun perustaminen seurakuntaamme, ja koska, asiasta mietittyä, syntyneen erimielisyyden takia ei voitu ilman äänestystä selville tulla, ratkaistiin asia lainmukaisesti äänestämällä, jossa kansakoulua vaativain puolelle lankesi 106 veroäyriä ja vastustajain 89 veroäyriä.

Päätettyä, että koulu, joka tulee olemaan poikia varten ja hoidettamaan opettajalta, alkaa vaikutuksensa ensi tulevana syksynä, määrättiin opettajalle vuotuiseksi palkaksi vapaa asunto, lämmin ja valo, kaksi kymmentä (20) tynnyriä jyviä, puoleksi rukiita ja ohria, pitäjään lainna makasiinista, ja sata (100) markkaa rahaa k.t. viinavero rahoista, paitse valtion apua kuusisataa (600) markkaa, jota pyytämään ja hakemaan valittiin ja valtuutettiin seurakunnan kirkkoherra K. W. Silfvenius…”

Keisarillisen Suomen Senaatin ruotsinkielinen päätös – joka on tallella koulun arkistossa – koulun perustamisesta annettiin 8.6.1881. Kuntakokous oli perustanut koulun vain poikia varten, mutta Senaatin päätöksen mukaan tuli myös tyttöjen saada koulussa opetusta.

[Kuva: Entinen kirkkoherran puustelli]
Nykyinen pikkupappila, toimi kansakouluna v. 1882­ alkaen.

Ensimmäinen kansakoulu Haapajärvellä aloitti toimintansa Laurikkalan kirkkoherran puustellissa 1882. Silloin kansakoulu oli nelivuotinen. Ensimmäisenä opettajana toimi Petter Kontio, hänen jälkeensä Elias Kauranen ja sitten 1885 aloitti opettaja Antti Polvinen, joka teki 38 vuotta kestäneen ansiokkaan koulu-uran. Kunnan säästöpankki toimi myös koululla jonkin aikaa, ja sitäkin Polvinen hoiti. Oma koulurakennus valmistui 1895, tosin puutteellisena. Tontti, kahden tynnyrinalan pelto, oli ostettu Antti Matinpoika Kattelukselta 600 markalla jo v. 1892.

[Kuva: Kansakoulu v. 1918 laajennuksen jälkeen]
Kirkonkylän kansakoulu v. 1918 laajennuk­sen jälkeen.

Vuonna 1908 saatiin toinenkin opettaja, Maria Holmström. Koulutilojen puuttuessa alakoulua jouduttiin monin paikoin pitämään niin, että opettajat kiersivät eri kylillä taloissa syksyisin ja keväisin ensimmäistä ja toista luokkaa opettamassa. Tällaista kiertokoulua pidettiin 1920-luvun lopulle saakka Haapajärvellä. Vuonna 1918 koulua laajennettiin yhdellä luokkahuoneella ja opettajan asunnolla – nyt oli kolme opettajaa.

[Kuva: Haapajärven kansakoulu v. 1937]
Kansakoulu v. 1937 toi­sen laa­jennuksen jälkeen.

Kun oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921, entisestä neliluokkaisesta kansakoulusta tuli kuusiluokkainen. Vuonna 1926 jouduttiin alakansakoulu sijoittamaan Ronkaalan pappilaan muutamaksi vuodeksi, kunnes koulutaloon saatiin laajennus 1928. Oppilasmäärien jatkuva kasvu aiheutti täälläkin pian taas uusia ongelmia ja järjestelyjä.

Vuonna 1952 koulussa oli neljä luokkahuonetta ja kahdeksan opettajaa! Helpotus tuli laajennuksen, erillisen kivirakennuksen, ”kivipään”, myötä 1956. ”Vanha puupää sai vierelleen kivipään.”

Kaksivuotinen kansalaiskoulu aloitti 1958, mutta rakennus sille valmistui vasta 1969. Viiden vuoden jälkeen eli 1974 siirryttiin peruskoulujärjestelmään, ja kansalaiskoulu loppui 1976. Entisiin kansalaiskoulun tiloihin muuttivat lukiolaiset. ”Puupää” purettiin v. 1978 ja paikalle rakennettiin kaupungintalo.

Oksavan koulu (Jämsän koulu)

[Kuva: Oksavan eli Jämsän koulu]
Jämsän koulu valmistui v. 1911. Kuva vuodelta 1956.

Haapajärven kansakouluista Oksavan koulu oli järjestyksessä toinen. Kirkonkylän kansakoulu aloitti v. 1882, ja Oksavalla kansakoulu perustettiin 1910, vaikka vastustajiakin oli. Vuonna 1909 Haapajärvellä oli yksi kansakoulu ja kolme kiertokoulua, mitä kauppias Heikki Jaakonaho piti täysin riittävänä ja vastusti uuden koulun perustamista.

