Tyrnävän ensimmäisestä kirkosta löytyy maininta vuodelta 1647. Kyseinen kirkko oli papittoman seurakunnan vaatimaton saarnatupa, joka sijaitsi perimätiedon mukaan Ängeslevän Kirkkokursussa. Omaksi kappeliseurakunnakseen Tyrnävä muodostettiin 1650-luvun lopulla. Tämän jälkeen pelkkä saarnatupa ei ollut enää riittävä, vaan seurakunta tarvitsi kirkon.
Tyrnävän toinen kirkko valmistui vuonna 1664 Tyrnävänjoen törmälle, nykyisen vanhan hautausmaan paikalle. Kirkko oli suorakaiteen muotoinen vuoraamaton hirsikirkko, jonka sisäkatto muodosti kaarevan holvin. Kirkkosalin maalaukset olivat kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen käsialaa. Saarnatuolin oli maalannut mahdollisesti Olof Ekelund vuonna 1732 suorittaessaan kirkon sisämaalaustöitä. 201 vuoden ikään ehtinyt kirkko paloi tuhkaksi marraskuisena yönä vuonna 1865 tuhopoltossa. Palossa säästyi noin 10 sylen päässä kirkosta sijainnut kellotapuli, mutta se purettiin tarpeettomana uuden kirkon rakentamisen yhteydessä vuonna 1872. Vain kellotapulin huipussa ollut, vuosiluvulla 1762 varustettu viiri on säilynyt Tyrnävän kotiseutumuseossa.
Tyrnävän nykyinen, pohjaltaan latinalaisen uusgoottilainen puukirkko on järjestyksessään siis kolmas seurakunnan alueella sijainneista kirkoista. Kirkon suunnittelijana toimi lääninarkkitehti F. W. Lüchow Oulusta. Sen rakentaminen kävi varsin joutuisasti. Rakennuspaikka paalutettiin syyskuussa 1872, ja jo lokakuun lopulla pidettiin perustuksen ja kivijalan tarkistus. Seinien rakentaminen petäjähirsistä aloitettiin maaliskuun 17. päivänä 1873, ja neljän kuukauden päästä kirkko oli jo valmis. Lopputarkastus pidettiin 18.7.1873. Kirkon vihkimisen toimitti 2.10.1881 Kuopion hiippakunnan tuomiorovasti A. G. Borg kuuden papin avustuksella. Tyrnävän kirkon pituus on 47,12 metriä, leveys 22,15 metriä ja harjan korkeus maasta 13,79 metriä. Sen länsipäädystä kohoaa 39,36 metrin korkeuteen kellotapuli, jossa on kaksi kelloa. Pienempi kello on vuodelta 1727 ja isompi vuodelta 1908.
Tyrnävän kirkon hirsipintaiset sisäseinät laudoitettiin ja maalattiin vuonna 1906. Tuolloin myös kirkon ulkoseinät maalattiin. Lämmitettäväksi kirkko tehtiin kaksi vuotta myöhemmin. Samana vuonna muutettiin vuodelta 1883 peräisin olevien urkujen koneisto pneumaattiseksi ja lisättiin äänikertoja viidellä. Vuonna 1920 urkuja korjattiin uudestaan. Sähkövalot kirkko sai vuonna 1924, ja ulkomaalaus uusittiin kolme vuotta myöhemmin. Ensimmäinen suuri yleiskorjaus Tyrnävän kirkkoon tehtiin vuonna 1954, jolloin vanhat kamiinat korvattiin matalapainehöyrykeskuslämmityksellä. Lisäksi ikkunoihin asennettiin sisälasit, ullakon lämpöeristystä lisättiin, sähköasennukset uusittiin ja lopuksi kirkko maalattiin sekä sisältä että ulkoa. Se vihittiin uudelleen käyttöön 17.10.1954.
Vuonna 1960 helmikuisen jumalanpalveluksen aikana kirkon kattilahuoneesta alkoi tulipalo, jota sammutettiin lopulta seitsemän palokunnan ja seurakuntalaisten voimin. Tuli ehti turmella jonkin verran kirkon sisustusta, mutta palo saatiin kuitenkin sammumaan ja kirkko pelastettua. Palovahinkojen korjauksen yhteydessä kirkko maalattiin kauttaaltaan sisältä ja osittain myös ulkoa. Myös kaikki valaistuslaitteet uusittiin, lehteriä laajennettiin, keskuslämmityslaitteet korjattiin ja alttari sekä koko kirkkosalin lattia keskikäytävän istuinpenkkeineen uusittiin. Myös urut remontoitiin ja niihin tehtiin äänikertamuutoksia.
