[Kuva: Temmeksen kirkko]

Temmes kuului Limingan emäseurakuntaan aina vuoteen 1796 asti, jolloin se erosi siitä omaksi kappeliseurakunnakseen. Temmeksestä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1899, ja itsenäinen se ehti olla yli sadan vuoden ajan. Vuoden 2001 alusta Temmeksestä tuli Tyrnävän ja Temmeksen kuntaliitoksen seurauksena Tyrnävän seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta, jolla on oma kappelineuvostonsa.

Temmeksen kirkko on Suomen viimeisiä kokonaan tukipilaritekniikalla rakennettuja kirkkoja. Rakennusmestarina toimi temmesläinen Antti Kallenpoika Louet, joka kertoman mukaan sai luvan ainoastaan rukoushuoneen rakentamiseen mutta päättikin rakentaa omin lupinsa kirkon. Syy omatoimisuuteen lienee ollut temmesläisten halussa nopeuttaa saarnahuonekunnan itsenäistymistä. Samalla vältyttiin kirkkorakentamista säätelevältä viralliselta kontrollilta, joka olisi todennäköisesti hidastanut rakennustöitä. Temmeksen länsitornillinen tukipilarikirkko valmistui pääpiirteissään vuoden 1767 kesällä. Kirkon sisustustöitä jatkettiin kuitenkin vielä lukuisien vuosien ajan kirkon valmistuttua. Esimerkiksi ensimmäisen sisämaalin se sai vasta noin 80 vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.

Kirkon valmistuttua sille anottiin vihkilupaa, mutta koska silloinen Turun piispa Mennander piti rakennusta saarnahuoneena eikä kirkkona, pidettiin vihkimistäkin näin ollen tarpeettomana. Temmesläiset uudistivat kuitenkin anomuksensa, ja kirkkovihkimys saatiin lopulta 2.7.1775. Lupa omaan pappiin saatiin vasta 1790-luvun lopulla. Temmeksen ensimmäinen pappi oli Pohjanmaan rykmentin Pohjoisen pataljoonan saarnaaja Karl Konstantin Hilden, joka astui virkaansa vuonna 1800 ja toimi Temmeksen kappalaisena 13 vuoden ajan. Oman kirkkoherran Temmeksen seurakunta sai vuonna 1918, liki 20 vuotta itsenäistymisensä jälkeen.

[Kuva: näkymä urkuparvelta]

Vuonna 1847 oli Temmeksen välivuosisaarnaajaksi asetettu kuuluisan herännäispapin Niilo Kustaa Malmbergin nuorempi veli Herman. Herman Malmbergin saarnat vetivät väkeä siinä määrin, että kirkko kävi ahtaaksi ja tungos siellä sietämättömäksi. Tämän vuoksi Malmberg ryhtyi kesällä 1847 ilman tuomiokapitulin lupaa laajennuttamaan kirkkoa, jotta istumapaikkoja saataisiin lisää. Kirkon runkohuoneen eteläseinälle alettiin rakentaa lisärakennusta, mutta kun seinät olivat nousseet 5 kyynärän korkeuteen, kielsi Turun tuomiokapituli töiden jatkamisen. Työt lopetettiin, ja lisärakennus sai katokseen samanlaisen paanukaton kuin sakaristossa. Valmistunutta lisärakennusta alettiin kutsua pikkukirkoksi tai kuokkamiehen kirkoksi.

Vuoden 1847 kesällä maalarimestari Carl Christoffer Stadigh maalasi kirkon sisustuksen sekä alttaritaulun ja koristeli alttarikaiteen sekä saarnastuolin. Alttaritaulu on kolmiosainen: taulun pää- eli keskiosassa on kuvattuna Jeesus ristillä, alaosa esittää Jeesusta ehtoollisella opetuslastensa kanssa, ja kehyksen ylimmässä kolmiossa on karitsa voitonlippuineen. Stadighin maalaama rokokootyylinen ja voimakkaan pullea saarnatuoli on sijoitettu pohjoisen tukipilarin kohdalle. Sen tekijästä ei ole tietoa. Alun perin saarnatuoliin ei kuulunut kaikukatosta; katoksen valmisti isäntä Juho Jaakonpoika Junttila vuonna 1847. Samuli Paulaharju on kehaissut Temmeksen kirkon saarnatuolia ”hyvin sieväksi”.