Oksava kuului Autiorannan koulupiiriin, jonka johtokunta vuokrasi Jaakko Jämsältä tuvan luokkahuoneeksi. Opettajaksi tuli Saku Kanerva Pyhäjärveltä. Iltaisin tuli myös aikuisia opettajan tykö saamaan opetusta lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. Pian valmistui oma koulutalokin rakennusmestari Juho Jäväjän johdolla vuonna 1911. Vuonna 1919 toiseksi opettajaksi saatiin Helmi Mäntyvaara. Samana vuonna koulupiiri jaettiin Jämsän ja Autiorannan piireiksi. Syksystä 1921 entinen Autiorannan koulu jatkoi nimellä Jämsän koulu.

Koulutaloa laajennettiin lisärakennuksella v. 1938. Uusi rakennus oli vähällä syttyä palamaan, kun kuumennettu silitysrauta oli unohtunut pöydälle. Palo oli ehtinyt jo levitä pöydän läpi lattialle, kun ohikulkija huomasi koulussa savua ja kiirehti hätiin. Jämsän koulun nimi muutettiin Oksavan kouluksi vuonna 1955, jolloin koulupiiri muuttui Oksavan piiriksi.

[Kuva: Oksavan koulu v. 2000]
Oksavan uusittu koulurakennus vuonna 2000.

Uutta koulurakennusta alettiin rakentaa 1961, ja se valmistui 1962. Tässä vaiheessa vanhin koulurakennus purettiin. Uuden koulurakennuksen perustuksien kaivuutyöhön osallistuivat Pentti ja Tauno Hyvönen.

1960-luvun alussa oppilasmäärä oli huikea – yläkoululaisia peräti 159 – ja opettajiakin viisi. Sittemmin muuttoliike vei väestöstä osansa, samoin oppikoulu. Vuodesta 1967 koulu on ollut 3-opettajainen. Pitkäaikaisina opettajina Oksavalla toimivat mm. Kalle Korhonen (1956–1990) ja hänen vaimonsa Toini Korhonen (1958–1990).

Oksavan koulu toimii edelleen (vuosi 2011).

Parkkilan koulu

[Kuva: Parkkilan koulu v. 1914]
Parkkilan koulu vuonna 1914.

Parkkilan koulupiiri oli perustettu v. 1902, ja koulua ryhdyttiin puuhaamaan 1911. Jo samana vuonna talokas Pauliina Parkkilalta vuokrattiin huoneisto, jossa tosin piti ensin tehdä kunnostustyöt. Tiedot koulun alkutaipaleelta ovat vähäiset, koska 25 ensimmäisen kouluvuoden asiakirjat ovat tuhoutuneet tulipalossa, mutta ensimmäinen opettaja oli Naimi Paasonen.

Kuitenkin jo syksyllä 1913 päästiin omaan koulutaloon, joka monesta muusta piiristä poiketen nousi vauhdikkaasti pystyyn. Tontti ostettiin August Röytiöltä. Kouluun tuli iso luokkahuone ja poikien käsityöhuone sekä opettajan asunto. Ajan vaatimusten mukaan rakennettiin myös navetta, heinä- ja puusuoja sekä muut tarpeelliset tilat.

[Kuva: Parkkilan koulu v. 2001]
Parkkilan koulu laajennettuna v. 2001.

Vuonna 1919 koulu muuttui kaksiopettajaiseksi. Alakoulu aloitti Tauno Karpakan vuokrahuoneissa syyskuussa 1939. Lisärakennusta koululle puuhattiin, mutta sota viivästytti valmistumisen joulukuuhun 1940. Nyt olivat ensi kertaa kaikki kolme opettajaa ja lapset saman katon alla.

Marraskuussa 1947 koulu syttyi tuntemattomasta syystä palamaan ja rakennus tuhoutui. Luokat joutuivat evakkoon kolmeen eri paikkaan. Taas alkoi rakentaminen, ja vuonna 1950 saatiin uusi koulu valmiiksi, tosin koulun kylmyyden ja muiden puutteiden takia piti tehdä vielä vuosien päästä korjauksia. Viimeisin laajennus (liikuntasali) rakennettiin talkootyönä.

Parkkilan koulu toimii edelleen (vuosi 2011).

Kuusaan koulu

[Kuva: Kuusaan koulu v. 2000]
Kuusaan koulu vuonna 2000.

Kuusaan koulupiiri oli perustettu v. 1898, mutta toistakymmentä vuotta kului, ennen kuin koulutyön aloittamisesta edes virallisesti keskusteltiin. Vuonna 1914 kuntakokous päätti perustaa ylemmän kansakoulun vuokratiloissa Kilpalan talossa. Koulussa tarvittavien välineiden saamiseksi huutokaupattiin tarvikkeiden teko vähiten vaativalle. Töihin kuului

  • 15 kpl kaksoispulpetteja (maksoivat 14,75 mk kpl)
  • 6 istuintoolia (à 3,50 mk)
  • kirjakaappi (35 mk)
  • pöytä (5,25 mk)
  • laskutaulu (13,25 mk)
  • helmitaulu (6 mk).