Kirkon urkujen koneisto uusittiin kokonaan vuonna 1978. Kaksi vuotta myöhemmin kirkkoa remontoitiin jälleen, kun siihen tehtiin lähtökohdiltaan lämpötekninen peruskorjaus. Tuolloin kirkon lattia ja lautaholvi eristettiin mineraalivillalla ja ikkunoihin asennettiin kolmannet lasit. Lisäksi läntisen pääsisäänkäynnin yhteyteen tehtiin uusi tuulikaappi, morsiamenhuone sekä saniteettitilat. Myös paloturvallisuutta tehostettiin kirkon ullakolle asennetulla kuivasammutusputkistolla, tornin palokatolla sekä kirkon seinustalle sijoitetulla palopostilla. Korjauksen päätteeksi kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa.
Tyrnävän kirkko maalattiin ulkoa jälleen vuonna 1996. Vuoden 2009 elokuussa aloitettiin kirkon urkujen remontti. Vanhat urut purettiin niin, että jäljelle jäi vain fasadi, joka entisöitiin ja jonka ympärille ryhdyttiin rakentamaan uutta runkoa. Urkuremontti oli ollut vireillä jo vuodesta 1998.
Tyrnävän kirkon alttaritaulu on vuodelta 1907, ja sen on maalannut taiteilija Toivo Johannes Tuhkanen. Alttaritaulussa valkeaan pukuun pukeutunut Neitsyt Maria istuu tallin edessä kapaloitu Jeesus-lapsi käsivarsillaan. Taulun on lahjoittanut kirkolle Tyrnävän seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran, rovasti Adolf Castrénin, perikunta.
Kirkkotarha ja hautausmaat
Kirkkotarha
Tyrnävän nykyisen kirkon ympäristöä ei ole käytetty hautausmaana. Kirkon pohjoispuolella oleva kansalaissodan muistomerkki vuodelta 1921 on tyrnäväläisen arkkitehdin, Eino Siiran, piirtämä. Sotien 1939–1944 sankarihauta-alue muistomerkkeineen on toteutettu taiteilija Ilmari Wirkkalan vuonna 1948 laatiman kokonaissuunnitelman mukaan. Sankaripatsaan ristinmuotoisessa keskiosassa on polvistunut sotilas, joka on nostanut katseensa kohti kädessään olevaa pronssista valettua elämänliekkiä. Vieressä olevassa paadessa on teksti Isänmaan puolesta ja kaatuneiden nimet. Sankaripatsaan kirkon puoleisella syrjällä on teksti: Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että hän antaa henkensä ystävien edestä. Muistomerkin kummallakin sivulla on erilliset soihdut.
Vanha hautausmaa
Tyrnävän ensimmäinen hautausmaa oli vanhan kirkon yhteydessä. Se jäi pois käytöstä ahtautensa vuoksi 1890-luvulla, jolloin nykyisen kirkon koillispuolella sijaitseva uusi hautausmaa vihittiin käyttöön. 1980-luvun alussa metsittymään päässyt vanha hautausmaa kunnostettiin. Hautausmaan maantien puoleinen kiviaita korjattiin, liiallinen kasvillisuus karsittiin ja hautamerkkien kirjoitukset selvennettiin. Vanhalla hautausmaalla on vuonna 1965 paljastettu vanhan kirkon muistomerkki, joka on kirkkoherra Vesa Huovion suunnittelema. Muistomerkki on kiillotettu musta graniittipaasi, joka nojaa suureen paikalle siirrettyyn maakiveen. Graniittiin on kiinnitetty kopio vanhan kirkon avaimesta, ja sen alla on teksti: Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet, sanoo Herra. Ilm. 1:18. Graniittipaaden alaosassa on teksti: Tällä paikalla on sijainnut Tyrnävän vanha kirkko, joka rakennettiin v. 1664 ja paloi 24/11 1865. Menneiden sukupolvien työtä muistaen pystytti muistokiven v. 1965 Tyrnävän seurakunta.
Uusi hautausmaa
Vanhan hautausmaan täyttyessä päätti Tyrnävän seurakunta kesäkuussa 1881 uuden hautausmaan perustamisesta Muhokselle johtavan tien varteen pappilan hakamaasta erotettavalle alueelle. Alueen tarkastus, paalutus ja kartoitus tehtiin heinäkuussa 1883. Kuopion tuomiokapituli puolsi hautausmaan perustamista syyskuussa 1884 ja senaatti vahvisti alueen erottamisen hautausmaaksi joulukuussa 1885. Uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 6.6.1892.
Lähdeluettelo
- Oulun seudun kirkot. 1999.
- Tyrnävän seurakunta: Tyrnävän kirkko [http://www.evl.fi/srk/tyrnava/historia.htm (toimimaton linkki)].
- Suomen kirkot 18. Lumijoen, Tyrnävän ja Temmeksen kirkot. 1992.