Kuva Sievin kirkosta

Vuonna 1650 Turun piispa Isak Rothovius erotti Sievin ja Raution seurakunnat Kalajoen emäseurakunnasta omaksi kappelikunnakseen, joka sai nimen Evijärvi. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1654 lähelle Sievinjärveä ja Sievilän taloja, minkä vuoksi se sai nimekseen Sievin kappeli. Kirkko osoittautui kuitenkin liian pieneksi, ja niinpä samalle paikalle kohosi 1690 uusi, isompi kirkko. Tämä sai väistyä 1775 jälleen uuden kirkon tieltä.

Kun Rautio erosi omaksi kappelikunnakseen, vaativat yläjuoksun asukkaat, että kirkko on siirrettävä keskemmälle seurakuntaa. Monien kiistojen jälkeen kirkko päätettiin rakentaa Haikolan kylän Pekanmäelle, jonne se valmistui 1861, ja se vihittiin käyttöön 30. kesäkuuta 1862.

Uuden kirkon piirustukset laati lääninarkkitehti L. I. Lindqvist, ja rakennusmestarina toimi haapajärvinen Mikko Karjalahti. Puinen kirkko on muodoltaan perinteinen ristikirkko, jonka pituus tornin ja sakariston kanssa on 46 metriä. Kirkko sijaitsee kylän korkeimmalla mäellä, ja sen torni kohoaa 36,5 metriin.

Vuosien kuluessa kirkkoa on kunnostettu kutakin aikakautta vastaavaksi. Ulkoasultaan kirkko on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisessä muodossaan. Kuitenkin hirsiseinät vuorattiin ja maalattiin jo 1870-luvulla. Nykyinen ulkomaalaus suoritettiin 1979. Siinä pyrittiin palaamaan alkuperäisiin sävyihin.

Kirkon sisällä on pyritty säilyttämään myös mahdollisimman paljon perinteisiä ratkaisuja. Ainoa merkittävä muutos on tapahtunut kirkon alttariseinässä, joka on viimeiset vuosikymmenet ollut levyrakenteinen. Seurakunnassa on kuitenkin päätetty palauttaa alttariseinä alkuperäiseen muotoonsa.

Alttaritaulusta kiisteltiin jo 1800-luvun puolella. Se hankittiin kuitenkin vasta 1915. Varat sen ostamiseen saatiin Sievissä 1912 pidettyjen Herättäjäjuhlien ylijäämästä. Taulu on A. Heickellin maalaama, ja sen aiheena on ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekevät ja raskautetut”. Kirkon rakentamisen aikoihin sisätiloihin ei yleensä sijoitettu muita maalauksia, joten laajoja seinäpintoja kuvioivat ainoastaan ikkunat ja seinien ristikkorakenteet.

Ensimmäiset urut hankittiin 1946. Nykyiset urut valmistuivat 1977. Niiden kaunis sointi ja kirkon erittäin hyvä akustiikka ovat tulleet vuosien kuluessa tunnetuksi myös seurakunnan ulkopuolella muun muassa kirkkokonserttien oivallisena pitopaikkana.

Kirkkotornista kutsuvat kaksi kirkonkelloa seurakuntalaisia. Suurempi kello, jonka paino on 560,3 kg, on hankittu Pietarista 1847. Se on varustettu slavonisella reunakirjoituksella. Tätä paljon kuuluisampi on pienempi 175,5 kg painava kello, joka hankittiin kohta isonvihan päätyttyä 1729. Kellossa oleva teksti todistaa hankinnan ja päättyy sanoihin: ”Wiholliselda hevitetyin Siewi ja Evijarvilaisten rahoilla Stockholmis ostettu”.

Samaa uskollisuutta ja rakkautta omaa kirkkoaan kohtaan sieviläiset ovat osoittaneet myöhemminkin. Siitä on esimerkkinä 1954 Vanhallekirkolle vanhojen kirkkojen paikalle valmistunut kirkkorakennus. Se tehtiin paljolti talkootyönä. Vanhankirkon kappelina tunnettu rakennus tehtiin samoilla piirustuksilla kuin paikalla viimeksi ollut niin sanottu Kustaan kirkko oli rakennettu.

Sieviläiset ovat aina suhtautuneet omaan seurakuntaansa ja kirkkoonsa aktiivisesti. Aktiivisuuden pohjana ovat seurakunnassa vaikuttavat kaksi voimakasta herätysliikettä. Sieltä ovat lähtöisin myös ne vanhoja perusarvoja kunnioittavat periaatteet, jotka sieviläistä perhe-elämää nykyaikanakin hallitsevat.