Kun koulu sitten syksyllä avattiin, se olikin 4-luokkainen ja hyvin eri-ikäisiä oppilaita oli n. 30. Ensimmäinen opettaja oli Tyyne Snellman.

Seuraavana kesänä koulu muutti Kilpalasta Iisak Hoikan vuokraamaan Siipolaan, jossa koulua käytiin 6 vuotta. Vuonna 1922 Abner Luonua myi Alatalon tilan koululle, ja taas muutettiin. Uuden koulun rakentamista suunniteltiin kovasti, mutta monet vastatuulet lykkäsivät hanketta kymmeniä vuosia. Vihdoin v. 1939 lopussa koulu valmistui Juho Ruhalan myymälle tontille. Samana syksynä saatiin myös alakoulu, mutta tilat sille oli vuokrattava Väinö Koistiselta. Alakoulun ensimmäinen opettaja oli Maire Pylvänäinen. Koulu oli toiminut yksiopettajaisena 25 vuotta. Aura Wirtanen toimi pitkään Kuusaan kansakoulussa: 29 vuotta vuosina 1925–54. Kuusaan koululle tehtiin lisärakennus vuonna 1981.

Kuusaan koulu on lakkautettu 1.8.2006.

Ylipään koulu

[Kuva: Ylipään koulu v. 1924]
Ylipään koulu vuonna 1924.

Ylipään koulupiiri syntyi v. 1912. Uuden koulun paikasta tuli kiistaa pitkäksi aikaa: Karjalahden vai Herralan puolelle? Kuvernööri vaati koulua Herralan puolelle ja niin, että Haapajärven poikki rakennetaan ylikulku, ja siihen kuntakokous vihdoin myöntyi. Kunnan viidennen kansakoulun suunnittelut alkoivat v. 1914.

Ensin vuokrattiin Antti Isoherraselta tupa, kaksi kamaria ja kyökki. Opettajaksi valittiin Siikajoelta Maria Kananen. Poikien käsityön opettajaksi tuli Nestor Kananen. Pulpettien ynnä muiden opetusvälineiden teettäminen alkoi.

[Kuva: silta Ylipään koululta]
Silta Ylipään koululta Karjalahdelle 1930-luvulla.

V. 1915 pidettiin huutokauppa jalkamiesten sillan teosta Tuomasniemen ja Herralan rannan välille. Urakan huusi 98,75 markasta torppari Emil Tiainen. Siltapiirustukset laati rakennusmestari J. Karjalahti. Seuraavan lukuvuoden Ylipään koulun opettajana aloitti Heino Rautio.

Uudesta koulurakennuksesta haaveiltiin, ja niinpä kunta osti tontin Antti ja Kristiina Heikkilältä ”järven rannalta erittäin kauniilta paikalta”. Syksyllä 1917 aloitettiin uudessa Ylipään koulussa kahden opettajan voimin. Heino Raution lisäksi tuli opetustehtäviin Mirjam Lappalainen.

[Kuva: Ylipään koulu v. 2000]
Ylipään koulu vuonna 2000.

Keväällä 1922 tulvat särkivät ylikulkusillan, joten oppilaita kuljetettiin veneellä keväisin ja syksyisin. Uuden sillan rakensi Jani Heikkilä August Huhtalan piirustusten mukaan v. 1926. Samana vuonna koulu muuttui 6-luokkaiseksi kansakouluksi ja 3-opettajaiseksi. Tiloja ei riittänyt kaikille, joten taas oli turvauduttava vuokratiloihin, joihin alaluokan pulpetit siirrettiin. Enimmillään oppilaita oli 204 lukuvuosina 1950–51. Ylipään koululaisia opetettiin jopa kolmessa eri paikassa tilanpuutteen vuoksi. Kun Karjalahdelle perustettiin oma koulu ja oppikoulu verotti osan oppilaista, alkoi tila riittää Ylipäänkin koulussa. V. 1954 rakennettiin Ylipäähän keittola- ja ulkohuonetilat. Lempi ja Toivo Lemola olivat pitkäaikaisia opettajia Ylipäässä: Lempi Lemola palveli 34 vuotta, Toivo Lemola vuoden pitempään.

Ylipään koulu on lakkautettu 1.8.2009.

Nokkouden koulu

[Kuva: August Huhtala vaimonsa kanssa]
Rakennusmestari August Huhtala oli monen haapajärvisen kansakoulun ”arkkitehti”. Kuvassa hän on vaimonsa kanssa.