[Kuva: näkymä urkuparvelle]
Urkuparvi
[Kuva: alttari]
Alttari
[Kuva: saarnatuoli]
Saarnatuoli

Temmeksen kirkossa on tehty varsin harvoja muutos- tai korjaustöitä, joten se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. 1830-luvulla kirkkoa korjailtiin ja sen ulkoseinät vuorattiin ja siveltiin punamullalla. Lisäksi hankittiin uusia ikkunoita sekä suurennettiin entisiä. 1870-luvun loppupuolella kirkkoon laitettiin Revonlahden sahalta hankituista lankuista uusi lattia kuorikorokkeineen ja tornin kivijalka korjattiin. Kirkkoon tehtiin myös uudet, tyyliltään lähinnä uusgoottilaiset penkit. Myös muun muassa kelloluukut uusittiin ja tapulin sekä kirkon katot korjattiin ja tervattiin. Vuonna 1933 uusittiin kirkon ulkovuoraus, vesikattojen paanutukset ja tuulilaudat sekä runkohuoneen harjakouru ja molemmat viirintangot. Runkohuoneen länsipäähän tehtiin balusterikaiteinen lehteri, ja kirkkosaliin sekä sakaristoon ostettiin kamiinat palomuureineen ja savupiippuineen. Kirkon ikkunat uusittiin vanhan mallin mukaisiksi ja sakariston länsiseinään puhkaistiin oviaukko. Vuonna 1958 Temmeksen kirkko sähköistettiin ja vanhat kamiinat korvattiin öljykäyttöisellä kuumailmalämmityksellä. Myös penkit uusittiin selkänojaa kallistamalla ja istuinosaa leventämällä. Lisäksi korjaukseen sisältyi kirkkosalin maalaus, jonka lähtökohtana oli alkuperäisen sisävärityksen palauttaminen. Vuosina 1983–1984 tehtiin laajempi korjaustyö. Tuolloin muun muassa kirkon lahonnut lattia uusittiin kokonaan ja kirkkoon asennettiin sähkölämmitys. Myös ulkoseinien punamultaus uusittiin. Lisäksi urkulehteriä laajennettiin noin metrillä eteenpäin ja kirkkoon hankittiin uudet seinälampetit. Vuonna 2009 Temmeksen kirkon katto tervattiin ja sen ulkoseinät maalattiin.

[Kuva: Temmeksen kirkon vaivaisukko]
Vaivaisukko

Temmeksen kirkon ympärillä on kaunis, luonnontilainen hautausmaa. Kirkkotarhan kiviaitauksen yhteydessä on hirsinen ja pyramidikattoinen porttihuone eli ullakko, jonka tuuliviirissä on vuosiluku 1771. Vuoden 1984 remontin yhteydessä rakennettiin kirkkotarhan kiviaidan kupeeseen punaiseksi maalattu, porttihuoneen muotokieltä mukaileva puutarhatyökalujen säilytyskatos. Vuodesta 1858 lähtien on kirkon kiviaidan vieressä seissyt jämäkkä vaivaisukko. Ukko on taitavaksi käsityöläiseksi tiedetyn talollisen Johann Kandelbergin tekemä ja muistuttaa perimätiedon mukaan erästä Temmeksen kappalaista, Karl Henrik Elfvingiä.

[Kuva: kansalaissodan muistomerkki]
Kansalaissodan muistomerkki

Temmeksen hautausmaalla on useita muistomerkkejä: Kirkon eteläpuolella on kansalaissodan muistomerkki, jossa on teksti Isänmaan ja kansan puolesta kaatuneet sekä kahdeksan vapaussoturin nimet. Talvi- ja jatkosotien sankarihauta-alueen muistomerkki on punertavasta graniitista valmistettu kookas risti, jossa on vuosiluvut 1939, 1940, 1941 ja 1944 sekä vapaudenristi. Sankariristin jalustassa on hakattuna teksti: Mitä Isänmaa vaatii, /sen kansamme ties’ / missä sulkua tehtiin / oli Temmeksen mies / Hautaan sammui / niin moni kodin lies’ / Oi Herra varjele maatas’. Lähelle sankariristiä on pystytetty kivi muualle haudattujen muistolle. Länsitornin edustalla on vuonna 1963 pystytetty Suomen sodan soturien muistomerkki. Suorakaiteen muotoiseen paateen on kullatuin kirjaimin merkitty Temmeksellä vuosina 1808 ja 1809 kuolleiden ja haudattujen 12 sotilaan nimet. Eri puolilta maata kotoisin olleiden sotilaiden lisäksi joukossa oli vielä 15 tuntemattomaksi jäänyttä. Muistomerkin tekstinä on Uhrasivat itsensä isänmaan ja tulevien polvien hyväksi. Vuonna 1963 pystytettiin myös hautausmaan itälaidalle, seitsemän talvisodan evakkotiellä kuolleen suomussalmelaisen lapsen yhteishaudalle, pieni vaatimaton muistokivi.

Lähdeluettelo

  • Rantalakeus 7.11.1990
  • Tyrnävän seurakunta: Temmeksen kirkkotarha [http://www.evl.fi/srk/tyrnava/te_kirkkotarha.htm (toimimaton linkki)]
  • Oulun seudun kirkot. 1999.
  • Suomen kirkot 18. Lumijoen, Tyrnävän ja Temmeksen kirkot. 1992.