Ensimmäinen asutus

Kotakuusi-niminen paikka on Torvella Saksalaisen mäen alapuolella olevalla jokirinteellä. Tällä rinteellä on ennen vanhaan kasvanut suuri kuusi, jonka alla Torven ensimmäisellä asukkaalla on ollut kota. Tämän asukkaan kerrotaan tulleen Himankakylästä akkansa ja lehmänsä kanssa. Kuuseen he olivat sitoneen lehmän kiinni ja kuusen alle tehneet kodan, jossa asuivat alkuajat. Kuusi heidän sen alla asuessa lakastui, mutta kerrotaan sen säilyneen hyvin kauan jälkeenpäin. Kukaan ei sitä polttopuuksikaan kaatanut. Kerran pisti kuitenkin Luolan Jaakko valkean kuuseen, ja niin tämä historiallinen kuusi paloi poroksi.

Himanka

Minun isäni isän isän isän isä muutti tänne Kärsämäeltä. Tämä seutu on ollut aivan erämaata. Nykyinen järvikuivio on silloin ollut oikeana järvenä, jossa on ollut paljon särkiä. Vasta pari vuotta sitten hävitettiin rannalta sen puun kanto, johon esi-isäni oli lehmän kytkenyt.

Muuan kalamies oli sattunut silloin olemaan järvellä kalassa ja oli tullut katsomaan ukon hommia. Kalamies oli kysynyt, miksi isäntä näin sydänmaahan rupesi taloa laittamaan. Ukko oli tuumannut, että sydänmaassa sai rauhassa asua. Siitä on Rauhan sukunimi saanut alkunsa.

Pyhäjärvi

Pyhäjärven ensimmäinen asukas tuli Kiuruvedeltä päin. Kun hän oli keinotellut itsensä salmen ylitse toisella puolella olevaan niemeen, hän rakensi siihen talonsa ja huudahti: ”Täällähän minä olen kuin tikka puussa!” Siitä pitäen on sen niemen nimenä ollut Tikkalan niemi ja salmen nimenä Tikkalan salmi. Talo on vieläkin nimeltään Tikkala.

Pyhäjärvi

Kurvisenvaaran ensimmäinen asukas tuli Kitkalta päin vetäen perässään pulkkaa eli veturia. Muosalmessa hän pysähtyi kuuntelemaan. Kuului kirveen kalketta. Veturiukko jatkoi matkaa eikä pysähtynyt ennen kuin Kurvisenvaaralla. Kun ei enää kuulunut ääniä, jotka olisivat ilmaisseet ihmisiä olevan lähettyvillä, mies jäi vaaralle, jonka silloin peitti synkkä kuusikko, laittoi huhdan ja rakensi pyöreistä hirsistä asunnon. Vielä nytkin näytetään pirtin paikkaa ja sen vieressä olevaa lähdettä. Paikkaa nimitetään Pöksäpelloksi. Veturiukon tulosta arvellaan olevan kolmisensataa vuotta.

Kuusamo