Vuonna 1917 kansakoulun innokas puuhamies, rakennusmestari August Huhtala, vuokrasi omistamastaan Ojalehdon talosta toisen puolen koulutiloiksi. Opettajaksi tuli Aina Jutila. August Huhtala toimi poikien käsityön opettajana vuoteen 1928. 30 oppilasta aloitti koulun maksamalla markan suuruisen sisäänkirjoittautumismaksun. Nokkouden koulun pitkäaikaisin opettaja oli Aura M. Javanainen-Heinonen (1924–60).

Johtokunta valtuutti Huhtalan laatimaan uuden koulutalon piirustukset, mutta monta mutkaa tuli matkaan rakennushankkeessa. Vuonna 1919 ostettiin Harmaalan tontti odottamaan rakentamista.

Vuonna 1922 Nokkouden ja Kuonan piirit yhdistettiin. Koulun rakennuspaikaksi kuitenkin vahvistettiin Piilolan tilaan kuuluva alue Pyhäjärvelle menevän maantien varresta. Koulu valmistui syksyllä 1927.

[Kuva: Nokkouden koulu 1970-luvulla]
Nokkouden koulu 1970-luvulla.

Vuonna 1944 oppilaita oli jo 109, mikä aiheutti tilanpuuteongelman. Seuraavana vuonna päätettiin Nokkouden piiri jakaa siten, että erotettiin Väliojan piiri, jonne oli tulossa 35 oppilasta. Aikaa myöten koulurakennus alkoi rapistua ja ehdotettiin uuden rakentamista eri paikkaan, koska monen lapsen koulumatka oli ollut ylipitkä. Toisin kuitenkin kävi: koulua ei koskaan rakennettu.

Nokkouden koulu lakkautettiin 1973, ja piiri yhdistettiin Väliojan piiriin. Oppilaat siirtyivät Väliojan kouluun.

Rannan koulu

[Kuva: Rannan koulun rauniot v. 1947]
Rannan koulun rauniot v. 1947 ja opettaja Urho Viinikainen perheineen

Ranta erotettiin omaksi koulupiirikseen Autiorannan kansakoulupiiristä 1919, minkä jälkeen Autiorannan nimi muutettiin pelkäksi Rannaksi.

Innokkaimpia koulun puuhamiehiä Rannalla oli Valtteri Isoherranen, jolta sitten vuokrattiinkin kouluhuone ja opettajan kamari yläkansakoulua varten. Opettajaksi tuli Helmi Mäntyvaara. Valitettavasti äitienpäivänä vuonna 1924 rakennus paloi. Uusi kouluhuoneisto, tupa ja kamari, ostettiin Viitalasta Matti Reinikalta. Hankkeet uuden koulun rakentamiseksi aloitettiin. Syksyllä 1927 seisoi Viitalan tontilla uusi 2-kerroksinen koulutalo. Ensimmäiseksi alakansakoulun opettajaksi valittiin Laina Harju.

[Kuva: Rannan koulu v. 2000]
Rannan koulu vuonna 2000.

Koulu muuttui 3-opettajaiseksi 1937, mutta tilat eivät enää riittäneet. Yläluokka meni vuokratiloihin. Paljon oppilaita jäi kouluun tulematta näinä vuosina. Vuonna 1945 Rannan piiristä osa siirrettiin uuteen Arvolan piiriin. Toukokuussa 1947 Rannan koulu hävisi savuna ilmaan, kun pärekatolle lennähtänyt kipinä teki tehtävänsä. Rannan koulu paloi jo toistamiseen.

Vuokraongelmat seurasivat koulua välittömästi. Uutta koulurakennusta ryhdyttiin puuhaamaan, eikä puutalo enää kelvannut. 3-opettajaisen tiilikoulun vihkiäiset olivat lokakuussa 1949.

Rannan koulu on lakkautettu 1.8.2010.

Hirsikankaan koulu

[Kuva: Aliina Lehtinen]
Aliina Lehtinen v. 1925 oppilaidensa Yrjö Pekolan ja Antti Leipälän (IV lk) kanssa.

Hirsikankaan koulupiiri perustettiin v. 1922, v. 1924 alkoi koulutyö.

Hakijoita opettajaksi oli peräti 43, ja heistä valittiin Aliina Lehtinen, joka palvelikin toimessaan lähes 30 vuotta.

Jo aikaisemmin oli kunta ostanut pyöräilijä ja suksimestari Juho Jaakonaholta Jokela-nimisen tilan maineen ja metsineen koulua varten. Luokkahuoneeksi otettiin 6 × 8 -metrinen, suurella uunilla varustettu suksiverstas. Opettajan asuntona oli kaksi kamaria ja keittiö, ja niiden kautta oli kuljettava poikien veistohuoneeseen, kunnes tehtiin toinen uloskäynti. Aadolf Järvelä opetti pojille käden taitoa neljä ensimmäistä vuotta.

[Kuva: Hirsikankaan entinen koulu]
Hirsikankaan entinen koulu vuonna 1992.

Oppilaita oli 43 koulun aloittaessa, mutta seuraavana syksynä pyrkijöitä oli 66. Kaikki eivät mahtuneet kouluun, eivät naapurikouluihinkaan, joten osa jäi ilman kouluopetusta. Vuonna 1928 aloitti alakoulu Hirsikankaalla opettajan keittiössä. Alakoulua pidettiin vuoroin Rannan koululla. Jokelan talo oli tarkoitettu väliaikaiseksi koulutilaksi, mutta uutta koulutaloa ei koskaan saatu rakennettua.

Vuonna 1955 Hirsikankaan koulupiiri muutettiin Aholan piiriksi, ja viimeisetkin oppilaat siirtyivät Aholaan v. 1961. Jokela luovutettiin sosiaalilautakunnan käyttöön, mutta vuonna 1963 kunta myi sen Edvard Järvelälle.

Hirsikankaan koulu lakkautettiin vuonna 1961.

Tiiton koulu

[Kuva: Tiitonrannan koulu v. 1927]
Tiitonrannalla koulua pidettiin mm. Tiiton talon tuvassa. Kuva vuodelta 1927.

Tiitonrannan kansakoulupiiri perustettiin v. 1902, mutta koulutyö siellä ei alkanutkaan suunnitelmien mukaan kovin pian, koska piirijakoa myöhemmin muutettiin tiitonrantalaisten pettymykseksi. Asiaa puitiin pitkään. Vasta vuonna 1926 oma piiri saatiin.

Kirkonkylän alakoulu oli jo aiemmin (1925–26) toiminut Tiitonrannalla Uuno Hedetniemeltä vuokratuissa tiloissa. Opettajaksi valittiin Alma Aaltonen, joka oli jo alakoulua pitänyt. Poikien käsityön opettajaksi valittiin Jalmari Haapanen. Uuno Hedetniemi vuokrasi koulutiloiksi edelleen Sanmarkin rakennuksen. Samalla alettiin suunnitella uuden koulutalon rakentamista. Toiseen opettajan virkaan tuli v. 1927 Katri Aaltonen.

[Kuva: Tiiton koulu v. 2000]
Tiiton koulu lisärakennuksineen vuonna 2000.

Esa Tiitolta ostettiin koulutontti, jolle uusi Tiiton koulu valmistui vuonna 1934. Seuraavana vuonna myös alakoulu pääsi uuden koulun tiloihin opettaja Fanni Kyrölän johdolla. Sota-aika katkaisi täällä niin kuin kaikilla kouluilla koulutyön, sillä armeija tarvitsi koulut käyttöönsä. Myös evakuoituja sijoitettiin kouluihin. Sotien jälkeen koulusta tehtiin kolmeksi viikoksi kulkutautisairaala lavantauti- ja kurkkumätäepidemian vuoksi. Tiiton koululle suunniteltiin lisärakennusta 1970-luvulla, mutta se valmistui vasta 1980-luvun puolivälissä.

Tiiton koulu toimii edelleen (vuosi 2011).

Kumisevan koulu (Varisjärven koulu)

Varisjärven koulupiiri hyväksyttiin syyskuussa 1921, mutta koulutoiminta päästiin aloittamaan vasta elokuussa 1927 Esa ja Hilda Salmelalta vuokratussa huoneistossa. Ensimmäisenä opettajana toimi Hanna Heilala, joka palveli koulua 32 vuotta (1927–58). Omasta koulurakennuksesta keskusteltiin pitkään ja vuonna 1935 oma koulutalo valmistui Svante ja Lyyli Myllylahdelta ostetulle tontille. Koulutalossa oli yksi luokkahuone, eteinen sekä opettajan asunto toisessa päässä. Vuonna 1946 koulu muuttui kaksiopettajaiseksi.

Kumisevan koulupiirin alueella on toiminut jonkin aikaa kaksi koulua. Vuonna 1949 Varisjärven koulun käytyä ahtaaksi erotettiin Iivarinperä Hinkuan koulupiiriksi. Perusteluina koulun perustamiseksi oli iivarinperäläisten pitkät ja vaikeakulkuiset koulumatkat. Kolmeopettajaiseksi koulu muuttui 1954 oppilasmäärän kasvettua, ja koulun oli vuokrattava lisätiloja, kunnes lisärakennus valmistuisi. Se valmistuikin elokuussa 1959, jolloin Hinkua palautettiin takaisin Varisjärven piiriin. Koulun nimi muutettiin 1961 Kumisevan kouluksi.

Uusiutunut koulu jatkoi toimintaansa toisen pitkäaikaisen opettajan Reijo Talasmon johdolla kolmiopettajaisena kouluna. Oppilaita riitti 50- ja 60-luvuilla, mutta jälleen vuonna 2002 oppilaita oli enää 33, ja koulu muutettiin 2-opettajaiseksi. Vuonna 1987 koululla tehtiin laajennus- ja perusparannustöitä, jolloin koululle saatiin laajennuksen myötä mm. liikuntasali ja koulukeittolaa uudistettiin. Vuonna 2002 keittolatoiminta lakkautettiin ja keittola muuttui jakelukeittolaksi.

[Kuva: Kumisevan koulun vanha osa]
Kumisevan koulun vanha osa vuonna 2000.
[Kuva: Kumisevan koulun uudempi osa]
Kumisevan koulun uudempi osa vuonna 2000.

Kumisevan koulu toimii edelleen (vuosi 2011).

Kopolan koulu

[Kuva: Kopolan koulu v. 1936]
Kopolan koulu vuonna 1936.

Kopolan kansakoulupiiri perustettiin v. 1926. ”Hyyrykontrahti” eli vuokrasopimus allekirjoitettiin Emma ja Heikki Karkulehdon kanssa seuraavana vuonna. Puurusen talon tuvasta tehtiin luokkahuone, ja opettaja sai asunnon samasta rakennuksesta. Käsityöhuone saatiin Nestor Korpikoskelta, joka myös opetti pojille puutöitä yhden vuoden. Ensimmäiseksi yläkansakoulun opettajaksi valittiin Lempi Raevaara, joka toimikin virassaan parikymmentä vuotta.

Alakoulun luokaksi vuokrattiin Heikki Kiiskilältä huone, jossa Aino Haapea aloitti opettajana. Vuonna 1929 kunta osti Anttilan tilan alakoulua varten. Myös Nokkouden lapset kävivät täällä alakoulua, kunnes v. 1936 molemmissa piireissä alkoi alakoulu ympärivuotisena.

Oma koulurakennus valmistui Kopolaan syksyllä 1936, ja sinne muutti myös alakoulu. Vuonna 1943 tuli keittolatoiminta pakolliseksi kouluihin, ja niinpä alaluokan nurkkaan muurattiin hella ruoanlaittoa varten. Myöhemmin keittola siirtyi saunaan! Vuonna 1960 alakoulun opettajan asunto muutettiin keittolaksi (sekä poikien veistohuoneeksi).

1960-luvun lopulla Kopolan koulu joutui jo lakkautuslistalle, mutta vasta vuonna 1980 Kopolan koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Parkkilaan.

Jokelan koulu

[Kuva: Siipolan talo]
Jokelan koulu oli vuokralla Siipolassa.

Kuusaan piirin kansakoulu oli siirtynyt kuudeksi vuodeksi Jokelan kylään Siipolaan vuonna 1916. Jokelan kansakoulu avasi virallisesti ovensa vasta 1929, vaikka Jokelan koulupiiri oli hyväksytty jo 1922. Koululle vuokrattiin Siipolan asuinrakennuksen huoneet. Ensimmäinen opettaja oli Meri Mirjami Englund-Eränne-Mela. Elettiin taloudellisesti vaikeita aikoja. Vapautettiinpa joku koulunkäynnistäkin ”ahtaiden” kotiolojen vuoksi. Kaikilla ei ollut edes kenkiä.

Alakoulu aloitettiin v. 1937 Siipolassa. Opettajaksi tuli Vieno Rouhiainen. Vuonna 1940 yläkoulu siirtyi korjattuun Toukolaan, mutta alakoulu jatkoi Siipolassa. (Oheinen kuva Siipolasta otettu v. 1992.) Vastoinkäymiset ja varsinkin sota-aika viivyttivät uuden koulutalon rakentamista. Jatkosodan aikana koulu anoi kansanhuollosta 60 oppilaalle jalkineita sekä kangasta vaatteisiin. Vuonna 1945 muutettiin takaisin Siipolaan, ja alakoulu siirrettiin muihin vuokratiloihin.

[Kuva: Entinen Jokelan koulu v. 2000]
Entinen Jokelan koulu vuonna 2000.

Monien vaikeuksien jälkeen vihdoin vuonna 1951 valmistui oma koulurakennus, jonne pääsivät myös alakoululaiset. Tontti oli ostettu jo vuonna 1936 Väinö Tervakoskelta. Vain vajaat 20 vuotta ehti koulu toimia, ennen kuin lakkautuspäätös tuli vuonna 1969. 1940-luvulla oppilaita oli noin 70, 1950-luvulla enää noin 50, ja 1960-luvulla määrä putosi rajusti – kuten monessa muussakin koulupiirissä. Nykyään entinen Jokelan koulu on yksityisomistuksessa.

Kalakankaan koulu

[Kuva: Kalakankaan koulun lisärakennus]
Kalakankaan koulun lisärakennus vuonna 2000.

Kalakankaan koulupiiri perustettiin jo v. 1922, jolloin alueella oli oppivelvollisia 85, heistä 21 alakansakoululaista, 43 yläkansakoululaista ja 21 jatkokurssi-iässä. Hitaasti kuitenkin käynnistyi oman piirin koulun järjestyminen. Vasta syksyllä v. 1932 käynnistyi koulutyö Kalakankaalla vuokratiloissa. Ensimmäinen opettaja oli Katri Aaltonen. Oma koulutalo valmistui monien viivytysten, mm. sota- ja pula-ajan takia vasta vuonna 1949.

Koulu oli kaksiopettajainen, mutta kasvaneen oppilasmäärän takia anottiin kolmatta opettajan virkaa v. 1953, ja se saatiinkin. Mutta luokkatiloja ei ollut, joten vuokrahuonetta etsittiin. Erkki Tiiton tupaan Koivusaareen tehtiin sitten alakoululuokka. Tilanahtautta helpottamaan rakennettiin lisärakennus vuonna 1956. 1960-luvun lopulla alkoi näkyä oppilaskato, ja vuodesta 1971 koulu muuttui jälleen 2-opettajaiseksi. Pitkään – 37 vuotta – koulussa opetti Alli Tiitto vuosina 1944–81.

Kalakankaan koulu lakkautettiin 1.8.2011.

Siiponkosken koulu

[Kuva: Siiponkosken koulu v. 2001]
Siiponkosken lakkautettu koulu vuonna 2001.

Siiponkoskelle perustettiin oma Virtain kansakoulupiiri v. 1922. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin Siiponkoskelle koulu saatiin. Piirin nimikin ehti vaihtua Siiponkosken piiriksi. Vuonna 1938 Kitkan Anska rakensi kahdessa kuukaudessa Loskun pihaan koulutalon sen jälkeen, kun Taneli Vehkalahti oli päättänyt, että koulu tehdään, sillä vuokratiloja ei mistään löytynyt. Helmi Mäntyvaara aloitti opettajan tehtävät.

[Kuva: Siiponkosken kouluväki 1999]
Siiponkosken koulun viimeiset oppilaat opettajineen keväällä 1999.

Pian talo jäi liian pieneksi ja uutta rakennusta oli suunniteltava. Vuonna 1948 oppilaita oli 77. Koulu muutettiin 2-opettajaiseksi. Armolan tila tuli myyntiin, ja kunta osti rakennukset ja aloitti korjaustyöt koulua varten v. 1949. Alakoulun opettaja Helena Kontio pääsi luokkansa kanssa muuttamaan Armolaan marraskuussa ja Ruusa Ahola yläkoululaisineen joulukuussa 1949. Tosin koulun ruoat keitettiin entisessä hevostallissa. Vuonna 1957 koitti päivä, jolloin aivan uusi Siiponkosken koulurakennus valmistui, ja Armolasta muutettiin tähän. Vuonna 1960 koululaisia oli 83, vuonna 1974 heitä oli 50 ja vuonna 1981 vain 22.

Vuonna 1999 löivät kuolinkellot Siiponkosken koululle, ja se lakkautettiin 1.8.1999.

Arvolan koulu

[Kuva: Arvolan koulu]
Arvolan koulu 1960-luvulla.

Arvolan koulu perustettiin vuonna 1945, ja se toimi ensin vuokratiloissa. Ensimmäisen kouluvuoden oppilasmäärä oli 65, ja opettajia oli kaksi: Hilda Soininen ja Liisa Remes.Vuonna 1948 kunta osti Makolan kaivosalueelta parakkirakennuksen tilapäiseksi ”elementtikouluksi”, kunnes uusi koulu rakennettaisiin. Vasta vuonna 1953 uusi koulu Arvolan tilalla vihittiin käyttöön.

Oppilasmäärän vähenemisestä johtuen, Arvolan koulu lakkautettiin vuonna 1969 ja Arvolan piiri palautettiin Rantaan, josta se oli ollut erillään 24 vuotta.

Väliojan koulu

[Kuva: Väliojan koulu]
Väliojan koulu vuonna 2000.

Väliojan koulupiiri kuului vuoteen 1945 saakka suureen Nokkouden kansakoulupiiriin. Kun syyskuussa 1938 Nokkouden koululla pidettiin kokousta oppivelvollisuuden laiminlyöntien ja kyydityksen järjestämisen tiimoilta, osa vanhemmista esitti toivomuksen koulun avaamisesta Väliojalle. Sota-aika keskeytti hankkeen jatkosuunnittelun.

Sodan jälkeen vuonna 1945 Välioja erotettiin Nokkouden piiristä. Kouluhuoneet vuokrattiin Einari Väliojalta ja opettajaksi saatiin Sirkka Helle Kotkasta. Alakoulua ei sinä syksynä pidetty, mutta yläkouluun ilmoittautui 25 ja jatkokurssille 10 oppilasta.

Uuden koulun rakentaminen aloitettiin Antti Åqvistin Hietakankaan tontille, ja koulu valmistui v. 1954. Kymmenen vuoden kuluttua koulu saatiin muutettua 2-opettajaiseksi. Kun Nokkouden koulu lakkautettiin 1974, siirtyivät sieltä oppilaat Väliojalle.

Väliojan koulu toimii edelleen (vuosi 2011).

Hinkuan koulu

[Kuva: Nuottijärven tupa]
Hinkuan koululuokka vuokrattiin Nuottijärven tuvasta.

Hinkuan koulupiiri erotettiin Kumisevan Varisjärvestä vuonna 23.3.1949. Ennen Varisjärven koulupiirin perustamista (1927), Iivarin alueen koululaiset olivat kulkeneet Ylipäässä koulussa. Perusteluina Hinkuan koulun perustamiseksi olivat myös iivarinperäläisten pitkät ja vaikeakulkuiset matkat.

Omaa koulurakennusta ei Hinkuan koulupiiriin saatu, vaan koulua pidettiin vuokratiloissa koko kymmenvuotisen toiminta-ajan. Nuottijärven tupa vuokrattiin Otto ja Hanna Argillanderilta Hinkuan koulun luokkahuoneeksi, ja opettaja sai kamarin yläkerrasta. Ensimmäisenä opettajana toimi Kaija Martikainen. Alakoululaisia opetettiin kahdessa neljän viikon jaksossa syksyisin ja keväisin, muuna aikana oli koulua vain lauantaisin. Yläkoululaisilla opetusta oli säännöllisesti. Ehkä koulun syrjäinen sijainti ja pienet opetustilat vaikuttivat siihen, että opettaja vaihtui usein. Jaakko Liuska opetti pojille käsitöitä ja koulun “monitoiminainen” Hanna Argillander toimi mm. keittäjänä sekä siivoojana. 1.8.1959 Hinkuan koulupiiri päätettiin lakkauttaa ja se yhdistettiin Varisjärven koulupiiriin.

Karjalahden koulu

[Kuva: Karjalahden koulu v. 2000]

Karjalahdenranta kuului vuodet 1914–50 Ylipään suureen kansakoulupiiriin ja sitä ennen Kirkonkylän piiriin. Koulumatkan helpottamiseksi rakennettiin v. 1915 ylikulkusilta joen yli Ylipään koululle. Vuonna 1922 kevättulvat särkivät sen, ja vasta 1926 rakennettiin uusi silta.

Syksystä 1938 alkaen oli Ylipään kansakoulun toinen alaluokka ollut Puralassa Karjalahdella Kalle Tikanmäeltä vuokratuissa tiloissa. Vuonna 1950 tehtiin piirijako ja perustettiin Karjalahden kansakoulupiiri. Parin kilometrin päästä vuokrattuun Estolaan perustettiin kaksiopettajainen kansakoulu v. 1952. Ensimmäisinä opettajina toimivat Terttu Heinonen (yläkansakoulu) ja Anna-Maija Kesti (alakansakoulu). Alakoulu jatkoi Puralassa; yläkoululle saatiin luokkatilat Estolasta. Välimatkaa oli pari kilometriä. Alakoulun aloitti 22, yläkoulun 38 oppilasta. Keittola sijoitettiin kolmanteen paikkaan, Laulukankaalle. Kipeästi kaivattiin omaa koulurakennusta, joka sitten valmistui 1955. Vuonna 1956 oppilaita oli 85, 1970-luvulla enää kolmisenkymmentä.

Karjalahden koulu on lakkautettu 1.8.2008.

Aholan koulu

[Kuva: Aholan koulu]

Vuonna 1955 Hirsikankaan koulupiiri muutettiin Aholan koulupiiriksi. Seuraavana syksynä vuokrattiin Laitalasta Anna Korvelta alakouluhuoneet, ja niin alakoulu aloitti Aholassa. Kansakouluikäisiä oli tuolloin runsaasti (v. 1956 oli 67 oppilasta), ja omaa koulurakennusta koetettiin kiireesti päästä rakentamaan. Kun Aholan koulu vihdoin valmistui Aholaan v. 1961 ja Hirsikankaan koulun oppilaat siirtyivät sinne, oli lasten määrä alkanutkin jo pienetä.

Aholan koulu lakkautettiin v. 1970 oppilasmäärän vähyyden takia – suuri määrä asukkaista oli muuttanut Haapajärven keskustaan tai Ruotsiin. Aholan koulun opettajina toimivat Sakari ja Anna Leiponen.